Koti on enemmän kuin neljä seinää

Minulle koti tarkoittaa lämpöä ja hyväksyntää huokuvaa paikkaa, jossa voi olla täysin oma itsensä. Se edustaa pysyvyyttä, turvaa ja rauhaa: koti on pörröinen pesäkolo, jossa levähtää ja tuntea olevansa kuin lempeässä halauksessa myös silloin, kun maailman myrskyt pauhaavat ulkopuolella. Koti on paikka, jossa valitsen itse olla ja jonka rauha turvataan lailla. Se on paikka, jossa voin kokea itseni vapaaksi. Siellä voi itkeä, nauraa, tanssia ja laulaa – toteuttaa tai olla toteuttamatta itseään juuri silloin ja sillä tavalla, kun itsestä tuntuu. Samalla koti merkitsee myös tapaa rakentaa ja ylläpitää identiteettiä: sieltä löytyvät minulle tärkeät esineet ja ihmiset.

Lue lisää Koti on enemmän kuin neljä seinää

Kiitos ja kumarrus!

On aika meidän kirjoittaa viimeinen yhteinen blogikirjoitus.  Tarkastelimme aihetta useasta eri näkökulmasta ja tekstejä kirjoittaessamme olemme oppineet lisää asunnottomuudesta ja sen haasteista. Käsittelimme teksteissämme muun muassa nuorten ja naisten asunnottomuutta, koronan vaikutuksia asunnottomuuteen, asunnottomuuden historiaa ja pohdimme kodin merkitystä sekä sitä, onko olemassa vapaaehtoista asunnottomuutta. Lisäksi nostimme esille erilaisia matalankynnyksen palveluntarjoajia, joilta on mahdollista saada tukea asunnottomuuteen ja sivusimme myös sitä, kuinka asunnottomuus näyttäytyy esimerkiksi poliisin tai ensihoitajien työssä. Ennen kaikkea jaoimme mietteitämme ja ajatuksiamme asunnottomuudesta. 

Paljon ajattelemisen aihetta antoi myös muiden ryhmien blogitekstien lukeminen ja kommentoiminen. Kiitos kaikille blogiimme perehtyneille: toivomme, että myös te saitte matkassamme uusia näkökulmia aiheeseen.  

Terveisin, Elmeri, MarLa, AnSa ja Adas 

Kotina muutakin kuin kolme kerrosta vaatteita

Viimeinen blogikirjoitukseni pohjautuu 3.10.2019 julkaistuun Oletko kuullut Helsingistä- juttusarjan audioon. Siinä haastattelija vierailee Helsingin Vaasankadun VVA:n päiväkeskuksessa, jossa haastattelee yhtä asunnotonta ja kahta entistä asunnotonta henkilöä. Heidän kertomuksensa herätti voimakkaita ajatuksia ja tunteita, joita tässä blogissa jaan kanssanne. Jokainen kertoo missä he asunnottomana voivat oleskella ja yöpyä.

Lue lisää Kotina muutakin kuin kolme kerrosta vaatteita

Vapaaehtoinen asunnottomuus, onko sellaista?

Kuva: Ilta-Sanomat, Koditon tohtori. Julkaistu 22.12.2019. 

Erään määritelmän mukaan vapaa tahto tarkoittaa ihmisen kyky tehdä harkittuja valintoja. Mutta miten vapaan tahdon käsite tulisi ymmärtää tilanteissa, joissa voimavaroja harkittujen valintojen tekemiseen ei välttämättä ole? Voivatko riittävän painavat menneisyyden taakat tehdä omaa hyvinvointia tukevien valintojen – kuten vaikkapa asunnon vastaanottamisen – tekemisestä mahdotonta? Perustuslain mukaan ihmisen henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, jolla suojataan tämän tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta.  Mutta voiko ihmistä valtuuttaa ottamaan vastaan apua vasten tahtoaan, jos avun tarve sitä tarjoavan ammattilaisen subjektiivisesta näkökulmasta katsottuna vaikuttaa kiistämättömältä?

Lue lisää Vapaaehtoinen asunnottomuus, onko sellaista?

Kuinka asunnottomuus näyttäytyy työssäsi?

Seuraava tieto pohjautuu poliisissa, ensihoidossa sekä päivystyksessä toimineiden tai parhaillaan työskentelevien tuttujeni kokemuksiin. Juttelimme siitä, kuinka asunnottomuus on heidän työssään mahdollisesti näkynyt ja minkälaisia tunteita se on heissä herättänyt.

Lue lisää Kuinka asunnottomuus näyttäytyy työssäsi?

Kun ei ole kotia missä asua

Mitä tehdä, kun joutuu asunnottomaksi? Missä seuraavat yöt pitäisi viettää? Mistä saa apua ja tukea? Kuka auttaa vai auttaako kukaan? Tällaisia ajatuksia voi herätä ihmisellä, joka menettää asuntonsa. Elämä muuttuu yhtäkkiä kaaokseksi ja tunteet muutoksien keskellä ovat sekavia.  

Lue lisää Kun ei ole kotia missä asua

Nuoruus kadulla

850 alle 25-vuotiasta tilastoitiin olevan vailla pysyvää asuntoa vuonna 2019. Suhteessa muihin asunnottomiin pitkäaikaisasunnottomien nuorten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Todellinen lukumäärä asunnottomista nuorista pysynee kuitenkin hämärän peitossa, sillä asuntoa vailla olevia nuoria on hankala tavoittaa. ARAn selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla asunnottomia nuoria olisi noin neljäsataa. Valtaosa asuntoa vailla olevista nuorista sijoittuukin suurimpiin kaupunkeihin.

Lue lisää Nuoruus kadulla

Suojaan alta polttavan koronan

Jo yli vuoden ajan korona on ollut suuri globaali koettelemus meille jokaiselle. Koti on muodostunut entistäkin tärkeämmäksi paikaksi, josta haemme turvaa ja suojaa. Entä ne noin 5000 henkilöä, joilla ei ole kotia? Kodittomien olojen parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja keväällä 2019 hallitus kirjasi ohjelmaansa asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja kokonaan poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Voisinpa jo sanoa, että se ei tule onnistumaan. Koronaviruksen takia asunnottomuus on taas kasvussa.  

Lue lisää Suojaan alta polttavan koronan

Kohti kotia ja turvaa

NEA (naiserityisyys asunnottomuustyössä) Y-Säätiön koordinoima kolmivuotinen (2018–2020) STEAn rahoittama valtakunnallinen hanke ja ensimmäinen, jossa keskityttiin naisten erityisiin tarpeisiin asunnottomuustyössä.

Hankkeen päätavoitteena oli naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin uusia naiserityisiä työkäytäntöjä asunnottomuustyöhön, tuettiin asumisen onnistumista eri kohderyhmillä sekä nostettiin naisten asunnottomuutta ilmiönä esille. Hankkeessa pilotoitiin ja mallinnettiin myös kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityötä.

Lue lisää Kohti kotia ja turvaa

Naisten asunnottomuus

Suomessa oli vuoden 2020 marraskuussa reilu 4 300 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomuus väheni ja asunnottomien naistenkin määrä laski viime vuoteen verrattuna. Naisten osuus asunnottomista on noin 25 %. Vaikka asunnottomien naisten määrä on vähentynyt viime vuosina, naisten suhteellinen osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla. (Lähde: Ara 2020 2019)

Lue lisää Naisten asunnottomuus

Yhdessä omilla ehdoilla: yhteisöllisyys kodittoman kuntoutumispolulla

Viime postauksessani sivusin Suomessa sovellettavaa Asunto ensin -toimintamallia. Kerrattakoon, että sen pohja-ajatuksen mukaan jatkuvan asuinsijan takaaminen ilman ulkokohtaisia vaatimuksia esim. elämäntapamuutoksista on jokaisen perusoikeus ja lähtökohta ihmisarvoiselle elämälle. Tämän päälle rakentuu toinen mallin keskeisimmistä periaatteista: yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten tukeminen osana ongelmien vähentämistä kodittomien arjessa. Aiheeseen tutustuminen sai minut pohtimaan laajemmin sosiaalisen osallisuuden kokemusten merkitystä erilaisista taustoista tulevien asunnottomien kuntoutuspoluilla.

Lue lisää Yhdessä omilla ehdoilla: yhteisöllisyys kodittoman kuntoutumispolulla