Kulttuuri – mitä se on?

Monikulttuurisuudesta puhuttaessa huomio keskittyy helposti muualta Suomeen tulleisiin ihmisiin ja heidän kulttuurillisiin tapoihinsa, mutta onko suomalainen kulttuuri itsessään kokonainen ja yhtenäinen? Mitä kulttuuri oikeastaan on ja mistä se muodostuu?

Kulttuurin käsitettä on vaikea rajata, mutta tässä kirjoituksessa keskityn lähinnä kansojen kulttuuriin. Kulttuuri on aina jotain opittua, jonka piiriin kasvetaan, eivätkä sen piirteet ole periytyviä. Kulttuuria on verrattu jäävuoreen ja sipuliin; näkyviin osiin ja pintakerroksiin kuuluvat erilaiset helposti havaittavissa olevat käytännöt kuten pukeutuminen, ruokatottumukset, elintavat, kieli ja käytöstavat sekä yleiset toimintatavat sosiaalisissa tilanteissa. Ytimeen ja piilossa oleviin osiin taas kuuluvat kulttuurin vaikeammin havaittavissa olevat asiat kuten arvot ja normit. Kulttuuri pitää sisällään erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä sekä ajattelun ja tuntemisen tapoja, ja lisäksi siihen kuuluu myös erilaisia vakaumuksia ja perinteitä. Kulttuuri voidaan siis määritellä ihmisen ja yhteisön elämäntavaksi.

Onko kulttuuri Suomen sisällä samanlaista? Itse kauempaa pääkaupunkiseudulle muuttaneena koen kulttuurin olevan täällä välillä hyvinkin toisenlaista kuin kotipaikkakunnallani. Kulttuurin ytimen näen pääpiirteittäin samana, mutta tavat ja käytännöt voivat poiketa toisistaan ajoittain huomattavastikin, ja minun on tullut sisäistää uudenlainen elämäntyyli.

Suomen väestöön kuuluu useita eri vähemmistöjä, joiden omat kulttuurit sisältävät valtaväestön kulttuurista poikkeavia erityispiirteitä. Tunnetuimpina Suomen vähemmistöryhminä nähdään suomenruotsalaiset, saamelaiset ja romanit. Heillä kaikilla on omat kielensä, arvonsa sekä käytäntönsä. Näiden lisäksi Suomessa on myös muita vähemmistöryhmiä kuten tataarit, jotka ovat integroituneet suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saumattomasti, mutta ovat säilyttäneet myös oman kulttuurinsa erityispiirteitä kuten oman tataarin kielen. Aikojen saatossa Suomeen on saapunut maahanmuuttajia erityisesti Ruotsista sekä Venäjältä, joista jälkimmäinen on osaltaan muovannut karjalaista kulttuuria. Karjalainen kulttuuri näkyy muun muassa kansallispuvuissa, käsitöissä, karjalanpiirakoissa ja kansanlauluissa. Tunnetuin karjalaisen kulttuurin teos on suomalaisten kansalliseepos Kalevala, johon on kerätty suomalais-karjalaisia kansanrunoja.

Kansojen kulttuurit muovautuvat kaiken aikaa, ja niiden ominaispiirteet sekoittuvat keskenään. Oman lukunsa kulttuureihin antavat alati muutoksessa olevat nuorisokulttuurit sekä uusien sukupolvien kasvu. Tämän lisäksi globalisaation myötä niin pukeutuminen, ostoskeskukset, pikaruokalat kuin musiikkikin muuttuvat yhä enenevissä määrin samankaltaisiksi eri puolilla maailmaa. Rajattoman tiedon ja lisääntyneen liikkuvuuden ansiosta ihmisillä on aiempaa suuremmat mahdollisuudet oppia muista kulttuureista.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *