Hyvä vai huono, itsetunto.

Onko itsetunto joko hyvä taikka huono? Voiko se olla tilanteeseen sidonnainen, vaikkapa omien elämänkokemusten perusteella. Koet huonoa itsetuntoa joissain asioissa missä olet epävarma, etkä osaa kaikkea.  Kun taas jossain missä olet hyvä, koet ylpeyttä ja itsevarmuutta, sekä hyvää itsetuntoa.

Itsetuntoa usein määritellään niin, että sitä joko on tai sitten sitä ei ole.

Mahdollisesti elämässä saadut negatiiviset kokemukset ovat antaneet sinulle käsityksen itsestäsi, jos se on kovin negatiivinen, siihen käsitykseen vaikuttavat esimerkiksi:

  • Koulukiusaaminen.
  • Traumaattiset kokemukset. 
  • Lapsuuden erilaiset haasteet,  vanhempien kasvatustyyli, 
  • Huonosti päättynyt parisuhde jne.

Miten huono/ hyvä itsetunto sitten vaikuttaa elämään? Varmasti riippuu juurikin siitä, mihin huono/hyvä itsetunto on kytköksissä. Hyvässä itsetunnossa ei juurikaan negatiivisia vaikutuksia elämään ole, mutta huonolla kyllä on. Jos huono itsetunto kalvaa vaikka parisuhteessa niin elämänsä voi saada hyvinkin huonolaatuiseksi. Jos lapsuudessa ei ole kannustettu, sen sijaan aina vaadittu vain enemmän. Jos positiivista palautetta ei ole saanut, voi itsetunto olla lähes kaikessa vaivaava tekijä, eikä usko itseensä tai omiin kykyihinsä ole hääppöinen aikuisenakaan. Toki kaikki riippuu monesta tekijästä ja ihmisestä itsestään miten on pystynyt omia kokemuksiaan käsittelemään. 


Hyvässä itsetunnossa ihminen luottaa itseensä ja omiin tekemisiinsä. Kokee oman elämänsä ainutlaatuisena ja arvostaa sitä. Hyvällä itsetunnolla omistettu ihminen arvostaa ihmisiä ja kykenee kuuntelemaan muita ihmisiä. Kuitenkaan ei liiaksi, sillä kykenee tekemään elämässään päätöksiä itsenäisesti, eikä tarvitse muiden ihmisten mielipiteitä vahvistaakseen omaansa.

Hyvä itsetunto tarkoittaa myös sitä, ettei koe tarvetta loukata muita ihmisiä omalla tekemisellään/ sanomisellaan. Hän tiedostaa myös omat heikkoutensa ja hyväksyy ne. Kaikessa ei siis tarvitse olla täydellinen. 

,
Huonossa itsetunnossa usein korostuu oma surkeus. En osaa mitään, olen huono, olen ruma, en kykene siihen kuitenkaan ajatukset ovat vallitsevia ja ruokkivat lisää epäonnistumisia. Edes onnistumisista ei osata välttämättä nauttia tai kehua itseään, vaan pitää sitä lähinnä hyvänä tuurina. Vastoinkäymisissä ei osata miettiä mitä hyvää asioissa voisi olla tai mitä hyvää itsessään näkee/kokee. Toisaalta huono itsetunto voi vaikuttaa suorittamiseen ja pätemisen tarpeeseen. 

Itsetunto ei ole luonteenpiirre, se on taito, jota voi kehittää.


Miten sitten itsetuntoa voisi parantaa? Onko ympäristö ja ihmissuhteet enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Ottavatko ne enemmän kuin antavat? Millaiseksi koet itsesi ja miten puhut itsellesi. Oma toiminta vaikuttaa itsetuntoon ja sen seurauksiin ja itsetunto vaikuttaa omaan toimintaan. Kumpi oli ensin Muna Vai Kana? Jos onnistut teet sen varmasti uudelleen, mutta jos epäonnistut, miten siihen reagoit? Myönnät ettei mennyt tällä kertaa hyvin, kuin olisi voinut mennä vai et palaa asiaan enää koskaan ja luovutat? 


Kukaan ei uskonut vuoden 2019 MM lätkäjoukkueeseen, pelaajat kuitenkin uskoivat itseensä ja valmentaja. Kappas vaan miten kävi.  Niin vai oliko kyseessä vain hyvä tuuri ja muilla sattui olemaan huono pelipäivä.

 
Itsetuntoasiat ei parane itsestään,  vaan niiden eteen tulee tehdä töitä, ne ei välttämättä parane ollenkaan, mutta ne voi lievittyä. Psykoterapia on yksi hyvä muoto monessakin henkisessä ja psyykkisessä ongelmassa, mutta myös itsen tutkiskelu ja lukeminen asiasta voi antaa apuja. 

  • Älä vertaa itseäsi muihin.
  • Rakasta itseäsi ja ole itsellesi ystävällinen. 
  • Ole positiivinen.
  • Arvosta omia piirteitäsi.
  • Keskustele itsesi ja läheistesi kanssa. 

Lähteet: Keltikangas-Järvinen, L.(1994). Hyvä itsetunto. Porvoo: Werner-Söderstöm.Keltikangas-Järvinen, L.(2008). Tunne itsesi suomalainen.Helsinki: WSOY.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *