Maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta erityisen tärkeää on pääsy työelämään. Kuitenkin maahanmuuttajan on vaikeampaa työllistyä kuin kantasuomalaisen. Terveys-ja hyvinvointilaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2014 työikäisistä ulkomaalaistaustaisista työllistyi 60% ja suomalaistaustaisesta 69%. Usein työllistymisen esteenä on heikko suomen kielen taito. Esteenä on usein myös se, että maahanmuuttajan koulutus ei vastaa työtehtävän edellyttävää ammattitaitoa tai tutkintoa ei tunnusteta Suomessa. Pakolaistaustaisen maahanmuuttajan työllistymistä saattaa vaikeuttaa lisäksi traumakokemukset sekä psyykkisen ja fyysisien toimintakyvyn ongelmat. Naispuolisilla maahanmuuttajilla syynä on usein varhainen perheellistyminen, sekä vähäinen koulutus ja työkokemus.
Uskon kuitenkin itse, että kielitaidon lisäksi merkittävin haaste maahanmuuttajat työllistymiseen löytyy suomalaisten asenteista. Asenteisiin voi vaikuttaa yhteiskunnassa pinnalla olleet kielteiset uutiset, joiden takana on ollut maahanmuuttajataustainen. Asenteet syntyvät ennakkoluuloista ja ennakkoluulot usein tiedon puutteesta. Työnantajat saattavat myös jännittää maahanmuuttajataustaisen puutteellista kielitaitoa ja valitsevat näin ollen kahdesta työnhakijasta suomalaistaustaisen työtehtävään. Puutteellisen kielitaidon takana saattaa kuitenkin olla valtavaa potentiaalia.
Työ tarjoaa maahanmuuttajalle hyvinvointia
Työssä käyminen edistää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Se rytmittää arkea, tuo pääomaa ja edistää ihmisen osallisuutta yhteiskunnassa. Työyhteisössä maahanmuuttaja oppii maan kieltä jatkuvassa vuorovaikutuksessa suomalaisten työkavereiden kanssa. Lisäksi työympäristössä voi syntyä uusia sosiaalisia verkostoja, mikä edistää varmasti maahanmuuttajan kotoutumista ja hyvinvointia.
Työpaikka voi yhdistää myös perheitä. Helsingin Sanomien artikkeli Hanskat käteen ja hommiin kertoi SOL-siivousfirmassa työskentelevästä filippiiniläistaustaisesta pariskunnasta, jotka riittävän tulotason saaneena ovat oikeutettuja saamaan lapsensa Suomeen. Myös puolison muutto Suomeen on mahdollista joko työviisumilla tai perheenyhdistymisen kautta.
Mitä monikulttuuriset työyhteisöt tarjoavat?
Monikulttuurinen työyhteisö on rikkaus. Työntekijät eri kulttuureista tarjoavat suomalaiseen työyhteisöön ainutlaatuisia voimavaroja, jotka ovat peräisin juuri heidän omista kulttuureistaan. Maahanmuuttajalla voi olla myös tutkinnon tai koulutuksen myötä sellaista tietoa ja taitoa, joita ei kantasuomalaisella ole.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn analyysin Härmä Sulaa mukaan suomalaisten asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Yksi syy suomalaisten asennoitumisen muutokseen on käsitys siitä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa työelämään tarpeisiin tulevaisuudessa. Muutaman vuoden päästä ikääntyneiden ikäluokka kasvaa räjähdysmäisesti, jolloin monilla työpaikoilla tullaan luultavasti kärsimään työvoimapulasta.
Oikeastaan tilanne on jo nyt sellainen, että kantasuomalaisista ei riitä työvoimaksi tietyille ammattialoille. Esimerkiksi SOL-palveluiden viestintä- markkinointipäällikkö Taija Paavola mainitsee, että firman lähes kaikki laivasiivoojat ovat maahanmuuttajia. Sollilla on tällä hetkellä 520 laivasiivoojaa ja muita laivasiivoojia ei käytännössä Suomessa ole. Siivousfirmojen lisäksi esimerkiksi hoito- ja terveysalalle tarvitaan valtavasti työvoimaa ikääntyneiden lisääntyessä.
Keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen
“Sen sijaan, että pelätään maahanmuuttajien vievän työpaikkoja, olisi järkevämpää huolestua maahanmuuttajien työttömyydestä.”
Uskon, että asenteiden muutoksilla edistämme maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkimuksia on tällä hetkellä vähän maahanmuuttajien työllistymisestä. Tekemällä lisää tutkimuksia maahanmuuttajien työllistymisestä, esimerkiksi työllistymisen myönteisistä vaikutuksista julkisessa taloudessa ja yhteiskunnassa voitaisiin edistää asenteiden muutosta. Tutkimuksista syntyy julkista keskustelua, jonka avulla voidaan vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon. Uudistamalla ja kehittämällä poliittisia linjauksia yhteiskunnan rakenteet tukisivat paremmin maahanmuuttajien työllistymistä.
Maassaoloaika edistää THL:n mukaan työllistymistä. THL esittääkin, että kymmenen vuotta maassa olleista pakolaisista joka toinen on työllistynyt. Kotoutuminen uuteen maahan ja kielen oppiminen vie kauan aikaa. Voitaisiin siis pohtia ratkaisuja, jotka nopeuttaisivat kotoutumisen prosessia. Täytyisi kehittää myös tukipalveluita paremmiksi, joilla edistettäisiin pakolaisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemista sekä kouluttautumista.
Työterveyslaitoksen mukaan maahanmuuttajat kaipaavat myös lisää tietoa suomalaisesta työelämästä, oikeuksista ja velvoitteista. Esimerkki merkittävästä hankkeesta oli Helsingin kaupungin johtama Töissä Suomessa-hanke, jonka seurauksena syntyi opas Töissä Suomessa- tietoa maahanmuuttajille 13 kielellä. Se on perustietoa tarjoava tietopaketti ja toimii myös erinomaisena oppaana työnantajille perehdyttäessä maahanmuuttajataustaista työntekijää työhön.
Ylen artikkelissa Onko maahanmuuttajan työ muilta pois? otettiin esille joidenkin suomalaisten pelko siitä, että maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat. Artikkelin kirjoittaja Tuomas Pulsa esittää, että työttömyys ei todellisuudessa kuitenkaan johdu työvoiman määrästä, vaan suhdanteista ja työmarkkinoiden rakenteesta. Artikkelissa Aalto-yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Matti Sarvimäki sanookin osuvasti: “Sen sijaan, että pelätään maahanmuuttajien vievän työpaikkoja, olisi järkevämpää huolestua maahanmuuttajien työttömyydestä.”
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Artikkelissa puhutaan sekaisin maahanmuuttajista ja pakolaisista. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää eritellä nämä kaksi asiaa, koska ne eroavat suuresti toisistaan sen puolesta, miten kotoutumistoimet ja vastuu niiden suorittamisesta jakautuvat näiden kesken. Molemmilla on suuresti toisistaan eroavat ensisijaiset maahantulon tavat, keinot ja edellytykset. Molempien kotoutumiseen toki vaikuttavat suuresti samat ongelmatekijät.
Oma näkemykseni maahanmuuttajien kotoutumista koskevissa ongelmissa on, että suurin epäkohta molempien kotoutumisen ja Suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa syntyy siitä, että yllättävän suuren maahanmuuton mahdolliseksi tekevät henkilöt, eivät osaa suhteuttaa kotoutumistoimien resursseja, hankaluutta ja kustannuksia suhteessa omiin näkemyksiinsä. Lyhyellä matematiikalla kaikki sujuu hyvin. Totuus on kuitenkin toinen ja yleisesti puhuttaessa maahantulijoista mielestäni ongelma kiteytyy pullonkaulaan, jossa näille kaikille pitäisi löytää pätevä suomen kielen opettaja. Lyhyellä aikavälillä tällaisten löytäminen ja kouluttaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tästä johtuen maahanmuuttaja voi joutua odottamaan ensimmäistä Suomen kielen kurssia useita vuosia. Kotoutuminen, työllistyminen ja integroituminen yhteiskuntaan viivästyy ja todennäköisyys syrjäytymiseen ja pahimmillaan radikailisoitumiseen kasvavat.
Maahanmuutto on positiivista, mutta asennemuutosta kaivataan, myös siihen, minne niitä resursseja pitää suunnata. Ei meillä Suomessa tehdä lapsia ja sijoiteta niitä ulos asumaan. <3