Me ollaan neljä toisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laureasta. Tässä blogissa kirjoitamme nuorista ja nuoriin liittyvistä asioista, jokainen omalla tyylillään.

Me ollaan neljä toisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laureasta. Tässä blogissa kirjoitamme nuorista ja nuoriin liittyvistä asioista, jokainen omalla tyylillään.
Blogiprojektimme on nyt tullut päätökseen. Tämän syksyn aikana olemme käsitelleet blogissamme laajasti nuorisoa koskevia aiheita. Teemoinamme ovat olleet oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät asiat, joita käsittelimme tunnetaitojen, koulukiusaamisen, oppivelvollisuuden pidentämisen ja nuorten uupumisen postauksissa. Päivän polttavina aiheina käsittelimme tyttöjenpäivää, sateenkaarinuorisoa, nuorten ilmastoahdistusta, nuorisorikollisuutta sekä Vastaamon tietomurtoa. Tarkastelimme nuorten palveluita ja hyvinvointia koronakriisissä. Lisäksi pohdimme nuorten e-pelaamista positiivisesta näkökulmasta.
Blogistamme löydät hyödyllisiä linkkejä aiheisiin paremmin tutustumiseen, tutkimustuloksiin ja erilaisiin oppaisiin, joista voi olla hyötyä nuorten kanssa toimiessa.
Kiitos seuraamisesta ja toivottavasti teillä oli yhtä antoisaa kuin meillä!
Terveisin,
Ela, Sirkku, Tytti ja Yzma
Vuoden 2021 syksyllä peruskoulun päättävät nuoret ovat uuden edessä. Silloin astuu voimaan lakimuutos, joka pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen peruskoulun päättävän tulee hakea joko toisen asteen koulutusta, nivelvaiheen koulutusta tai muuta oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaa koulutusta. Hakemusvelvoite jatkuu, kunnes oppivelvollinen saa koulutuspaikan
Hyvä idea – mutta miten se toimii käytännössä?
Lue lisää Oppivelvollisuuden pidentäminen – uhka vai mahdollisuus?Viime viikolla Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Helsingissä ilmenevästä nuorisorikollisuudesta. Sensaationhakuinen klikkiotsikko, sekä artikkeli itsessään loivat kuvaa väkivaltaisista nuorista, joiden ongelmakäytöksen syynä on heidän maahanmuuttajataustansa. Tämä synnytti odotetusti laajaa ja kärkästä keskustelua.
Korona-ajan rajoitukset aiheuttivat keväällä nopeita muutoksia sosiaalipalveluiden toteuttamiseen. Järjestöt ja kunnalliset palveluidentarjoajat joutuivat nopealla aikataululla ratkaisemaan, miten he voivat tavoittaa asiakasryhmänsä mahdollisimman hyvin silloinkin, kun fyysinen kohtaaminen ei ole mahdollista. Poikkeuksellinen aika synnytti toisaalta entistä voimakkaamman tarpeen saada vertaistukea ja päästä yhteyteen muiden kanssa. Ihmiset kaipasivat jatkuvuutta ja normaaliudentuntua muuttuneeseen arkeensa.
Lue lisää Nuorten palvelut korona-aikanaProjektissamme on työstetty markkinatutkimusta yritykselle Forlex Partners syyslukukauden ajan. Tähän on liittynyt monia eri työskentelyvaiheita, kuten kilpailija-analyysi hyödyntäen benchmarking-menetelmiä. Markkinatutkimus itsessään on toteutettu verkkokyselynä Microsoft Forms-työkalua hyödyntäen.
Markkinatutkimuksessa on kyse prosessista, jossa pyritään ymmärtämään vallitsevia markkinoita, markkinoiden suuruutta ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten kysynnän ja tarjonnan lakia. Siinä pyritään myös saamaan tietoa kilpailusta sekä mahdollisista tulevaisuudennäkymistä liittyen asiakkuuksiin. Tätä ei tule sekoittaa markkinointitutkimukseen, jossa pyritään kehittämään yrityksen markkinointia.
Benchmarkingissa määritellään kohde, mitä sitten lähdetään vertailemaan. Tarkoituksena on verrata yrityksen toimintaa muihin yrityksiin niin, että yritys löytää kehityskohteet. Benchmarking auttaa yritystä hahmottamaan, mitä yrityksen pitäisi tehdä toisin. Benchmarking auttaa yritystä kehittämään liiketoimintaansa.
Nykytila-analyysillä yritys pystyy näkemään, miten oma näkemys yrityksestä eroaa todelliseen nykytilanteeseen markkinoilla. Analyysi kertoo, mitä yrityksen kannattaa lähteä kehittämään ja millä keinoin sitä voisi tehdä. Tämä antaa tietynlaisen pohjan yrityksen muutokselle ja auttaa lisäämään yrityksen tuottavuutta ja kannattavuutta. Nykytila-analyysin tekemistä auttaa SWOT-analyysi (strengths, weaknesses, opportunities, threats), jolla selvitetään yrityksen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat kehitykselle.
Kaikki olemme viimepäivinä lukeneet lukuisia otsikoita Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta, jonka yhteydessä kymmenientuhansien ihmisten henkilötiedot ja potilaskertomukset varastettiin. Suomen historian laajimman tietomurron uhreiksi joutui myös tuhansia nuoria. Kyseessä on suuronnettomuus.
Lue lisää #Enlue #Enjaa – Ethän sinäkään!Nuorten ilmastoahdistus on lisääntynyt ja vihdoinkin siitä myös puhutaan enemmän. Mikko Piispa ja Sami Myllyniemi ovat julkaisseet vuonna 2019 tutkimuksen nuorten ilmastohuolesta. Artikkelissa tarkastellaan nuorten näkemyksiä ilmastomuutoksesta ja ympäristöongelmista. Tuloksissa ilmeni, että nuoret pitävät ympäristön tilaa tärkeänä asiana, sekä ilmastonmuutokseen liittyvä huoli on noussut nuorten keskuudessa hyvin korkealle. Talouskasvun mahdollisuudet tuntuvat nuorista epäilyttäviltä, ottaen huomioon maapallon tilan.
Kuvaaja Markus Spiske palvelusta Pexels
Lue lisää Osaatko puhua nuorten kanssa ilmastoahdistuksesta?Vuosi 2020 on ollut nuorillekin monella tapaa erikoinen. Keväällä opetus tapahtui etänä, ystäviä ei voinut tavata, kesällä ei järjestetty tapahtumia eikä esimerkiksi rippukouluja ja ylioppilasjuhlatkin siirrettiin syksylle. Nuorisojärjestö Allianssin tekemän kyselyn mukaan 68% vastaajista koki koronakriisin tuoneen lisää ongelmia tai pahentaneen jo olemassa olevia ongelmia. Ahdistus, tylsyys ja yksinäisyys olivat isoja ongelmia nuorille kevään aikana. Nuoret ovatkin kokeneet korona-tilanteesta enemmän stressiä kuin vanhemmat ikäluokat.
Lue lisää Nuoret koronakriisissäEilen 11.10.2020 vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää. Maailmalla on yli 130 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun . Seksuaalinen väkivalta kohdistuu edelleen korostuneesti naisiin ja tyttöihin ympäri maailmaa, sekä joka kolmas tyttö kehitysmaissa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaina.
Tyttöjen päivällä on joka vuosi oma teemansa, ja tänä vuonna teemana oli verkkohäirintä. Yli puolet ympäri maailmaa tutkituista tytöistä on kertonut verkossa tapahtuneesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Suomessakin 42% tytöistä on kokenut häirintää verkossa. Verkkohäirintä on lisääntynyt sosiaalisen median käytön myötä huomattavasti, ja sen ehkäisemiseksi täytyisi keksiä keinoja.
Moni on varmasti törmännyt syksyn aikana moniin artikkeleihin ja uutisiin, jotka käsittelevät koulukiusaamista ja kouluissa tapahtuneita väkivallan tekoja. Onko tämä ilmiö uusi? Miksi joku kiusaa? Mitä apua koulut saavat tilanteiden selvittämiseen? Kuka on vastuussa? Otin tehtäväkseni lukea hiljattain julkaistuja artikkeleita ja yrittää saada vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin.
Lue lisää Mitä koulukiusaaminen oikeasti on?