Työperäinen maahanmuutto keino tukea Suomen väestökatoa?

Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaisesti Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasollaan. Nykyisen kehityksen valossa Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031 ja vuoteen 2050 mennessä väestön määrä tulee laskemaan nykyiseen verrattuna noin 100 000 henkilöllä. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna kehitys vaikuttaa selviten työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrään, joka on ollut laskussa vuoden 2009 huippuvuoden jälkeen. Työikäisen väestön suhteellisen osuuden laskiessa yhteiskunnan huoltosuhde vääristyy, sillä Suomi on hyvinvointivaltio ja saatavissa olevat palvelut ovat riippuvaisia pääsääntöisesti työikäiseltä väestöltä kerättävistä verotuloista. 

Suomen väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa on pohdittava maahanmuuton merkitystä Suomen väestönkehitykselle. Erityisen tärkeässä asemassa tulevaisuuden kehityksen kannalta on työperäinen maahanmuutto, minkä avulla voidaan helpottaa vääristymää työikäisen väestön määrässä. Mikäli työperäinen maahanmuutto onnistuu ja maahan saapuneet henkilöt saadaan integroitua osaksi yhteiskuntaa, saattaa työperäinen maahanmuutto tarjota myös ratkaisuja syntyvyyden laskuun.

Suomeen suuntaavaan työperäiseen maahanmuuttoon sekä maahanmuuttajien pysyvämpään kotouttamiseen liittyy kuitenkin lukuisia haasteita. Ylen artikkelin mukaan yli kolme neljäsosaa Suomeen saapuneista viron-, venäjän-, englannin-, somalin- ja arabiankielisistä katsoo olevansa ainakin jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta vain harva vastanneista kokee itsensä suomalaiseksi. Tutkimuksen mukaisesti yleisintä identifioituminen on Somali-taustaisten keskuudessa ja harvinaisinta virolaisten keskuudessa. Tämä viittaisi siihen, että lähialueilta saapuvan maahanmuuton ensisijainen motiivi on taloudellinen, kun taas Somaliasta saapuva maahanmuutto on luonteeltaan pidempiaikaista sekä pysyvämpää. Pysyvää asutusta tavoittelevien maahanmuuttajien keskuudessa rinnakkaiset identiteetit ovat yleisiä.

Ylen artikkelin mukaisesti kielitaidon merkitys työllistymiselle ja integroitumiselle on merkittävä. Artikkelin mukaan englanninkieliset puhuvat suomea heikoiten, mutta ovat kiintyneet Suomeen muita kieliryhmiä tiiviimmin, sillä heillä on muita kieliryhmiä laajemmat sosiaaliset verkostot Suomessa. Somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta tästä huolimatta moni somalitaustainen jää kantaväestön sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle.

Englanninkielisillä maahanmuuttajilla on varmasti helpompaa verkostoitua suomalaisten kanssa, koska suurin osa suomalaisista osaa puhua englantia. He siis pystyvät helposti verkostoitumaan ja esimerkiksi työskennellä ja opiskella helpommin Suomessa. Kulttuurierot, uskonnot sekä puuttumaton kielitaito vaikeuttavat yhteiskuntaan kuuluvuuden tuntuvuutta. Suomalaisten kulttuuri eroaa monien muiden maiden kulttuureista huomattavasti, mutta yleensä englantia puhuvien maiden kulttuuri on yleensä hyvin samantapaista kuin suomalaisten kun taas esimerkiksi somaleilla kulttuuri eroaa hyvin paljon Suomen kulttuurista.   

Voidaanko työperäistä maahanmuuttoa pitää ratkaisuna Suomen väestöongelmiin? Uskon, että meillä kaikilla on tähän erilaisia näkemyksiä, mutta minun vastaukseni on kyllä. Jos Suomi saisi alennettua ihmisten kynnystä muuttaa Suomeen juuri töiden perässä, niin meillä ei olisi tulevaisuudessa mitään hätää. Suomalaisten pitää hyväksyä, että emme pysty ylläpitää yhteiskuntaamme ilman maahanmuuttoa.  

Mitä mieltä te olette? Onko Suomella varaa valikoida työntekijöitään, kun suomalaisten työikäisten määrä on koko ajan vahvassa laskussa? Onko työperäinen maahanmuutto keino tukea Suomen väestökatoa?

4 kommenttia artikkeliin ”Työperäinen maahanmuutto keino tukea Suomen väestökatoa?

  1. Petra Ogunjimi

    Kiitos, Tuuna, päivän polttavasta aiheesta ja kirjoituksestasi. Samaa olen pohtinut ääneen kantasuomalaisten sekä ulkomaalaistaustaisten ystävieni kanssa. Mitään yksittäistä ratkaisua emme ole vielä keksineet. Aihe on laaja ja kompleksinen. Sinulla oli hyviä huomioita ja itse kannatan työperäistä maahanmuuttoa vahvasti. Kyllä tänne Suomeen mahtuu! Mutta…. tänne Suomeen toivoisin positiivisempaa ja hyväksyvämpää ilmapiiriä. Yhteisöllisempää otetta, erityisesti maahanmuuttajien sekä kantaväestön välille. Tässä vaakakupissa painaa myös olennaisesti se, että maahanmuuttaneen pitää myös tehdä parhaansa kotoutuakseen, sopeutuakseen. It runs two ways eli molempien osapuolien tulee hoitaa parhaansa yhteenkuuluvuuden eteen.

    Vastaa

    1. Hyvä kirjoitus! Toit tekstissäsi hienosti esiin niin faktatietoa kuin omiakin mielipiteitäsi. Maahanmuutto on aiheena monia koskettava ja vaatisi monilta asennemuutosta. Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen tulisi tukea enemmän.

      Vastaa

  2. Petri Alkio

    Hyvin kirjoitit Tuuna! Mielestäni ongelmat ovat yhteiskuntarakenteissa, yhteiskunnan vaatimuksissa yksilöiltä ja globaalisessa tilanteessa. Työpaikkojen määräaikaisuudet esimerkiksi eivät takaisi tulevan perheen taloudellista tilannetta, koska lapsi on kallis. Työttömyyden yhdistäminen tämän hetkiseen tukien määrään mitä lapsi perhe saisi eivät riitä lapsen kasvattamiseen. Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua ja näe järkeä tehdä lapsia tähän maailmaan tällä hetkellä. Voi olla, että tilanne on vuosien päästä erilainen. Olen kanssasi samaa mieltä, jos maahanmuuttaja saadaan integroitua suomalaiseen työelämään ajan kuluessa on sillä positiivinen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan talouskasvun näkökulmasta. Mutta se ei takaa sitä, että ihmiset pariutuisivat ja tekisivät lapsia tulevaisuudessa työperäisen maahanmuuton ansiosta sen enempää kuin nyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämäkin on asennekysymys.

    – Antti

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *