Tänään pohdin äidin ja isän oikeutta vanhemmuudessa. Luin tällä viikolla artikkelin, mikä koski miesten näkökulmaa siitä, miksi he eivät halua lapsia, vaikka nyt olisi kiireen vilkkaa ryhdyttävä synnytystalkoisiin isäinmaamme pyörimisen puolesta. Me naiset- lehden toteuttamassa virtuaalikyselyssä miesten oli mahdollista kommentoida avoimesti ja kertoa, mitkä ajatukset nousevat lasten hankinnasta.
Itse tulkitsin vastaajien vastauksista nousevan esille halua saada lapsia, mutta luottamus parisuhteen pysyvyyteen sekä isän asemaan yhteiskunnassa koetaan pelottavana ja olemattomana. Kävi ilmi näkemyksiä, missä mies koki itsensä olevan naiselle ja yhteiskunnalle siitoskone, eräät totesivat itsestäänselvyytenä äidin lopulta vievän lapset itselleen ja isän rooli koettiin tulevana elatusmaksajana. Moni vastaaja myös koki, ettei yhteiskunta tue isän oikeutta lapseen erotilanteessa. Realistisesti ajatellen, kun kyseessä on naisille suunnattu lehti, mietin, monestako vastaajasta tietoa on kerääntynyt, että tilastollisesti kykenisi tarkastelemaan, kuinka moni lapseton mies näitä ajatuksia pohtii.
Ilman tilastojakin, koen oman elämänkokemukseni perusteella miesten ajatusten olevan aivan asiaa. Oma lähipiirini koostuu pääasiassa perheistä, joista osa on monimuotoisia perheitä. Moniakaan lapsettomia miehiä en tunne, mutta tunnen monia isejä, jotka ovat eronneet tai olleet lähellä eroa. Erityisesti eronneiden miesten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, olen itsekin muodostanut näkemyksen, ettei vanhemmuus toteudu tasavertaisesti, vaikka molemmilla osapuolilla olisivat yhtä hyvät resurssit tai vaikka jopa isän kanssa toteutuisi vahvemmin lapsen etu. On paljon ihania isejä, jotka toivoisivat roolia toimia aktiivisena kasvattajana. Olen valitettavasti itsekin nähnyt sen, kuinka äidillä on ollut halutessaan tehdä isyydestä vaikeaa, erittäin vaikeaa tai jopa olematonta. Tuntemistani iseistä moni on lopettanut oikeutensa lapseen eteenpäin ajamisen, koska ovat väsyneet ristiriitoihin ja tyytyneet äidin tarjoamaan rooliin.
Yhteiskuntamme järjestelmä puoltaa vahvasti lapsen ja äidin väliseen siteeseen. Sitä pidetään ikään kuin automaationa, että lapsella olisi aina parasta olla äidin kanssa. Valitettavasti näinkään asiat eivät aina ole ja siihen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. Mahtaisiko olla apua järjestelmän muotoilemisesta tasa- arvoisemmaksi, jotta miehetkin kokisivat olevansa arvossa vanhemmuuden vaa- alla?
Blogia koskevan artikkelin voit lukea täältä:
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!