Yöpaikkaa ei ole tiedossa

Koti ilman kattoa on Laurean AMK PASOVA kurssin blogi projekti, jota ylläpitää Henni, Vilma, Ida ja Johanna. Blogin aihe on keskitetty kodittomuuteen ja Asunnottomien yöhön. Blogiin kerätään tietoa ja näkyvyyttä asunnottomuudesta Suomessa. Tarkoitus olisi päivittää blogia kerran viikossa tai joka toinen kunnes kurssi päättyy.

  • Johanna

Maahanmuuttajien asunnottomuus

Kuva googlesta

Tässä kirjoituksessa tarkastelen maahanmuuttajien asunnottomuutta ja siihen vaikuttavia syitä. Itse olen työskennellyt alaikäisenä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa ja kokenut kuinka työlästä asunnon saaminen on voinut olla, kun nuoret ovat olleet muuttamassa omilleen ensimmäistä kertaa. Nuoret tarvitsivat paljon apua asunnon etsimiseen ja tukien hakemiseen. Ryhmäkodin toiminnan aikana apua oli tarjolla ympäri vuorokauden ja jokaisen omaohjaaja auttoi kaikessa mahdollisessa asunnon hankkimiseen liittyvässä. Ryhmäkodin loputtua he siirtyivät omilleen ja avun hakeminen myös heidän omalle vastuulleen.

Lue lisää Maahanmuuttajien asunnottomuus

Vankilasta vapautuvien vankien asunnottomuus

Asunnottomuus on laaja ilmiö, joka voi koskettaa hyvinkin eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Usein miellämme, että asunnottomat ovat esimerkiksi ulkona porrashuoneissa, asuntoloissa tai tilapäisesti tuttavien luona asuvia. Yksi suuri asunnottomien ryhmä on kuitenkin vankilasta vapautuneet vangit. 

Lue lisää Vankilasta vapautuvien vankien asunnottomuus

Nuorten asunnottomuus.

Kuva lainattu googlesta.

Vaikka asunnottomuus on Suomessa yleisesti laskussa, on nuorten asunnottomuus noussut huolestuttavasti. Nuorten asunnottomuuden syitä on esimerkiksi pienituloisuus, työttömyys, arjen tuen puute, päihdeongelmat, elämänhallinnan taitojen puute, sekä asuntojen korkeat hinnat. Oulunseudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n asumisohjaaja Minna Kuoppala on kuitenkin sitä mieltä, että nuorten asumisen ongelmana on vaikeudet pitää annettu asunto, eikä niinkään asuntojen korkeat hinnat.http://raitis.fi/raittiudenystavat2/2018/06/26/nuorten-asunnottomuus-lisaantyy-huolestuttavasti/

Lue lisää Nuorten asunnottomuus.

Kuinka paljon heitä on?

Jotta valtio voi puuttua asunnottomuuteen, täytyy asunnottomista olla tieto, paljon heitä on, jotta asunnottomuuden vähentämispolitiikka voi kehittää palveluja. Asunnottomuustilastot voivat kertoa politiikan toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Politiikassa kukin intressi ryhmä voi hajanaisista tilastoista haluamansa tulokset ja tehdä niiden pohjalta soveliaat tulkinnat. Näin tietyt politiikan kriitikot tulkitsevat asunnottomuuden yleistyneen tietyn valtion myötä. Suomessa alkoi esimerkiksi näkyä enemmän kadulla kerjäämistä ja siitä oli mediassa kova puhe kun 2007 Euroopan unioni teki vapaan liikkuvuuden mahdolliseksi minkä myötä Romaniasta tuli kerjäläisiä Helsingin keskustaan kerjäämään. Kerjäämisen myötä myös Romaniasta tulleet kerjäläiset alkoivat asua Helsingin keskustan liepeillä teltoissa tai itse rakennetuissa hökkeleissä mistä aiheutui paljon keskustelua mediassa.      

Suomessa asunnottomuustilastoissa on ollut ja on edelleenkin ongelmia. Asunnottomaksi rekisteröityminen edellyttää asiakkaan ja palvelujärjestelmän kohtaamista. Suomessa kunnat kirjaavat asunnottomaksi todennäköisemmin vankilasta vapautuvan vangin kuin kotoa karkaavan nuoren, sillä edellinen kohtaa palvelujärjestelmän, kun taas jälkimmäinen liikkuu omissa sosiaalisissa verkostoissaan ilman vastaavaa kontaktia palvelujärjestelmää. Nuoren ollessa kirjoilla vanhempiensa tai huoltajan osoitteessa tulee siitä vielä pienempi kynnys viranomaisten merkitä nuori kodittomaksi.

Ongelmana on myös useita palveluja samanaikaisesti käyttävä henkilö saattaa kirjautua asunnottomaksi moneen kertaan. Lisäksi kirjaamiskäytännöt vaihtelevat asunnottomuuden keston ja asumismuotojen suhteen. Nuori, joka karkaa kotoa saa helpommin, vaikka nuorisosäätiöltä kodin kuin aikuinen juuri vankilasta vapautettu. Nuorelle saatetaan tarjota nopeammin palveluita kuin aikuiselle. Palvelujen saatavuus myös vaikuttaa palvelujen käyttäjiksi luokiteltavien henkilöiden määrään, koska saatavuus lisää kuntien halukkuutta löytää asiakkaita ja ihmisten mielenkiintoa rekisteröityä asunnottomiksi. Aikuinen saattaa kokea häpeää ja täten jättää kirjautumatta asunnottomaksi tai hakea asunnottomuuteen apua viranomaisilta.   

Hyvä esimerkki on Porin kaupunki, jossa oli ennen asunnottomuuden ohjelma 2006 ja asunnottomia oli 0,3 asunnotonta tuhatta henkeä kohden. Asunnottomuuden vähentämisohjelman myötä vuonna 2008 asunnottomien määrä oli noussut 2,1 henkilöön tuhatta henkeä kohden. Selitys tälle muutokselle on ohjelman toimeenpanon myötä tulleet lisävirat, koska ei ole syytä olettaa porilaisten asunnottomuuden seitsenkertaistuneen parissa vuodessa. Samankaltaisia muutoksia on tapahtunut myös muissa kunnissa kuten Turussa 2007 jossa oli asunnottomia tuhatta asukasta kohden 0,8 ja vuotta myöhemmin 1,6. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla taas uusi ohjelma ei aiheuttanut vastaavanlaista muutoksia asunnottomien määrässä. Syynä voi olla kaupunki erot kuten Helsingin muissa palveluissa, jotka osaavat ohjata asunnottoman oikeisiin palveluihin. Porissa väkiluvun ollessa pieni verrattuna pääkaupunkiseutuun, moni saattaa tukeutua läheisen apuun enemmän kuin viranomaiseen.

Kokonaan asunnottomien eli kaduilla ja metsissä asuvien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta todennäköisesti heitä on muutamia satoja. Asunnottomiin lukeutuu vielä joukko maahanmuuttajia ja pakolaisia.

Toinen tapa arvioida asunnottomien määrä on hyödyntää Tilastokeskuksen tietoja vailla vakinaista asuntoa olevista henkilöistä. VVA Ry sivun mukaan asunnottomien määrä Suomessa on arviolta 5500 henkilöä.

Se on hyvin suuri luku hyvinvointi valtiossa missä asiat voisivat olla paremmin heille joilla ei ole kotia.  

  • Johanna.M

Lähteet:

Juho Saari, Huono Osaiset, Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla, Gaudems.

Asunnottomuusohjelmien arviointi,

Luettu 22.09.2019

https://asuntoensin.fi/assets/files/2016/09/Paavo_2_loppuraportti.pdf

VVA RY,

Luettu 22.09.2019

Suomenkuvalehti

Luettu 24.09.2019

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/romanit-sk472010/

Asunnottomuuden määritelmä, ETHOS-typologia

Jokaisella löytynee tiettyjä mielikuvia siitä, mitä asunnottomuus on. Itselle ensimmäisenä tulee mieleen kadulla asuva ihminen. Tällaista olen nähnyt erityisesti matkustellessa ulkomailla, Suomessa vähemmän. Varsinkaan pienellä paikkakunnalla mistä itse olen kotoisin ei katukuvassa näy asunnottomuutta tällä tavalla, mutta silti se on ensimmäinen ajatukseni puhuttaessa asunnottomuudesta. Laajemmin määriteltynä asunnottomuus on kuitenkin paljon muutakin.

Lue lisää Asunnottomuuden määritelmä, ETHOS-typologia