Kesäopiskelu Laureassa – Sisällön tuotantoa Laurean sosiaalisen median kanaviin

Kuten viime kesänä myös tänä kesänä päätin, että kesä on hyvää aikaa opiskella ja saada opintojani etenemään. Huomasin jo viime kesänä, kuinka vaivatonta on tehdä kaikki tehtävät mökin terassilla aurinkoa ottaen tai kotona keittiön pöydän ääressä sateisina päivinä. Yllätyin itsekin, kuinka vaivattomasti sain 20 opintopistettä suoritettua kesän aikana.

Lue lisää Kesäopiskelu Laureassa – Sisällön tuotantoa Laurean sosiaalisen median kanaviin

Miten hiilijalanjälkeä mitataan ravintoloissa?

Menen lounaalle läheiseen ravintolaan. Valitsen vegaanisen mustajuurikeiton. Teen valintoja tiedon perusteella, jota minulla on: kasvisvoittoinen ruoka on hyväksi itselleni ja maapallolle. Otan ruokaa vain sen verran kuin jaksan syödä. Ravintola ei kuitenkaan kannusta näihin ruokavalintoihin.

Jään miettimään, paljonko hiilidioksidia säästin verrattuna nakkikeittoon? Entä jos olisin jättänyt väliin lehmänmaidosta tehdyn tsatsikin? Miten nämä valinnat vaikuttavat kokonaishiilijalanjälkeeni? Tajuan, että en tiedä mitään ravintolan ruuanlaittotavoista tai hankintaprosessista. Ravintola on kuitenkin itselleni mieluinen, koska siellä on aina paljon vegaanisia vaihtoehtoja.

Kuluttajia kiinnostaa vastuullisuus

Minua, kuten myös muita kuluttajia, kiinnostaa tutkimusten mukaan vastuullisten palvelujen ostaminen. Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuottamisen ja -kuluttamisen tavoilla on iso vaikutus ilmastonmuutokseen.

Kuluttajat ovat lisääntyvässä määrin kiinnostuneita vastuullisuudesta, ja tutkimusten mukaan vastuullisuuden merkitys kulutuspäätöksissä korostuu aiempaa enemmän kaikissa kuluttajaryhmissä (Sitra 2019, Kuudes 2018). Yli puolet suomalaisista ovat vähentäneet tietoisesti kuluttamista ympäristösyistä (Orkla 2019). Lihan kokonaiskulutus on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa Suomessa (TNS Kantar 2020). Lähes 80% suomalaisista kokee, että tuotteiden ja palveluiden vastuullisuutta on vaikea arvioida (Kuudes 2018), ja toisaalta Suomessa 65% kuluttajista haluaa suosia vastuulliseksi kokemiaan tuotteita ja brändejä (Orkla 2019).

Ruuan osuus ilmastopäästöistä on noin viidenneksen kokonaiskulutuksesta. Suomalaiset voivatkin pienentää omaa hiilijalanjälkeään merkittävästi tekemällä oikeita valintoja syömänsä ruuan suhteen.

Hiilijalanjälki ravintolassa

Vastuullisuus on siis kannattava liiketoimintastrategia, ja vastuullisuudesta kannattaa kertoa asiakkaille. Miten tämä onnistuu ravintola-alalla hiilijalanjäljen suhteen?

Yiping Feng ja Lin Ouyang Helsinki Marketing

Ammattikeittiöiden hiilijalanjälki esimerkiksi syntyy energiankäytöstä, jätteiden käsittelystä, kuljetuksista ja raaka-aineiden elinkaaren aikana syntyvistä päästöistä. Parhaiten hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää suosimalla vähäpäästöisiä raaka-aineita ja vähentämällä hävikkiä. Vähäisemmät vaikutukset ovat tuotteiden teollisen valmistuksen energiankulutuksella, kuljetuksen päästöillä ja pakkausmateriaaleilla. (Luke).

Mission Zero Foodprint -hankkeen tekemä kysely ammattikeittiöille vastuullisuuteen liittyvistä käytännöistä paljasti, että kyselyyn vastanneissa ravintoloissa 70% vastanneista ravintoloista oli käytössä tai suunnitteilla jokin vastuullisuuteen liittyvä toimintasuunnitelma. Esimerkkeinä mainittiin hävikinseurantakaavake, siirtyminen biohajoaviin tuotteisiin tai tavarantoimittajien taustojen tarkistaminen. Kyselyyn vastanneista ravintoloista yksikään ei maininnut hiilijalanjäljen mittaamista.

Sovelluksia vastuullisuuteen ravintoloissa

Mission Zero Foodprint -hankkeen alkukartoituksessa tutkittiin myös erilaisia sovelluksia, jotka soveltuvat ravintolan vastuullisuustyöhön. Ammattikeittiöissä käytetään erilaisia toiminnanohjaussovelluksia, esimerkiksi Aromi, joissa on usein kiinnitetty huomiota juuri hävikin mittaamiseen. Lisäksi löytyy nimenomaan ruokahävikin mittaamiseen tehtyjä sovelluksia, esimerkiksi Lukeloki. Sovellukset eivät mittaa veden- tai energiankulutusta. Pienemmät ravintolat turvautuvat usein Exceliin hävikkilaskelmissaan.

Kim Öhman Helsinki Marketing

Identifioiduista sovelluksista Jamix oli ainoa, jolla on mahdollista tehdä varsinaisia hiilijalanjälkilaskelmia. Suomessa on kuitenkin tehty joitakin kokeiluja ammattikeittiöiden hiilijalanjäljen laskemiseksi, esimerkiksi MTT:n Ilmastolounas. Yksittäistä sovellusta hiilijalanjäljen mittaamiseksi ravintolassa ei ole olemassa

Hiilijalanjäljen mittaamiseen ja siitä viestimiseen kuluttajille liittyy ravintola-alalla haasteita: ensinnäkään hiilijalanjäljen ilmoittaminen ei välttämättä vaikuta kuluttajakäyttäytymiseen. Hiilijalanjälkimerkintöjä on ollut käytössä monenlaisia, mikä on sekavaa kuluttajille. Myös mittaaminen ja siinä vaadittavan tiedon hankkiminen on haastavaa ravintoloille, koska hyviä työkaluja siihen on olemassa vähän. Ravintolaruualle on vaikea määrittää yksiselitteisiä hiilijalanjälkiarvoja, koska erilaiset tuotantotavat vaikuttavat ruuan hiilijalanjälkeen, olemassa oleva tieto ei aina ole vertailukelpoista, ja myös ruuan kypsennystavalla on merkitystä.

Mission Zero Foodprint Hiilijalanjälkityöpajat

Mission Zero Foodprint -hankkeen syksyn työpajoissa (25.8. ja 1.9.) kehitetään tapoja mitata hiilijalanjälkeä ravintoloissa ja etsitään siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Toivomme osallistujiksi erityisesti ravintola-alan edustajia, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Ilmoittaudu työpajoihin

Tiistaina 25. elokuuta klo 9.00 – 12.00, virtuaalityöpaja

Tiistaina 1. syyskuuta klo 13.00 – 16.00, Laurea Amk, Vanha maantie 9, Leppävaara

Etsimme hankkeeseen mukaan pilottiravintoloita kokeilemaan hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja keväällä 2021. Jos haluat mukaan pilottiravintolaksi, ota yhteyttä hankkeen Laurean projektipäällikköön Anne Turuseen: anne.turunen@laurea.fi.

Teksti: Salla Kuuluvainen, palvelumuotoilija, Laurea.

Modern-day slavery

Human trafficking is a global problem. Every country in the world is affected by it, whether as a country of origin, transit, or destination and it is for a range of exploitative purposes, not just sexual exploitation. (United Nations 2020)

Lue lisää Modern-day slavery

Gender Equality: Violence Against Women

Gender equality, according to the European Institute for Gender Equality (2020) means equal rights, opportunities and responsibilities for men and women. So the human rights, opportunities and responsibilities should be the same, whether they’re born male or female. Gender equality, and empowering all women and girls, is one of United Nations’ Sustainable Development Goals. It’s part of their 2030 Agenda, a plan of action for sustainable development. It’s an important goal, because in addition to being a fundamental human right gender equality is necessary for a peaceful, wealthy and sustainable world (Gender equality 2020). The United Nations (UN) have multiple individual targets to achieving gender equality. In this blog post I will be concentrating on their target to eliminate all forms of violence against all women and girls in the public and private spheres, including trafficking and sexual and other types of exploitation.

Lue lisää Gender Equality: Violence Against Women

No justice, no peace

The goal number 16 of sustainable development is peace, justice and strong institution: 

‘’Goal 16 of the Sustainable Development Goals is dedicated to the promotion of peaceful and inclusive societies for sustainable development, the provision of access to justice for all, and building effective, accountable institutions at all levels.’’ ( 2018, 1)

PEACE means living free, without having to worry for your life or about war. Being able to be yourself without fear. 

JUSTICE is righteousness. It means that we all should have the same rights no matter religion, race, sex, sexual orientation et.

INSTITUTION is a social structure, which influences people’s behavior. Strong institution is righteous and peaceful.

Lue lisää No justice, no peace

Clean water and sanitation

In this blog my goal is to open up the subject clean water and sanitation in our world. I have chosen this topic because it is extremely important to all of us and something, we should all be entitled to, no matter where in the world we live. While substantial progress has been made in increasing access to clean drinking water and sanitation, unfortunately billions of people, mostly in rural areas, still lack these basic services. Worldwide, one in three people do not have access to safe drinking water, two out of five people do not have a basic hand-washing facility with soap and water, and more than 673 million people still practice open defecation.

Goal 6: Clean Water and Sanitation | The Global Goals
Lue lisää Clean water and sanitation

Recycling Crisis – Global Issue

The world´s largest consumer of discarded plastics, China passed legislation banning almost all waste imports. In 2017 many western countries sent most of their plastic waste to China and Hong Kong. Now, that there is no option to do so, more countries and municipalities are burning or landfilling plastic and creating a serious global warming risk. Finding a solution to place or dispose tons of waste will require both diplomatic and legal action as well as efforts to prevent the untenable increase in plastic waste generation. (Collins 2019). It is now really important to start thinking about sustainable recycling methods locally. It is no longer possible to take waste elsewhere for others to take care of.

Image: https://cdn.incleanmag.com.au/wp-content/uploads/2019/03/31123838/iStock-502422048-780×520.jpg
Lue lisää Recycling Crisis – Global Issue