Monen kielen maa?

Suomi kuuluu kaksikielisiin valtioihin ja pitää sisällään kaksi kansalliskieltä, suomen ja ruotsin. Kuitenkin koko ajan eri kielten määrä Suomessa kasvaa. Vuonna 1990 eri äidinkieliä oli 60, kun 2015 niitä on jo lähes 160. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa eniten puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro/eesti, arabia, somali ja englanti. Monikielisyys kuuluu yhteiskuntaamme ja perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus puhua, edistää ja käyttää vapaasti mitä kieltä vain.

Kielten lisääntyessä kuitenkin samaan aikaan Suomessa muut kauan käytetyt kielet uhkaavat kadota. Saamen kieli on (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) Suomen alkuperäiskansan kieli, muita kauan puhuttuja kieliä Suomessa ovat romanikieli, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli sekä karjalan kieli. Romanin kielisten määrä Suomessa vähenee koko ajan ja arviolta noin 3 000–4 000 puhuu äidinkielenään romania. Karjalaa puhutaan paljon Venäjällä, Suomessa karjalan kieltä puhuvia on noin 5000.

Katsoin mtv katsomosta Ina sydän Suomi jaksoa 4: maahanmuutto – Maan muuttajat, jossa Ina Mikkola selvittää mikä tukee ja mikä estää ihmisten suomalaistumista. Hän haastattelee saamelaista Teemua, joka ei osaa puhua koltansaamea. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtasi suomalaistamispolitiikka, jonka johdosta aina 1980-luvulle saakka Suomen koulujärjestelmässä ei opetettu saamen kieliä, eikä sitä saanut edes asuntoloissa ja kouluissa puhua. Nyt aikuisiällä Teemu on opiskellut koltansaamea ja kokee identiteettinsä muuttuvan kohti saamensuomalaisuutta. Suomessa on noin 10000 saamelaista, joista vain noin puolet puhuu äidinkielenään saamea. Sára, eli saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -tutkimuksen mukaan saamelaiset kokevat etnistä syrjintää ja kiusaamista, joten he joutuvat harkitsemaan tarkkaan, missä julkisissa yhteyksissä kieltä voi käyttää. Kuitenkin kieli on hyvin merkityksellinen osa omaa kulttuuria ja identiteettiä, joten kielen tulisi voida kuulua ja näkyä. Tänä vuonna 2019 YK:n teemavuotena on ollut maailman alkuperäiskansojen kielten nostaminen. Päivää on vietetty 9.8. 

Tiesitkö muuten, että suomen kieli olisi voinut hävitä Ruotsin vallan aikana ja jos se vuonna 1809 Suomen sodan loputtua olisi vielä jäänyt Ruotsin vallan alle, luultavasti Suomessa puhuttaisiin nyt ruotsia. Vasta vuonna 1868 suomen kielestä tuli tasavertainen kieli ruotsin rinnalle Aleksanteri 2 antaman kieliasetuksen myötä.

Kielen ja kulttuurin merkitys omalle identiteetille on hyvin merkityksellinen. Ei siis turhaan korosteta vanhemmille oman kielen merkityksestä työssäni varhaiskasvatuksessa. Kuinka tärkeää onkaan siirtää omaa äidinkieltä ja kulttuuria eteenpäin, missä maailman kolkassa sitten asuukaan. Pidetään huolta omista juuristamme ja levitetään sitä lasten ja lastemme myötä tuleville sukupolville. Ollaan ylpeitä omasta kielestämme ja puhutaan rohkeasti sitä kaikille ja kaikkialla!

2 kommenttia artikkeliin ”Monen kielen maa?

  1. Henni Vilma Ida Johanna Pasova

    Englannin kielen myötä Suomen kieli muuttuu ja siitä on uutisoitu miten lapset muualta integroituvat kantasuomalaisten kanssa. Koska Suomen kieli ei ole niin helppo oppia moni kantasuomalainen lapsi tulee puheessa vastaan englannin kielellä. Suomen kielen rinnalla Saamenkieli on hyvin lähellä jäädä unholaan. Hyvä blogi teksti aiheesta!

    Vastaa

  2. Pasova_ineza

    Olen aina ollut kiinostunut kielistä ja niiden historiasta. Itse henkilönä joka puhuu monta kieltä ja tulee monikulttuurisesta perheestä huomaan kuinka paljon se vaikuttaa identiteetiini. pidän kaikkia kieliä tärkeänä ja minusta on aina surullista joa jokin niistä katoaa. Esimerkisi isäni keili Lingala on kieli johon on sekoittunut afrikan valtauksen aikana ranskaa, mutta sitä on viellä noin 10 vuotta sitten puhuttu puhtaana. Muistan kuitenkin kun isäni kertoi että viimeinen phtaasti lingalaa puhuva henkilö kuoli ja että minkälainen menetys se oli kulttuurille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *