Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Kuva: pixabay

Tilastokeskuksen tammi-syyskuun 2020 tilastoista käy ilmi, että huumausainerikoksia on kirjattu tuolla aikavälillä 21,5% enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Suurin osa näistä rikoksista on käyttörikoksia, ja törkeiden huumausainerikosten määrä puolestaan laski 10,1%. Nykyään kuulee sanottavan, että huumeita on kenen tahansa helpompi hankkia kuin alaikäisten ostaa alkoholia, niitä voi vaikkapa tilata netin salaisilta alustoilta kotiovelle. Huumeidenkäytön rangaistavuutta pohdittaessa yleinen argumentti lienee, että kyseessä on niin sanotusti uhriton rikos. Huumeiden vaikutuksen alaisena tehdään kuitenkin monia muita rikoksia. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen on lisääntynyt, ja nuorten osuus huumausainerikosten tekijöinä kasvanut (YLE 6.11.2020). 

Lue lisää Huumeidenkäyttö – uhriton rikos?

Syrjäytyminen

On todettu, että lapsuus vaikuttaa myöhempään hyvinvointiin vahvasti ja että erilaiset ongelmat siirtyvät herkästi sukupolvelta toiselle. Onhan se oikeastaan päivänselvää, että ympäristö, jossa kasvamme ja elämme vaikuttavat paljonkin siihen mitä ratkaisuja nuorena ja nuorena aikuisena teemme. Tämä näkyy useisiin hyvinvoinnin puutteisiin esimerkiksi elintapojen ja koulutuksen kautta. Jos nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle, heijastuu se usein negatiivisesti nuoreen aikuisuuteen saakka.  

Lue lisää Syrjäytyminen

Lääkeaineen ja huumausaineen yhtäläisyyksiä

Yle areenan esittämässä neliosaisessa Huume-Suomen historia dokumentissa tulee esille kiinnostavia yksityiskohtia. Dokumentissa kerrotaan 1930-luvulla tuberkuloosin tappaneen 10 000 ihmistä Suomessa vuoden aikana. Tällöin yskän lievittämiseen otettiin lääkkeeksi heroiinia tablettina tai jauheena. YK kiinnitti huomiota, että Suomessa käytettiin valtavan paljon laillista heroiinia ja sitä kuluikin vuosikymmenen puolivälissä maailman eniten henkilöä kohden. Imeväisikäisillekin annettiin yliopiston sairaalassa peräpuikko, mikä sisälsi heroiinia.  Vasta 1957-luvulla kiellettiin heroiini. YK julisti vuonna 1961 noin 100 ainetta huumausaineeksi, silloin kielletään hallussapito ja käyttö muuta, kuin hoidollisessa tai tutkimusmielessä.

Lue lisää Lääkeaineen ja huumausaineen yhtäläisyyksiä

Perintönä huono-osaisuus

Perjantaina 20. marraskuuta vietetään Lasten oikeuksien päivää. Tämä tarkoittaa, että ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko, johon otan nyt itse pienen varaslähdön. Tämän tärkeän asian takia halusin nostaa jalustalle lapsen ei toivotun perinnön vanhemmiltaan, tarkalleen ottaen huono-osaisuuden perimisen ja sen, kuinka lapsilla on oikeus kieltäytyä tästä perinnöstä. Tätä blogi postausta varten kuuntelin Yle Areenassa Juho-Pekka Rantalan Mikä maksaa? -podcastin jakson Kun huono-osaisuus periytyy (julkaistu 3.9.2020). Jaksossa vieraina on tutkija Niko Eskelinen ja yksi minun lempi tutkijoistani professori Juho Saari. Juho Saari on tunnettu Suomen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja osallisuuden tutkija, joka on julkaissut monta eri teosta vuosien tutkimustyön tuloksina. Tämä podcast jakso keskittyi Eskelisen ja Saaren uusimpaan aikaisemmin tänä vuonna julkaistuun teokseen Raskas perintö: ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Seuraavaksi nostankin esiin tästä jaksosta ilmi tulleita ylisukupolvellisen huono-osaisuuden perimisen monimuotoisuutta, sekä päihteiden osallisuutta tässä ilmiössä.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Perintönä huono-osaisuus

Huumeita kiven sisällä

Erästä vankilaan sijoittuvaa amerikkalaista draamasarjaa katsoessani tulin miettineeksi vankien huumeidenkäyttöä tuomioittensa aikana. Huumeiden ja muiden päihteiden käytön mahdollisuus vankilan kaltaisessa suljetussa laitoksessa voi tulla yllätyksenä aihetta tuntemattomille. Vankilassa on kuitenkin päihderiippuvaisia, huumebisneksessä toimivia ja heitä, jotka vasta vankilassa tutustuvat huumeisiin, mutta toisaalta myös heitä joiden elämään huumeet eivät kuulu vankilassakaan. Mutta mistä huumeet tulevat vankilaan ja miten? Eikö vankilan pitäisi olla niin tarkasti valvottu laitos, ettei sinne pääse ulkopuolelta tuomaan huumeita? 

Kuva: Pixabay
Lue lisää Huumeita kiven sisällä

Yksinäisyys

Meistä jokainen on varmasti joskus tuntenut olonsa yksinäiseksi. Jos ihmisellä on vaikeuksia säädellä tuntemuksiaan, saattaa hän tukeutua päihteisiin ja ikään kuin turruttaa ikäviä tuntemuksiaan. Vaikuttaa siltä, että pitkään päihteitä käyttänyt ihminen ei niinkään hae mielihyvää, vaan haluaa nimenomaan puuduttaa ikäviä tuntemuksiaan ja ikään kuin päästä pakoon. Päihteitä käyttäessä ihmissuhteiden ylläpito vaikeutuu ja läheiset saattavat kadota rinnalta ja yksinäisyyden tunne lisääntyy. Päihteiden käyttö myös aiheuttaa usein ihmissuhteiden lisäksi ongelmia myös työelämään ja terveyteen.

Lue lisää Yksinäisyys

Entäs läheiset?

Noora kirjoitti blogissamme postauksen Kannabiksesta laillista Suomessakin? joka esitteli näkökulman, jossa moni kannabiksenkäyttäjä puolustelee käyttöään argumentoimalla, että kannabiksen käytöstä ei ole haittaa muille. Noora toi myös esille hänen huomionsa tutkimustyöstään sen suhteen, että käyttäjät eivät maininneet mitään huumeiden käytön vaikutuksista heidän lähipiiriinsä. Nyt ajattelinkin ottaa tämän hieman syrjäytetyn kannan tarkempaan syyniin. Eli mitä on olla liian usein unohdettu huumeiden käyttäjän läheinen? Tarkasteluni kohteena ei ole vain kannabiksen käyttäjän lähimmäiset, vaan yleisesti ottaen huumeidenkäyttäjien läheiset.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Entäs läheiset?

Unohdettu päihteiden käyttäjäryhmä?

Tuleeko sanasta päihteidenkäyttäjä ensimmäisenä mieleesi Helsinginkadulla tallaava asunnoton narkomaani, jolla on valitettavia puutteita hygienian suhteen, saati sitten huutava pula ruuasta. Hän on juuri menossa viikoittaiseen leipäjonoon, sillä kaikki tuen muodot menivät jälleen päihteisiin.

Mitä jos kurkattaisiin tällä kertaa toiseen ääripäähän?

Katsoin viime keväänä Yle areenasta Exit-nimisen norjalaisen draamasarjan, joka perustuu tositapahtumiin. Sarjaa varten on haastateltu talouseliittiä ja neljälle talouseliitin päälähteelle lähetettiin käsikirjoitus. He oikeastaan oikaisivat vain, että asiat ovat vielä karmivampia mitä sarja antaa ymmärtää.

Kuva: Pixabay
Lue lisää

Kannabiksesta laillista Suomessakin?

Kuten muuallakin maailmassa, myös Suomessa on viime vuosina keskusteltu kannabispolitiikan ja -lainsäädännön muuttamisesta sallivampaan suuntaan. Vuonna 2019 jätetyssä kansalaisaloitteessa esitetään, ettei alle 25 gramman hallussapidosta rangaistaisi, ja että jokaisella saisi olla neljä kannabiskasvia hallussaan. Perusteina kansalaisaloitteelle on nykypolitiikan epäonnistuminen tavoitteessaan ehkäistä huumeista aiheutuvia haittoja. Suomessa kannabiksen käytöstä voi seurata vankeusrangaistus. Vaihtoehtoja nykyiselle lainsäädännölle olisi laillistaminen, dekriminalisointi (käytön ja pienten määrien hallussapidon salliminen) ja depenalisointi (käyttö edelleen rikollista, mutta ei rikosoikeudellisesti rangaistavaa). Nykyään lainsäädäntö vaihtelee EU-maiden välillä.

Lue lisää Kannabiksesta laillista Suomessakin?

Hei uusi lukija!

Mieron tiellä on neljän ensimmäisen vuoden Laurean Tikkurilan kampuksen sosionomiopiskelijan blogi, jossa kirjoitetaan päihderiippuvuuteen ja päihteiden maailmaan liittyvistä aiheista. Päihteet koskettavat jollain tavalla monen ihmisen elämää ja tässä blogissa pyrimme käsittelemään aihetta monipuolisesti.

Kuva: Pixabay

Aiheita, joita käsittelemme ovat muun muassa päihteet ja asunnottomuus, raitistuminen, päihteidenkäyttö vankiloissa, kannabiskeskustelu Suomessa ja koronapandemian vaikutus päihteidenkäyttöön. Tervetuloa lukemaan! 

Terveisin Noora, Karba, Summer ja Luru 

(edit: kirjoitusaihe muutettu EU:n päihdepolitiikasta Suomen kannabiskeskusteluksi)