Muutos onnistuu sitoutumisella ja sinnikkyydellä


Yrityksen kasvu liittyy kehitykseen ja kehitys edelleen muutokseen. Muutos voi tapahtua ilman kehitystä, mutta kehitys vaatii muutoksen. Kasvuvaiheen yrityksissä voidaan puhua jatkuvasta muutoksesta, johon liittyy jatkuva tilanteen seuranta ja muutosten mahdollistaminen.

Organisaatioissa yhteisen määränpään saavuttaminen edellyttää ohjausta ja kasvun vaatimissa muutoksissa hyvän johtamisen merkitys korostuu. Eri yritysten kasvuun liittyy yhtäläisyyksiä, mutta yksi ja sama malli ei toimi kaikkialla. Kasvuvauhti voi olla tasaista tai räjähdysmäistä ja siihen liittyen valmiudet muutokseen vaihtelevia. Työuran rajallisuuden ja yritysten eri elinkaarivaiheiden osalta, voiko hyvä muutosjohtaja sitten olla aina hyvä?

Onko kasvuvaiheen ja esimerkiksi uudistumisvaiheen yritysten muutoksen johtaminen erilaista, vai kelpaako yhden tempun poni jokaiseen muutokseen? Muutosstrategian laatimisen tukena voi käyttää aiempaa tutkimustietoa, jota on saatavilla paljon, mutta niiden vastaavuus omiin tarpeisiin voi olla puutteellista, koska ne ovat kiinni tutkimushetken ajassa ja ympäristössä. Onnistunut johtaminen tarvitsee suotuisan ympäristön tai ympäristö sille sopivat toimintamallit omaavan johtajan. Teknologia kehittyy ja ympäristö muuttuu, näiden muutosten mukana hyvä johtaja pyrkii kehittämään itseään.

Laurean YAMK opinnot ovat hyvä keino päivittää omaa osaamistaan ja tietämystään myös oman alan ulkopuolelta. Hyvä johtaminen ja onnistuneen muutoksen läpivienti vaatii rohkeutta, pelisilmää, konfliktiälyä, sopeutumista, kommunikaatiotaitoja, vahvaa läsnäoloa, sitoutumista ja sinnikkyyttä.

Sitoutuminen

Onnistuneeseen muutokseen tarvitaan sitoutumista ja ymmärrystä. Hyvä johtaja luo vahvan käsityksen jokaisen työntekijän tärkeydestä. Kun muutosta käsittelevän organisaation työntekijät tietävät mitä muutoksella tavoitellaan, mitä ollaan tekemässä ja uskovat muutokseen, tehdään sen vaatimat asiat usein tarvittavalla pieteetillä. Yritysten päivittäiseen toimintaan liittyvän jatkuvan osallistamisen tavoin, jo muutoksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää osallistaa yrityksen henkilökuntaa tulevaan muutokseen. Näin saadaan enemmän ja tarkempaa informaatiota nykyisistä toiminnoista ja ymmärretään paremmin mihin kaikkiin asioihin muutokset vaikuttavat ja saavutetaan parempi lopputulos yritysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kommunikaatio heikosti toteutettuna aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa henkilöstön sitouttamista muutokseen. Yrityksen hierarkiaan perustuva ns. ”sallittu tieto” voi aiheuttaa epävarmuutta viestinnässä edelleen organisaatiossa. Muutoskommunikaation tärkeimpiä seikkoja on, että viesti on ymmärrettävä ja tapa, jolla se välitetään vakuuttava, luotettava ja että kokonaisuus luo positiivisen kuvan tulevasta. Lähtökohtaisesti muutos aiheuttaa ihmisissä erilaisia pelkoja, joiden tarpeisiin muutosviestinnän tulisi lisätä toivoa, keskittyä työntekijöihin, olla luotettavaa, tukea toimintaa ja muutoksen täytäntöönpanoa.

Sinnikkyys

Muutoksien ja etenkin toiminnallisten muutosten läpivientiin liittyy vastavoimaista muutosvastarintaa, joka haastaa jatkuvasti tehtyjä valintoja ja tehtyjä päätöksiä. Osa haasteista liittyy heikosti hoidettuun osallistamiseen tai epäselvään viestintään, osa signaaleista tulee organisaation sisältä ja osa ulkopuolelta, siksi onkin tärkeää kuunnella ja puntaroida näitä asioita muutosprosessin edetessä. Hyvä johtaja osaa ottaa asiat huomioon ja tehdä tarvittavat muutokset, tai perustella riittävän selkeästi, miten asiat on huomioitu ja miksi tässä kohtaa toimitaan tietyllä tavalla. Kommunikaatiotaitojen lisäksi sinnikkyyttä tarvitaan näiden haasteiden voittamiseksi ja prosessien läpiviemiseksi. Harkitut ja perustellut toiminnot johtavat usein parempaan lopputulokseen ja kehitys tekee muutoksesta suunnitelmallisempaa, mutta on muistettava, että muutos toteutetaan tekemällä, ei suunnittelemalla.

Kiinalaisen sanonnan mukaan: ”Ihminen, joka on puolet ajasta oikeassa, on älykäs. Ihminen, joka on kolmeneljäsosaa ajasta oikeassa, on älykäs ja onnekas. Ihminen, joka on koko ajan oikeassa, on tyhmä”.

Kirjoittaja: Jani Elomaa

Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *