Koulukiusaamisen yleisyys ja ulkomaalaistaustaisten osuus kiusatuista Suomessa

Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä, ja on joitakin ryhmiä, joihin sitä kohdistuu muita enemmän. Tässä viimeisessä kirjoituksessani käsittelenkin koulukiusaamisen yleisyyttä Suomessa, sitä mihin ryhmiin koulukiusaamista kohdistuu eniten sekä kiusaamisen esiintyvyyden vaihtelevuutta eri ikäluokissa ja kouluasteilla.

Luin Ilta-Sanomien nettisivuilta artikkelin, jossa kerrottiin koulukiusaamisen yleisyydestä Suomessa. Tulokset perustuivat THL:n vuonna 2017 suorittamaan kouluterveyskyselyyn. Kyselyn tuloksista saatiin selville, että neljäs- ja viidesluokkalaisista seitsemän prosenttia kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kiusaamista kokee melkein yhtä suuri osa; kuusi prosenttia. Tuloksien perusteella pojat kokevat kiusaamista enemmän kuin tytöt.

Kyselystä käy ilmi myös se, että keskimääräistä enemmän kiusaamisesta kärsivät nuoret, joiden äidin koulutustaso on enintään perusaste, ulkomaalaistaustaiset, nuoret, joilla on jokin fyysinen tai kognitiivinen toimintarajoite sekä nuoret, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Kaikkein yleisimmin muihin taustaryhmiin verrattuna kiusaamista kokevat ulkomailla syntyneet nuoret, ja tulosten mukaan kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ulkomaalaistaustaisista oppilaista joka viides kokee koulussa viikoittaista kiusaamista. Yleisestikin vähemmistöihin kuuluvat oppilaat joutuvat kiusaamisen kohteeksi muita useammin.

Halusin tässä kirjoituksessa perehtyä tarkemmin ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksiin kiusaamisesta. THL:n vuonna 2017 julkaisemasta artikkelista käy ilmi, että vuosien 2013 ja 2015 kouluterveyskyselyiden tulosten perusteella ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat koulukiusaamista suomalaistaustaisia nuoria enemmän, mutta myös osallistuvat heitä useammin muiden oppilaiden kiusaamiseen. Pojat sekä kiusaavat että tulevat kiusatuiksi enemmän kuin tytöt. Tuloksista selviää myös se, että ulkomaalaistaustaisten kiusaamisessa ja heidän kiusaamiseen osallistumisessaan on myös alueellisia eroja. Esimerkiksi Itä-Suomessa ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat kiusaamista ja osallistuvat siihen enemmän kuin Etelä-Suomessa. Kiusaamiseen ja fyysisen uhan kokemiseen vaikuttaa myös sukupolvisuus. Suomessa syntyneet, toisen polven ulkomaalaistaustaiset nuoret kertovat kokeneensa fyysistä uhkaa vähemmän kuin ulkomailla syntyneet, ensimmäisen polven nuoret. Julkaisussa esitettyjen tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemukset kiusaamisesta ja fyysisestä uhasta eroavat suomalaistaustaisten nuorten kokemuksista, ja myös se vaikuttaa, mistä maasta nuori on kotoisin.

Yksi positiivinenkin asia kuitenkin tuli vastaan, sillä Ylen 2018 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että koulukiusaaminen on itse asiassa vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2017 5,8 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoi kokevansa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Muutos vain vajaan vuosikymmenen kuluessa on ollut suuri, sillä lukuvuonna 2008-2009 sama luku oli 8,4 prosenttia. Kiusaaminen on vähentynyt muun muassa KiVa-koulu-ohjelman ja muiden kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden ansiosta.

Oli melko yllättävää ja surullista lukea, miten isojakin prosenttimäärät ovat, kun mitataan kiusaamisen yleisyyttä, ja esimerkiksi lukea siitä, miten paljon ulkomaalaistaustaiset kokevat kiusaamista Suomessa. Oli myös itselleni hieman yllättävä tieto, että tytöt kokevat koulukiusaamista vähemmän kuin pojat. Olen ollut siinä luulossa, että tyttöjä nimenomaan kiusataan enemmän kuin poikia, sillä tyttöjen keskuudessa on usein enemmän draamaa ja esimerkiksi paljon yksin jättämistä ja selän takana puhumista. Oli kuitenkin myös kiva lukea siitä, että kiusaaminen on silti vähentynyt ja vähenemässä.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *