Suojaan alta polttavan koronan

Jo yli vuoden ajan korona on ollut suuri globaali koettelemus meille jokaiselle. Koti on muodostunut entistäkin tärkeämmäksi paikaksi, josta haemme turvaa ja suojaa. Entä ne noin 5000 henkilöä, joilla ei ole kotia? Kodittomien olojen parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja keväällä 2019 hallitus kirjasi ohjelmaansa asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja kokonaan poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Voisinpa jo sanoa, että se ei tule onnistumaan. Koronaviruksen takia asunnottomuus on taas kasvussa.  

Lue lisää Suojaan alta polttavan koronan

Viimeinen kerta

Suomessa lähes joka toinen nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. On todettu erilaisten kyselytutkimusten avulla, että naisista ja miehistä suunnilleen yhtä moni on kokenut parisuhdeväkivaltaa, mutta vakava väkivalta kohdistuu valitettavasti useammin naisiin. Naiset saavat väkivallasta myös miehiä enemmän ja vakavampia vammoja. Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suurin osa on naisia. 

Lue lisää Viimeinen kerta

Kohti kotia ja turvaa

NEA (naiserityisyys asunnottomuustyössä) Y-Säätiön koordinoima kolmivuotinen (2018–2020) STEAn rahoittama valtakunnallinen hanke ja ensimmäinen, jossa keskityttiin naisten erityisiin tarpeisiin asunnottomuustyössä.

Hankkeen päätavoitteena oli naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin uusia naiserityisiä työkäytäntöjä asunnottomuustyöhön, tuettiin asumisen onnistumista eri kohderyhmillä sekä nostettiin naisten asunnottomuutta ilmiönä esille. Hankkeessa pilotoitiin ja mallinnettiin myös kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityötä.

Lue lisää Kohti kotia ja turvaa

Tylsä työttömyys

Ystävä pyysi minua kertomaan työstäni esimerkillä.  

Kysyin, että halusiko hän kuulla asiakkaasta, joka oli ollut pitkään työttömänä, kodittomana, kärsinyt päihdeongelmasta vai asiakkaasta, jolla on ollut pitkään ongelmia mielenterveyden kanssa.  

Hän vastasi, että kaikki muu käy paitsi työttömyys. Se on kuulemma tosi tylsä aihe.  Muut asiat olivat mielenkiintoisia.  

Lue lisää Tylsä työttömyys

Erityislapset ja koulunkäynti korona aikana…

Nyt on ollut paljon esillä lasten ja nuorten koulunkäynti, miltä se näyttäytyy korona aikana. On noussut esille lasten poissaolot koulusta, mitään ei opettajille ilmoiteta, missä nuori on? Nyt on ”helppo” olla sairaslomalla pienenkin flunssan takia, koska korona. 28.2.2021 Iltalehden uutisoinnissa kerrottiin, että yli 4000 nuorta, jotka eivät käy koulua tällä hetkellä. Kukaan ei oikeastaan tiedä kuinka paljon peruskoululaisilla on poissaoloja. Tämä asia nousi esille, kun iltalehti selvitti määrän koronavuoden aikana, mutta selvitystä tehdessä kävi myös ilmi, ettei laajaa tilanne kuvaa ole kenelläkään. Poissaolojen seuranta on hyvin tärkeää, jotta voidaan ajoissa puuttua lapsen mahdolliseen pahoinvointiin. Nyt kouluongelmista kärsivä lapsi saattaa näkyä numeroina vasta oppilashuollossa, jolloin ongelmien ratkaisu voi olla vaikeaa. Johanna Sergejeff sanookin tuossa iltalehden haastattelussa, että korona sekoittaa pakkaa, kun ei tiedetä liittyvätkö poissaolot karanteeneihin, flunssakauteen vai mistä on kyse?

Lue lisää Erityislapset ja koulunkäynti korona aikana…

Vuodenaikojen vaikutus mielenterveyteen

Monelle on varmasti tullut tavaksi käydä joka vuosi ulkomailla. Osa lähtee talvella Suomen pimeyttä ja kylmyyttä karkuun etelän lämpöön. Lomamatkojen suunnittelu, matkan lähestyminen ja vihdoin kohteeseen saapuminen saa ihmisessä aikaan innostusta, jännitystä ja hyvää mieltä. Suomen talvet ovat pimeitä ja synkkiä, sataa ja on kylmä. Näiden synkkien vuodenaikojen on tutkittu vaikuttavan myös mielenterveyteen. Olen toisinaan kuullut ulkomaalaisilta kavereiltani; ”Etkö ole masentunut, kun asut siellä kylmässä ja pimeässä Suomessa?”.

Lue lisää Vuodenaikojen vaikutus mielenterveyteen

Kolikolla kaksi puolta: läheisriippuvuus addiktion alla

Samasta perheestä ponnistavat sisarukset. Toinen on työelämässään kaikista alaistensa töistä perillä oleva johtaja ja lapsiaan harrastuksiin kuskaava perheen äiti. Hän ei tarvitse koskaan apua missään, mutta on aina valmis itse auttamaan jokaista naapuria, ystävää ja tuttavaa. Hän on vahvuuteen sairastunut. Toinen taas on elämänhallintansa menettänyt alkoholisti, jonka kaikki keskittyminen menee alkoholin ajattelemiseen, juomisen salaamiseen tai juomiseen itseensä. Annetut lupaukset rikotaan ja läheiset suhteet voivat huonosti. Tämä sisarus on sairastunut alkoholismiin. Mitä yhteistä on näillä kahdella, vai onko mitään? 

Lue lisää Kolikolla kaksi puolta: läheisriippuvuus addiktion alla

Naisten asunnottomuus

Suomessa oli vuoden 2020 marraskuussa reilu 4 300 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomuus väheni ja asunnottomien naistenkin määrä laski viime vuoteen verrattuna. Naisten osuus asunnottomista on noin 25 %. Vaikka asunnottomien naisten määrä on vähentynyt viime vuosina, naisten suhteellinen osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla. (Lähde: Ara 2020 2019)

Lue lisää Naisten asunnottomuus

Nuorten työttömyys.

Tuleva kirjoitukseni koskee nuoria. Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Edesmennyt mummuni muistutti minua lukioon mennessäni, omalle tyylilleen napakasti ja huumorin säestämänä – ei sinun päälläsi lukiosta mitään hyötyä tule olemaan, hoitajaksi sinun pitäisi lukea itsesi ja mennä töihin. Mummu <3. Totta toinen puoli. En koe ylioppilaspapereistani olleen juurikaan mitään hyötyä elämäni aikana, paitsi tietysti lukiossa oppimani tärkeät Pavlovin teoria ja litosfäärilaatat. Lukio toi lähinnä itselleni lisäaikaa miettiä, mitä teen isona. Vähän vasemmalla kädellä vedetty koko komeus. Loppujen lopuksi hoitajaksi päädyin lopuksi hoitajaksi päädyin, mummuni kehotuksesta, mutkien kautta. Onnekkaasti olen aina saanut nauttia työelämästä, ilman työttömyysjaksoja. Aina vakituisissa ja itseäni kiinnostavissa työsuhteissa, joissa olen saanut vaikuttaa ja antaa oman panokseni ihmisten hyvinvointiin.  

Lue lisää Nuorten työttömyys.

Addiktion alkulähteet: kehoon vangiksi jäänyt energia

Fysiikan laissa todetaan, ettei energia kuole, vaan se muuttaa muotoaan. Saman uskon pätevän tunteiden kohdalla; tunteet ovat energiaa ja mikäli tunteet pidetään sisällä, ne ei katoa minnekään, vaan ne pyrkivät ihmisestä ulos erilaisia kiertoteitä pitkin tai sitten ne jäävät sisälle. Sisälle jäädessään ne synnyttävät epämääräistä jännitystä, ahdistusta.  
Kun syntyy tilanne, ettei tunteet yksinkertaisesti pääse pois mitään kautta ja kaikki pakoreitit ovat suljettu, voi päihteet astua kuvioihin. 

Lue lisää Addiktion alkulähteet: kehoon vangiksi jäänyt energia