“En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Kuva: Pixabay

Kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä turvapaikanhakijoihin liittyvästä uutisoinnista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 Euroopassa alkanut pakolaiskriisi toi Suomeen kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna turvapaikanhakijoita sekä herätti uusia kysymyksiä. Maahanmuutosta tuli yhä suurempi poliittinen keskustelunaihe, joka alkoi myös jakaa mielipiteitä. Nämä mielipiteet alkoivat näkyä myös mediassa polarisoituneina kannanottoina. Millaisessa valossa suomalainen media esittää turvapaikanhakijat?

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt

Oikeusministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan 82% suomalaisista hyväksyisi maahanmuuttajan työyhteisöönsä ja 44% mielestä Suomi tarvitsisi lisää ulkomaalaista työvoimaa. Suurin osa suomalaisista suhtautuu kielteisesti rasismiin.

Suhtautumiseen vaikuttivat useat erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, asuinpaikka, koulutusaste sekä ikä. Keskimäärin nuoret olivat maahamuutolle suopeampia, kun taas ikääntynemmät sekä alemmin koulutetut olivat maahanmuuttovastaisempia. Naiset olivat miehiä enemmän maahanmuuton puolella. Poliittisella suuntautumisella oli myös suuri merkitys. Kysyttäessä kuntavaaliehdokkailta, sijoittaisivatko he turvapaikanhakijoita kotikuntaansa 72% vastasi kyllä: myönteisimpiä olivat vihreät (96%) ja kielteisimpiä perussuomalaiset (18%).

Kuva: Pixabay

Uutisointi ei sisällä avointa rasismia, mutta etnistä taustaa korostetaan usein

Turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista uutisointia Suomessa on tutkittu paljon. Tutkimusten tuloksena on todettu, että uutisointi on pääasiassa korrektia ja ei sisällä avointa rasismia. Tässä tulee kuitenkin mutta: muun muassa rikoksista käsittelevissä artikkeleissa tekijän etnistä taustaa on erityisesti korostettu.

Etnisyys mainitaan usein hyvin pian tapausta käsiteltäessä mediassa ja täten voisi ajatella, että etninen tausta liitetään rikokseen luoden stigmaa tätä ihmisryhmää kohtaan. Mediassa jopa yksinkertaisilla sanavalinnoilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi mielipiteemme muodostuu. Tästä näkökulmasta ajatellen ns. “piilorasismi” on hyvin haitallista.

Polarisoitunut maailma

Aiheesta uutisointi on usein hyvin kaksijakoista: toistaalta puhutaan hyvin negatiiviseen sävyyn turvapaikanhakijoista sekä pakolaisista, mutta toisaalta riemuitaan monikulttuurisuutta esimerkiksi kulttuurin saralla uuden etnisen ravintolan avattua. Kaikkia turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia ei arvoteta yhteiskunnassa samoin, vaan usein hyvin erilaisesti. Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin turvapaikanhakijoiden mielenterveydestä. Mielenterveyttä horjuttavista tekijöistä yksi on uudessa kotimaassa koettu rasismi.

Turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon yleisemminkin kohdistunut polarisoitunut keskustelu on ehkä hyvä osoitus maailmasta, jossa elämme nyt. Mielipiteet kärjistyvät ja totuudella on pienempi ja pienempi paino keskustelussa. Myös media alkaa politisoitumaan. Lopputuloksena siitä kärsii jokainen, mutta erityisesti jo nyt valtaväestöä keskimäärin huonommassa asemassa olevat ihmiset kuten turvapaikanhakijat.

Koetko sinä, että media on ollut puolueellinen maahanmuuttokeskustelussa?

Lue lisää “En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen

THL:n mukaan Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä yli puolet ovat 15-49-vuotiaita eli hedelmällisyysikäisiä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä lapsiluku on suuri, ehkäisyn käyttö on vähäistä ja raskauden keskeytykset yleisimpiä kuin kantaväestöllä. (thl.fi.) Siitä syystä on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota ulkomaalaistaustaisten naisten raskausajan seurantaan, ehkäisyneuvontaan, perhesuunnitteluun ja tyttöjen ja naisten seksuaalioikeuksien edistämiseen. Sen lisäksi tulee varmistaa että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat heidän saavutettavissa, ja että heillä on riittävästi tietoa siitä.

Lue lisää Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen

Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Turvapaikka- ja kotoutumisprosessit vaikuttavat huomattavasti aikuisten, nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneet prosessit edistävät osallisuuden tunnetta, sekä ehkäisevät syrjäytymistä ja näin parantavat hyvinvointia. 

Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat törmäävät ensin turvapaikkaprosessiin ja sen jälkeen kotoutumisprosessiin, jolloin yksinäisyys voi muuttua elämäntyyliksi. Yksinäisyys voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten immuunivasteen heikkenemiseen. Psyykkisellä puolella yksinäisyys taas voi johtaa kokemukseen ulkopuolisuudesta ja syrjäytetyksi tulemisesta, mikä taas aiheuttaa eriarvoisuutta ja toivomuutta. Yksinäisyyttä tulisi vähentää ja jopa ennaltaehkäistä, ja varsinkin tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanuoriin, sillä he ovat iso osa meidän yhteiskunnan tulevaisuutta. Uskon, että yksinäisyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, joten yhteistyö on välttämätön.

Lue lisää Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on muita heikompi

Vuonna 2015 Suomeen saapui satoja turvapaikanhakijoita päivässä, mikä tietysti yllätti koko maata. Viranomaiset kokivat paineita turvapaikkaprosessin tehostamiseen ja tämä johti muutoksiin, joilla vaarannettiin turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Turvapaikanhakijat saapuivat Suomeen hyvin epärealistisilla odotuksilla ja haaveilla. 

”Irakilaisille oli kerrottu, että Suomesta saa heti oleskeluluvan, töitä, perheen. Ihmissalakuljettajat kusettivat näitä ihmisiä mennen tullen. He lähtivät kohti paratiisia, jota ei sitten ollutkaan” -Entinen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Lue lisää Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on muita heikompi

Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?

Kuva: Pixabay

Suurin osa Suomeen saapuvista pakolaisista on kokenut kotimaassaan järkyttäviä asioita, joita monen suomalaisen on tarvinnut nähdä vain elokuvissa tai lukea uutisista: sotaa, kuolemia, seksuaalista väkivaltaa ja kidutusta. Herääkin kysymys: miten pakolaiset ja turvapaikanhakijat selviävät kokemistaan kauheuksista ja miten he elävät normaalia elämää joukossamme muistot verkkokalvoille piirtyneinä?

Joka neljännellä on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö

Tilastojen perusteella pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tyypillisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen artikkelin mukaan jopa neljänneksellä on diagnosoitavissa mielenterveyden häiriö, minkä lisäksi vielä useammalla ilmenee oireita. Tämä on hyvin huomattava määrä, ja siihen tulisi puuttua.

Kuten alussa jo mainitsin, hyvin moni, jopa kolme neljästä on kokenut järkyttäviä tapahtumia vanhassa kotimaassaan. Pakomatka itsessäänkin on hyvin vaarallinen ja siihen kuuluu usein vanhan kodin ja ihmissuhteiden jättäminen taakse. Lapset tekevät usein matkaa yksin ja heidät voidaan erottaa perheestään. Kaikki eivät selviä edes perille asti. Kaikkien kotimaassa sekä pakomatkalla kohdattujen asioiden lisäksi Suomeen saavuttuaan pakolaiset kokevat usein yksinäisyyttä sekä syrjintää yhteiskunnasta ja rasismia.

Toiset sairastuvat mielenterveyden häiriöihin ja toiset eivät. Ratkaisevina tekijöinä toimivat usein tapahtumien voimakkuus sekä toistuvuus, yksilölliset tekijät sekä turvaverkko eli turvapaikanhakijan tai pakolaisen saama tuki.

Tästä kaikesta voisi ajatella, että pakolaiset sekä turvapaikanhakijat käyttäisivät mielenterveyspalveluita huomattavasti enemmän. Totuus on kuitenkin toinen. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista vain 9% käyttää mielenterveyspalveluita.

Miksi turvapaikanhakijat eivät käytä mielenterveyspalveluita?

Syitä tähän hämmästyttävän pieneen lukuun voidaan katsoa olevan useita. Esimerkiksi pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla tyypillinen mielenterveyden häiriö post-traumaattinen stressihäiriö voi olla vaikea tunnistaa ja täten hoitaa. Henkilöillä itsellään ei välttämättä itsellään ole tietoisuutta mielenterveyspalveluista. Näiden syiden lisäksi esimerkiksi tulkkauksen puute voi olla osasyy siihen, ettei hoitoon hakeuduta. Lisäksi kulttuuriset tekijät sekä stigma vaikuttavat hoitoon hakeutumiseen.

Mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Mitä voisimme tehdä, jotta voisimme tukea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä nykyistä paremmin? Sosiaalialan ammattilaisina pakolaisten kokemuksia ja omaa kulttuuria tulee kunnioittaa. Mielenterveyden häiriöistä sekä oireista että palveluista kertominen ja tukeminen palveluiden käyttöön. Tulkkipalvelut ovat tärkeässä roolissa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Arkipäivän kohtaamiset ovat ratkaisevassa asemassa kun katsotaan, tuleeko turvapaikanhakija kohdatuksi arvokkaasti.

Suomeen 2010-luvun puolessa välissä rantautunut pakolaiskriisi ei näytä loppumisen merkkejä, ja tästä syystä meidän on onnistuttava reagoimaan näihin uusiin haasteisiin. Kaiken kaikkiaan meidän tulisi katsoa järjestelmäämme ja tarjota apua yhä useammalle turvapaikanhakijalle, jotta heidän kotoutumisensa onnistuisi paremmin.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. “Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveys” https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys

Castaneda, Anu E. jne. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Lue lisää Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?

Maahanmuuttajanaiset ja kotoutuminen

Alle puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä ovat naisia. (Tilastokeskus 2019).  Maahanmuuttajanaisista löytyy paljon harvemmin tilastotietoja verrattuna maahanmuuttajamiehiin.  Sen sijaan maahanmuuttajanaisiin liittyvät artikkelit sekä tilastot ovat keskittyneet heidän työttömyysarvioihinsa.  Ulkomaalla syntyneiden naisten työllisyysaste oli 56% ja suomalaisten naisten 73% vuonna 2018. Suomalaisilla naiset ovat myös huomattavasti koulutetuimpia verrattuna maahanmuuttajanaisiin.  (Tilastokeskus 2018.)  Monet eri tekijät vaikuttavat tilaistoissa näkyviin eroihin. 

Lue lisää Maahanmuuttajanaiset ja kotoutuminen

Blogiesittely

Olemme kolme ensimmäisenvuoden sosionomiopiskelijaa Tikkurilan kampukselta.

Blogimme käsittelee turvapaikanhakijoita sekä yleisesti maahanmuuttajia ja heitä ympäröiviä asioita, kuten yksinäisyys, kotoutuminen ja mielenterveys. Pyrimme myös kuvaamaan vieraalla maalla asumisen tuomia haasteita ja vaikeuksia.

Toivomme tuottamaan lukijoille erilaisen näkökulman maahanmuuttajuudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Syrian Migration Series #5 by Helen Zughaib.