Näkymätön koti

Mistä kaikki alkoi?  Asunnottomuuden historia alkaa varmaankin samaan aikaan kuin ihmiskunnan historia. Mutta en kuitenkaan ajatellut aloittaa luolamiehistä, vaan vasta 1800-luvun lopun Suomesta. Silloin Suomi oli maatalousvaltainen maa ja kaupungistuminen oli vasta alullaan. Maaseudulla tarvittiin paljon työntekijöitä, koska koneita ei ollut. Piika ja renki asuivat palveluspaikassaan ja heillä oli jossakin oma sänky ja sen alla omaisuus nyytissä: se […]

Henkilö, joka asuu ulkona porrashuoneissa, ensisuojissa tai muissa vastaavissa. Majoittuu asuntoloissa tai majoitusliikkeissä. Asuu laitoksessa. Vankilasta vapautuva vanki, jolla ei ole tiedossa asuntoa. Henkilö, joka asuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.

Minulle koti tarkoittaa lämpöä ja hyväksyntää huokuvaa paikkaa, jossa voi olla täysin oma itsensä. Se edustaa pysyvyyttä, turvaa ja rauhaa: koti on pörröinen pesäkolo, jossa levähtää ja tuntea olevansa kuin lempeässä halauksessa myös silloin, kun maailman myrskyt pauhaavat ulkopuolella. Koti on paikka, jossa valitsen itse olla ja jonka rauha turvataan lailla. Se on paikka, jossa voin kokea itseni vapaaksi. Siellä voi itkeä, nauraa, tanssia ja laulaa – toteuttaa tai olla toteuttamatta itseään juuri silloin ja sillä tavalla, kun itsestä tuntuu. Samalla koti merkitsee myös tapaa rakentaa ja

Olemme ensimmäisen vuoden polkuopiskelijoita sosionomipuolella. Tulevan kevään aikana pidämme asunnottomuutta käsittelevää Näkymätön koti- blogia, jossa pohdimme erilaisia asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä. Käsittelyssämme on mm. kodin merkitys, Suomen kodittomuuden historia ja nykyisyys, eri ihmisryhmien kodittomuuden kokemukset, sekä kodittomuuden suhde vallitsevaan koronatilanteeseen. Tulemme peilaamaan ajatuksiamme mm. ajankohtaiseen uutisointiin, sekä aiheeseen liittyvään populaarikulttuurin antiin.