Kel onni on.

Suomi on maailman onnellisin kansa. Näin kertoi YK vuoden alussa julkaistussa raportissaan ja olemme sitä toista kertaa peräkkäin. Raportti on seitsemäs laatuaan. Onnellisuus on mitattu kyselyillä, jos kysymysten asettelu olisi ollut toisenlainen suomen sijoitus olisi ollut sijalla 41. Onko tosiaan, että tämä meidän hapannaamojen kansa on maailman onnellisin kansa?

Onnellinen suomi tutkimuksessa todettiin, että raha ei tee onnelliseksi, mutta sen puute vaikuttaa onnellisuuteen. Tutkimuksessa myös havaittiin, että akateeminen tutkinto lisäisi onnea ja korkeammassa asemassa työelämässä olevat olisivat onnellisempia. Erot ei johtavissa asemissa ja ei akateemisen ammatillisen koulutuksen saaneiden välillä on kuitenkin hyvin pienet. Eli jos otsikoidaan tutkimuksen tulokset: AKATEEMIKOILLA PAREMPI ELÄMÄ, uskommeko sen ilman että kyseenalaistaisimme omaa onnellisuuttamme. 

Lue lisää Kel onni on.

Suomen kieli – miksi ja miten?

Osallistumme kurssin aikana Suomen kielen opetukseen tähtäävään hankkeeseen yhdessä Vantaan aikuisopiston opiskelijoiden kanssa. Hankkeessa rakennamme yhdessä moniaistillisen tilan, jossa kielenopiskelijat pääsevät soveltamaan tähän mennessä oppimaansa käytännössä. Moniaistillinen tila soveltuu monenlaiseen tunnelmointiin, mutta tässä tapauksessa sen on tarkoitus motivoida Suomen kielen puhumiseen. Suomen kieli on vakiinnuttanut asemaansa yhteiskunnassa noin kahdensadan vuoden ajan. Mikä kielen opiskelusta on tehnyt tärkeää tuolloin ja mikä siitä tekee tärkeää nykyään?

Lue lisää Suomen kieli – miksi ja miten?

Asunnottomuuden määritelmä, ETHOS-typologia

Jokaisella löytynee tiettyjä mielikuvia siitä, mitä asunnottomuus on. Itselle ensimmäisenä tulee mieleen kadulla asuva ihminen. Tällaista olen nähnyt erityisesti matkustellessa ulkomailla, Suomessa vähemmän. Varsinkaan pienellä paikkakunnalla mistä itse olen kotoisin ei katukuvassa näy asunnottomuutta tällä tavalla, mutta silti se on ensimmäinen ajatukseni puhuttaessa asunnottomuudesta. Laajemmin määriteltynä asunnottomuus on kuitenkin paljon muutakin.

Tähän postaukseen olen ottanut malliksi ETHOS-typologian (European typology and Housing Exclusion). ETHOS-luokittelu on FEANTSAN (eurooppalaisten asunnnottomuustoimijoiden kattojärjestö) luoma eurooppalainen standardi asunnottomuuden määrittelyille.  Toki ongelmaa voidaan määritellä useilla muilla tavoilla ja kyseinen määrittely voi herättää erilaisia ajatuksia, mutta itselle luokittelu avasi asiaa ja sen laajuutta paremmin.

(Feantsa 2005).

ETHOS-typologiassa on lähtökohtana kolmijakoinen kodin käsite

  • koti on kunnollinen asumus, joka kattaa henkilön ja hänen perheensä asumistarpeet ja joita he hallitsevat (fyysinen alue)
  • koti mahdollistaa yksityisyyden ja sosiaaliset suhteet (sosiaalinen alue)
  • kodin hallintaan on yksinomainen ja laillinen oikeus (legaalinen alue) (Hyväri & Kainulainen 2013, 27.)

Tätä mallia tutkailemalla huomaamme, että asunnottomuus on dynaamista ja monimuotoista eikä asunnottomuuteen ole olemassa vain yhtä tiettyä tietä.  Kun asunnottomuuden ymmärtää laajemmaksi asiaksi, kuin esimerkiksi kadulla asumiseksi, voi itselle vieraasta aiheesta tulla konkreettisempi. Määritteleepä asunnottomuuden, miten vain, on asia kaikissa sen muodoissa ongelma, joka tulisi saada korjattua ensi tilassa.

-Henni

Lähteet:

Feantsa. 2005. ETHOS Typology on Homelessness and Housing Exclusion. Luettu 17.9.2019 https://www.feantsa.org/download/fi_2012_ethosleaflet_v0350556302500884834.pdf

Hyväri, S. Kainulainen S. 2013. Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Tampere: Juvenes Print.

YÖKIITÄJÄT – MITÄ NE OVAT?

Oletko koskaan kuullut kiitäjistä? Ei perhosista, vaan oikeista ihmisistä, jotka ovat työkseen yökiitäjiä. 

Yökiitäjät on kahden sairaanhoitajan yksikkö, jotka kiertävät pääkaupunkiseudulla yöaikaan etsimässä asunnottomia, jotka ovat mahdollisesti jääneet palveluiden ulkopuolelle. Yökiitäjät varmistavat, että ulkona majailevilla henkilöillä on kaikki hyvin eikä heillä ole hengenhätää. Yökiitäjät tarjoavat ensihoitoa, jakavat vaatteita ja ruokaa sekä kuljettavat asunnottomia hätämajoitukseen, jos sille on tarvetta. 

Yökiitäjien tehtävä on myös tarjota asunnottomille erilaisia palveluita, mistä he voisivat apua hankkia. Apu kelpaa kyllä monelle, mutta on yksilöitä, jotka eivät apua kaipaa. He ovat niin juurtuneita omiin tapoihinsa ja ovat esimerkiksi saaneet rakennettua itselleen kodin, jossa heidän on hyvä olla. 

Tämä on itse hieman vaikea ymmärtää, mutta toisaalta asunnottoman näkökulmaa voi olla vaikea toisen ymmärtää.

Yökiitäjät osakseen edistävät asunnottomuutta, sillä he tekevät mielettömän tärkeää työtä asunnottomien hyväksi ja etsivät heidät käsikseen. 

Jos sinä näet kadulla asunnottoman, niin yökiitäjiin voi olla yhteydessä. Heidän yhteystietonsa löytää Vailla Vakinaista asuntoa ry:n nettisivuilta, josta löytyy enemmän informaatiota mm. yökiitäjien soittoajoista ja päivämääristä, milloin he ovat liikkeellä.

Tällaisesta toiminnasta ei välttämättä tavallinen kansalainen tiedä, joten siksi koin, että on erityisen tärkeää tuoda yökiitäjien toimenkuvaa esille.

Moikka kaikille!

Tätä blogia kirjoittaa kolme sosionomiopiskelijaa Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulusta. Pohdimme maamme monikulttuurisuutta kulttuurin, tapojen sekä kielen näkökulmista. Blogi kuuluu osaksi sosiaalialan palvelujärjestelmä ja sosiaalialan lainsäädäntö -opintojaksoa ja päivitämme blogia viikoittain seuraavan parin kuukauden ajan. Samalla toteutamme moniaistillista projektia aikuisopiskelijoiden kanssa, tukien heidän suomen kieltään, sekä vahvistaen heidän osallisuuttaan kuunnellen ja sensitiivisesti kohdaten.

Mielenkiinnolla odotamme tämän kaiken käyntiin saamista ja ehkä projektinkin tiimoilta jotain täällä avataan. Mukavia lukuhetkiä blogimme parissa.

Introduction

Hello everybody!

Welcome to our blog! We are Monika, Nitika, Naina and Joy, social services students in Laurea University of Applied Sciences, Tikkurila Campus. We are about to start our adventure to go deeper into the issues related homelessness from different perspectives. Hopefully we generate some discussion about the topic. We would like to invite you to walk through this journey with us, as we unfold the many different aspects of this worldwide phenomenon, which has a huge impact in the society both on the individual and general level. Aside from personal interests, the choice of this topic is mainly because we would like to shine the light on the vulnerability of the people who are in this situation.

https://wall.alphacoders.com/big.php?i=731152

How do we plan to do this? We are about to carry out a project with homeless people, through which we hope to get a better understanding from the insider’s point of view as well as from the point of view of different organisations extending help and support for homeless people. Our blog is a combination of research-based approach and real-life interaction with the target group.

We hope you enjoy reading our blog as much as we enjoy writing it! 

 

Hyvää syksyä!

Hei olemme Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosionomiopiskelijoita. Meidän nimet on Iris, Kaltun ja Riku. Olemme sosiaalialan palvelujärjestelmä ja sosiaalilainsäädäntö kurssilla. Meidän yksi tehtävä on kirjoittaa blogia ajankohtaisista aiheista liittyen nuoriin ja kiusaamiseen. Pidämme blogia pystyssä seuraavat pari kuukautta, oikein viihtyisiä lukuhetkiä kaikille ja hyvää alkanutta syksyä!

Terveisin, Tikkurilan Laurean sosionomiopiskelijat.

Suomesta ensimmäinen maa ilman asunnottomuutta?

Tällä hetkellä Suomessa asunnottomia on noin 7 000, joista onneksi suurin osa asuu tilapäisesti sukulaisilla tai ystävillä. Kahdeksankymmentäluvulla samainen luku oli jopa noin 20 000. Suomessa asunnottomuus on siis menossa oikeaan suuntaan. Euroopan asunnottomuustoimijoiden mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on laskussa. Tästä hyvästä laskusta huolimatta toiminnan on jatkuttava, sillä jokainen asunnoton on liikaa.

Lue lisää Suomesta ensimmäinen maa ilman asunnottomuutta?

Tervehdys!

Me olemme Katriina, Tuuna ja Ville. Olemme sosionomiopiskelijoita Laureassa, Tikkurilan kampuksella. Tällä syyslukukaudella osallistumme sosiaalialan palvelujärjestelmiä ja lainsäädäntöä käsittelevälle kurssille. Kurssin aikana kirjoittelemme kukin vuorollamme tätä blogia, johon reflektoimme sosiaalialan ajankohtaisia aiheita sekä polttavan kuumia kysymyksiä kurssillamme käsiteltyjen teemojen vinkkelistä. Jee!  

Olemme juuri aloittaneet toisen vuotemme opintojen parissa. Ensimmäisen vuoden aikana olemme tutustuneet erilaisiin asiakasryhmiin ja sosiaalialan eettisiin periaatteisiin. Tämän kurssin aikana tutustumme sosiaalialan palvelujärjestelmiin ja eettisten periaatteiden lisäksi otamme selvää myös alaan liittyvästä lainsäädännöstä. 

Kurssiin kuuluu myös projektityö, jonka toteutamme Vantaan aikuisopiston kanssa yhteistyössä. Hyödynnämme projektissa Laureassa sijaitsevaa aistien tilaa.

Koulutusta kaikille

Luin Helsingin Sanomista artikkelin nimeltä Perhetausta, asuinalue ja Suomeen saapumisikä kertovat, miten maahanmuuttaja­taustainen lapsi menestyy koulussa. Ennen kuin luin tekstin, pohdin, miksi asia on näin. Iän ymmärrän, koska suomi on aika hankala kieli ja mitä myöhemmällä iällä tänne saapuu, niin voi olla vaikea oppia kieltä. Varsinkin kielioppi on hankalaa monille suomalaisillekin. Mutta entä asuinalue? Meillä on erilaisia asuinalueita ympäri Suomea ja näin pääkaupunkiseudulla asuvana tiedän täällä olevan myös eritasoisia alueita. Miksi tämä vaikuttaa koulunkäyntiin? Kaikilla pitäisi olla samanlainen peruskoulutus kaikilla alueilla. 

Lue lisää Koulutusta kaikille

Ryhmän esittely

Matkalla maahanmuuttotyöhön blogia pitää yllä neljä toisen vuoden sosionomi opiskelijaa. Projektina meillä on maahanmuuttotyö Aistien tila projektissa. Kukaan meistä ei ole vielä tutustunut Aistien tilaan taikka maahanmuuttotyöhön, joten olemme innoissamme uudesta projektista! 

Lue lisää Ryhmän esittely