Vankilasta vapautuva päihteidenkäyttäjä

Päihteiden käyttö on muuttunut perusjuoposta sekakäyttäjäksi. On vankeja, jotka ovat aloittaneet säännöllisen tupakoinnin 7-vuotiaina ja suonensisäisten huumeiden käytön 12–13-vuotiaina.

Lue lisää Vankilasta vapautuva päihteidenkäyttäjä

Maahanmuuttajien kulttuurien moninaisuus

Monikulttuurisuus voi tarkoittaa sitä, että samassa yhteisössä on olemassa monia kulttuureja, kieliä ja kansallisuuksia. Käsitteenä monikulttuurisuus voi painottaa yhä enemmän erilaisia kulttuurin alaryhmiä, kuten etnisyys, yhteiskuntaluokka, uskonto ja sukupuoli. Suomi on monikulttuurinen yhteiskunta tällä tavalla ajateltuna. Suomi on myös monipuolisesti monikulttuurinen, sillä Suomessa puhutaan useampia kieliä, myös erilaisia tapoja ja traditioita ylläpidetään sekä uskotaan erilaisiin käsityksiin elämästä. Tarkoituksena se, että jokaisella on oma etninen alkuperä, kieli, uskonto, terveydentila ja seksuaalinen suuntautuminen, sekä monimuotoisuus esiintyy eroina näkökulmissa, käsityksissä, osaamisessa, toiminnassa, tarpeissa ja odotuksissa.

Kuva: pexels.com
Lue lisää Maahanmuuttajien kulttuurien moninaisuus

Irti pääsy – ja menneisyyden varjo – vai tulevaisuuden valo

Kuvio 1. Avosylin

Postauksieni idea on käsitellä henkistä paranemisprosessin matkaa kolmena eri vaiheena: kohti käännekohtaa, askeleet muutoksessa ja elämä irti pääsyn jälkeen.  Olemme päässeet matkan teon viimeiseen vaiheeseen eli niin sanotusti maaliin. Vaikein vaihe on selätetty, mutta voidaanko silti sanoa, että on päästy maaliin? Voiko päihteidenkäyttäjä ikinä parantua, sanotaan, että ei voi, miksi?

Lue lisää Irti pääsy – ja menneisyyden varjo – vai tulevaisuuden valo

Naiset ja vankila

Aihe nousi esiini tutkaillessa asunnottomuushankkeen myötä naiserityisyyteen asunnottomuudessa. Jäin pohtimaan mitä kaikkea eri tavoin ja miten toteutetaan naisvankien osalta Suomen vankiloissa. Tutkimustyötä naisten vankila olosuhteista ja naiserityisyydestä on vähän ja melko suppeaksi jättikin aiheeseen perehtyminen.

Lue lisää Naiset ja vankila

Kiitos ja kumarrus!

On aika meidän kirjoittaa viimeinen yhteinen blogikirjoitus.  Tarkastelimme aihetta useasta eri näkökulmasta ja tekstejä kirjoittaessamme olemme oppineet lisää asunnottomuudesta ja sen haasteista. Käsittelimme teksteissämme muun muassa nuorten ja naisten asunnottomuutta, koronan vaikutuksia asunnottomuuteen, asunnottomuuden historiaa ja pohdimme kodin merkitystä sekä sitä, onko olemassa vapaaehtoista asunnottomuutta. Lisäksi nostimme esille erilaisia matalankynnyksen palveluntarjoajia, joilta on mahdollista saada tukea asunnottomuuteen ja sivusimme myös sitä, kuinka asunnottomuus näyttäytyy esimerkiksi poliisin tai ensihoitajien työssä. Ennen kaikkea jaoimme mietteitämme ja ajatuksiamme asunnottomuudesta. 

Paljon ajattelemisen aihetta antoi myös muiden ryhmien blogitekstien lukeminen ja kommentoiminen. Kiitos kaikille blogiimme perehtyneille: toivomme, että myös te saitte matkassamme uusia näkökulmia aiheeseen.  

Terveisin, Elmeri, MarLa, AnSa ja Adas 

Kotina muutakin kuin kolme kerrosta vaatteita

Viimeinen blogikirjoitukseni pohjautuu 3.10.2019 julkaistuun Oletko kuullut Helsingistä- juttusarjan audioon. Siinä haastattelija vierailee Helsingin Vaasankadun VVA:n päiväkeskuksessa, jossa haastattelee yhtä asunnotonta ja kahta entistä asunnotonta henkilöä. Heidän kertomuksensa herätti voimakkaita ajatuksia ja tunteita, joita tässä blogissa jaan kanssanne. Jokainen kertoo missä he asunnottomana voivat oleskella ja yöpyä.

Lue lisää Kotina muutakin kuin kolme kerrosta vaatteita

Kuka auttaa aikuista?

Helsingin sanomien artikkelissa 34-vuotias ”Ville” kertoo elämästään alkoholikoukussa. Ville kertoo olevansa neljännen polven alkoholisti, mutta kuitenkin tunnistaa vastuunsa omasta juomisestaan. Hän reflektoi selkeästi juomisensa syitä: hän kertoo, että selvänä ollessa ahdistaa niin paljon ”ettei meinaa kestää mitään”, jolloin hän myös välttelee sosiaalisia tilanteita. Hän kertoo juovansa ensisijaisesti siksi, että voisi tuntea olonsa normaaliksi – ei siis itse humaltumisen vuoksi. Ville haaveilee työpaikasta ja toivoo onnistuvansa juomisen lopettamisessa.

Lue lisää Kuka auttaa aikuista?

Nuoruus ja väkivalta

Nuoruus on asia, jolla ei pitäisi olla mitään tekemistä väkivallan termin kanssa. Tällä
aikakaudella nuorisoväkivallasta on kuitenkin tulossa hyvin tavallista. Jos katsot mikä
lisää kuolemantapauksien aiheuttajia teini-iässä näet nuorten nuorisoväkivaltaa.
Lisäksi ne henkilöt, jotka ovat kohdanneet nuorisoväkivaltaa, joutuvat usein herkkiin
taisteluihin. Jos lapsi tai teini-ikäinen on kohdannut väkivaltaa aiemmin tai hänen
arvosanansa ovat huonot tai jos hän on alkoholin tai huumeiden vaikutuksen
alaisena, hän voi olla vaarassa osoittaa väkivaltaa. “Väkivaltaa” pidetään lähinnä
fyysisenä haittana eikä sanojen aiheuttamana haittana.Minkä luulet kasvattavan
Nuorisoväkivallan. Nuorisoväkivalta lasketaan kiusaaminen sosiaalisen median
alustojen kautta, huhujen levittäminen tai pelkkä sivustakatsojana oleminen ja
epäsuorasti nuorisoväkivallan auttaminen. Joko toisen teini-ikäisen teini-ikäisen
fyysistä tai emotionaalista satuttamista pidetään nuorten väkivaltana.Monet koulut
eivät ole vielä ole saaneet nuorten kasvavan väkivalta epidemian torjuminen.

Lue lisää Nuoruus ja väkivalta

Minkälaista on olla masennuksessa

Masennus on äärimmäisyyksiä toiseen, olet joko niin onnellinen tai niin alas, että epäilet, että kukaan tässä maailmassa ei tiedä että elät.  Masennus ja paniikkikohtaukset voivat kohdata sinutjokapaikassa, autossa, kotona, kaverien kanssa ja perheen kanssa illallisella. Jotkut päivät ovat hyviä, todella hienoja, ja sinusta tuntuu melkein kuin olisit parempi. Sitten jotain pientä, jonkun katse tai muisti voi muuttaa sinut sotkuksi. Ihmiset kysyvät miksi itket? Mikä hätänä? Ja ainoa vastaus, jonka voit antaa, on “ei tässä mitään, olen kunnossa”

Lue lisää Minkälaista on olla masennuksessa