“En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Kuva: Pixabay

Kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä turvapaikanhakijoihin liittyvästä uutisoinnista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 Euroopassa alkanut pakolaiskriisi toi Suomeen kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna turvapaikanhakijoita sekä herätti uusia kysymyksiä. Maahanmuutosta tuli yhä suurempi poliittinen keskustelunaihe, joka alkoi myös jakaa mielipiteitä. Nämä mielipiteet alkoivat näkyä myös mediassa polarisoituneina kannanottoina. Millaisessa valossa suomalainen media esittää turvapaikanhakijat?

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt

Oikeusministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan 82% suomalaisista hyväksyisi maahanmuuttajan työyhteisöönsä ja 44% mielestä Suomi tarvitsisi lisää ulkomaalaista työvoimaa. Suurin osa suomalaisista suhtautuu kielteisesti rasismiin.

Suhtautumiseen vaikuttivat useat erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, asuinpaikka, koulutusaste sekä ikä. Keskimäärin nuoret olivat maahamuutolle suopeampia, kun taas ikääntynemmät sekä alemmin koulutetut olivat maahanmuuttovastaisempia. Naiset olivat miehiä enemmän maahanmuuton puolella. Poliittisella suuntautumisella oli myös suuri merkitys. Kysyttäessä kuntavaaliehdokkailta, sijoittaisivatko he turvapaikanhakijoita kotikuntaansa 72% vastasi kyllä: myönteisimpiä olivat vihreät (96%) ja kielteisimpiä perussuomalaiset (18%).

Kuva: Pixabay

Uutisointi ei sisällä avointa rasismia, mutta etnistä taustaa korostetaan usein

Turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista uutisointia Suomessa on tutkittu paljon. Tutkimusten tuloksena on todettu, että uutisointi on pääasiassa korrektia ja ei sisällä avointa rasismia. Tässä tulee kuitenkin mutta: muun muassa rikoksista käsittelevissä artikkeleissa tekijän etnistä taustaa on erityisesti korostettu.

Etnisyys mainitaan usein hyvin pian tapausta käsiteltäessä mediassa ja täten voisi ajatella, että etninen tausta liitetään rikokseen luoden stigmaa tätä ihmisryhmää kohtaan. Mediassa jopa yksinkertaisilla sanavalinnoilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi mielipiteemme muodostuu. Tästä näkökulmasta ajatellen ns. “piilorasismi” on hyvin haitallista.

Polarisoitunut maailma

Aiheesta uutisointi on usein hyvin kaksijakoista: toistaalta puhutaan hyvin negatiiviseen sävyyn turvapaikanhakijoista sekä pakolaisista, mutta toisaalta riemuitaan monikulttuurisuutta esimerkiksi kulttuurin saralla uuden etnisen ravintolan avattua. Kaikkia turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia ei arvoteta yhteiskunnassa samoin, vaan usein hyvin erilaisesti. Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin turvapaikanhakijoiden mielenterveydestä. Mielenterveyttä horjuttavista tekijöistä yksi on uudessa kotimaassa koettu rasismi.

Turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon yleisemminkin kohdistunut polarisoitunut keskustelu on ehkä hyvä osoitus maailmasta, jossa elämme nyt. Mielipiteet kärjistyvät ja totuudella on pienempi ja pienempi paino keskustelussa. Myös media alkaa politisoitumaan. Lopputuloksena siitä kärsii jokainen, mutta erityisesti jo nyt valtaväestöä keskimäärin huonommassa asemassa olevat ihmiset kuten turvapaikanhakijat.

Koetko sinä, että media on ollut puolueellinen maahanmuuttokeskustelussa?

Lue lisää “En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Eroja mielenterveydessä

THL:n tutkimuksessa on selvinnyt, että ulkomaalaistaustaisilla perheillä menee monella mittarilla keskimääräistä heikommin.

Merkittäviä eroja on havaittu vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisimpiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat keskimääräistä heikompia.

Selittääkö tämä kadulla riehuvat ulkomaalaistaustaiset nuorisoporukat? Itse uskon, että ainakin jossain määrin selittää, koska nämä asiat aiheuttavat syrjäytymistä ja epäonnistumisen tunnetta, joka sitten ajaa nuoret näihin porukoihin, joita johtavat mielisairaat tai häiriintyneet yksilöt. Vanhempina nämä samat nuoret siirtyvät itse johtamaan uusia nuorempia tulokkaita.

Perheissä, joissa toinen vanhemmista oli ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, niitä diagnosoitiin keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Tämän valossa voisi päätellä, että jos nuori elää kotonaan kahden eri kulttuurin vaikutuksessa, se saattaa aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja, joilla on vaikutus mielenterveyteen. Kulttuureissa saattaa olla niinkin suuria eroja, että ne ovat joissain asioissa täysin ristiriidassa keskenään, ja tämä saattaa järkyttää lapsen mieltä. Eri kulttuuri ideologiassa eläminen saattaa myös johtaa siihen, että syntyy joukkoon kuulumattomuuden tunne, ja siitä seuraava yksinäisyys vaikuttaa mielenterveyteen. Tämän seurauksena nuori saattaa myös helposti hakeutua samanlailla kokevien ja tuntevien nuorten joukkoon, jolloin syntyy katkeroituneista nuorista koostuvia yhteiskuntavastaisia ryhmiä, joiden järjettömästä toiminnasta järkkyy koko yhteiskuntarauha. Voisiko olla järkevintä, että tänne tulevat ihmiset pyritään heti sovittamaan uudessa kotimaassaan vallitsevaan kulttuuriin, eikä kannusteta heitä jatkamaan oman lähtömaansa kulttuuria, josta ovat monissa tapauksissa paenneet pois. Kulttuuri ei varmaankaan ole ollut erityisen hyvä, jos maa on ajautunut siihen pisteeseen, että sieltä pitää päästä pois.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

Lapsi voidaan sijoittaa monesta eri syystä, syy on harvoin yksin lapsen. Näihin voivat vaikuttaa ylisukupolviset seikat ja monet muut tekijät. Näille perheille olisi syytä saada enemmän apua, jo ennen kuin tilanne ajautuu huostaanottoon. Toisaalta jos mietitään näitä surullisen kuuluisia kaduilla riehuvia nuorisoporukoita, niin jokainen niihin porukoihin kuuluvasta on viranomasten mukaan ollut lastensuojelun tai nuorisoseurannan avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Nämä porukat jatkuvat niin kauan, kuin uusia nuoria ajautuu mukaan porukkaan.

Suurin osa tutkitun 97 syntyneiden ikäluokan lapsista voi kuitenkin hyvin, riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet suomessa.

Tämä tutkimus käsitti ainoastaan 97 syntyneiden ikäluokan, mutta tulokset olisivat varmaankin samansuuntaiset muissakin ikäluokissa. On hienoa että tutkimuksia tehdään, jotta pysyttäisiin kärryillä mitä lasten mielissä ja voinnissa tapahtuu. Näiden avulla pystymme ehkä tulevaisuudessa paremmin päättelemään, mitkä tekijät niihin vaikuttavat ja minkälaista apua tulisi tarjota.

Lähteet:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21b30ad1-0b21-44e3-95f2-2b43870be8c8

https://yle.fi/uutiset/3-11663854

Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Kuva: pixabay

Tilastokeskuksen tammi-syyskuun 2020 tilastoista käy ilmi, että huumausainerikoksia on kirjattu tuolla aikavälillä 21,5% enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Suurin osa näistä rikoksista on käyttörikoksia, ja törkeiden huumausainerikosten määrä puolestaan laski 10,1%. Nykyään kuulee sanottavan, että huumeita on kenen tahansa helpompi hankkia kuin alaikäisten ostaa alkoholia, niitä voi vaikkapa tilata netin salaisilta alustoilta kotiovelle. Huumeidenkäytön rangaistavuutta pohdittaessa yleinen argumentti lienee, että kyseessä on niin sanotusti uhriton rikos. Huumeiden vaikutuksen alaisena tehdään kuitenkin monia muita rikoksia. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen on lisääntynyt, ja nuorten osuus huumausainerikosten tekijöinä kasvanut (YLE 6.11.2020). 

Lue lisää Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Ajatuksen voima

Viime aikoina on paljon tutkittu sitä, miten ajatuksemme vaikuttavat terveydentilaamme sekä miten jotkut ovat saaneet apua terveydellisiin haasteisiin totuttuja ajatustapojaan muuttamalla. Tämä aihe herättää syystäkin monia mielipiteitä. Haluankin heti alussa epäselvyyksien välttämiseksi sanoa, etten tarkoita tässä vaikeampia mielen sairauksia, kuten syvempää masennusta tai psykoosia, joihin voi sairastua otollisena hetkenä ajatustavoista riippumatta. Uskon kuitenkin, että sillä, miten suhtaudumme itseemme ja miten ajattelemme itsestämme ja muista, voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia terveydentilaamme ja mielenterveyteemme.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Ajatuksen voima

Naiset vankilakierteessä

Kuuntelin Ylen toimittaja Mari Lukkarin nauhoittaman uutisjutun naispuolisista pyöröovivangeista. Mitä edes tarkoitetaan sanalla pyöröovivanki? Pyöröovella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, ettei vankilassakaan juuri pystytä ratkomaan niitä monisyisiä ongelmia, jonka vuoksi vankilaan päädytään uudelleen ja uudelleen, kuin pyöröoven kautta. Parhaillaan Suomen vankiloissa istuu alle 3000 vankia, joista puolet ovat pyöröovivankeja, ja näistä naisia on n. 100. Pyöröovinaiset ovat usein päihdeongelmaisia ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä.

Lue lisää Naiset vankilakierteessä

Uhka vuosien positiiviselle kehitykselle

Tässä vaiheessa meistä tuntuu ettemme haluaisi enään kuulla mitään korona viruksesta. Virus on voinut aiheuttaa elämäämme paljon hankaluuksia. Liikumistamme rajoitetaan ja ihmisten taloudellinen ahdinko kasvaa. Sosiaaliset tilanteemme ovat tällä hetkellä etäisiä ja kasvojamme peittää maskit. Tämä voi tuntua meistä ärsyttävältä, mutta mitä korona virus tarkoittaa maailman pakolaisille?

Lue lisää Uhka vuosien positiiviselle kehitykselle

Vankeus ja ADHD – mikä on niiden välinen yhteys?

Attention Deficit Hyperactivity Disorder, tunnetummin ADHD, on neurobiologinen oireyhtymä, joka tarkoittaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. ADHD voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina koulussa erityisesti lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeuksina, impulsiivisuutena, sekä päihdeongelmina. Monet näistä piirteistä voidaan liittää myös vankeusrangaistusta suorittavan elämänjanaan.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Vankeus ja ADHD – mikä on niiden välinen yhteys?

Teknologia ikääntyneen tukena

Teknologia ja digitalisaatio herättää meissä monessa ihmetystä ja hämmennystä. Osa saattaa pelätä että koneet tulevat korvaamaan ihmiset. Asiakkaat, omaiset ja henkilökunta suhtautuvat teknologisiin apuvälineisiin usein ennakkoluuloisesti ja pelokkaasti. Pelätään että ihminen jää teknologian armoille. Teknologian tarkoitus ei ole kuitenkaan korvata ihmiskontakteja.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Teknologia ikääntyneen tukena

Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä

Olin hankala teini. Karkasin kotiarestista, huusin, en noudattanut kotiintuloaikoja, join ja tupakoin liian nuorena, liikuin väärissä porukoissa. Tappelin alituisesti vanhempieni, erityisesti isäni kanssa. Lähdin erään kerran pakoon kestämätöntä tilannetta Vantaan nuorten turvataloon yöksi.

Älkää käsittäkö väärin, vanhempani ovat kilttejä, ihania, rakastavia ihmisiä. He huolehtivat ja tekivät kaikkensa veljeni ja minun eteeni. Minä olin ongelma. Olin masentunut, kukaan vaan ei sitä nähnyt eikä ymmärtänyt. Olin hankala, itkuinen, kiukkuinen, väsynyt.

Lue lisää Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä

Haastavat kasvatustilanteet varhaiskasvatuksessa

Luin syksyllä Liisa Ahosen kirjan Haastavat kasvatustilanteet: lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja (2017). Ahonen on tehnyt aiheesta aikaisemmin myös väitöskirjan. Kirja antaa oivalluksia usein kuormittaviin päiväkodin arjen tilanteisiin. Kirjassa käsitellään esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi käyttäytyy uhmakkaasti, on levoton tai vetäytyy sekä miten kasvattajan olisi hyvä tarttua näihin tilanteisiin.

Lue lisää Haastavat kasvatustilanteet varhaiskasvatuksessa