Blogiesittely

Heippa! 

Olemme neljä Laurean sosionomiopiskelijaa oppimassa lastensuojelusta, sen toimivuudesta ja merkityksestä yhteiskunnassamme. Blogiteksteissä käsittelemme lastensuojeluun liittyviä ja sitä ympäröiviä aiheita vapaamuotoisesti jakaen mielipiteitä laidasta laitaan. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!

Eroja mielenterveydessä

THL:n tutkimuksessa on selvinnyt, että ulkomaalaistaustaisilla perheillä menee monella mittarilla keskimääräistä heikommin.

Merkittäviä eroja on havaittu vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisimpiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat keskimääräistä heikompia.

Selittääkö tämä kadulla riehuvat ulkomaalaistaustaiset nuorisoporukat? Itse uskon, että ainakin jossain määrin selittää, koska nämä asiat aiheuttavat syrjäytymistä ja epäonnistumisen tunnetta, joka sitten ajaa nuoret näihin porukoihin, joita johtavat mielisairaat tai häiriintyneet yksilöt. Vanhempina nämä samat nuoret siirtyvät itse johtamaan uusia nuorempia tulokkaita.

Perheissä, joissa toinen vanhemmista oli ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, niitä diagnosoitiin keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Tämän valossa voisi päätellä, että jos nuori elää kotonaan kahden eri kulttuurin vaikutuksessa, se saattaa aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja, joilla on vaikutus mielenterveyteen. Kulttuureissa saattaa olla niinkin suuria eroja, että ne ovat joissain asioissa täysin ristiriidassa keskenään, ja tämä saattaa järkyttää lapsen mieltä. Eri kulttuuri ideologiassa eläminen saattaa myös johtaa siihen, että syntyy joukkoon kuulumattomuuden tunne, ja siitä seuraava yksinäisyys vaikuttaa mielenterveyteen. Tämän seurauksena nuori saattaa myös helposti hakeutua samanlailla kokevien ja tuntevien nuorten joukkoon, jolloin syntyy katkeroituneista nuorista koostuvia yhteiskuntavastaisia ryhmiä, joiden järjettömästä toiminnasta järkkyy koko yhteiskuntarauha. Voisiko olla järkevintä, että tänne tulevat ihmiset pyritään heti sovittamaan uudessa kotimaassaan vallitsevaan kulttuuriin, eikä kannusteta heitä jatkamaan oman lähtömaansa kulttuuria, josta ovat monissa tapauksissa paenneet pois. Kulttuuri ei varmaankaan ole ollut erityisen hyvä, jos maa on ajautunut siihen pisteeseen, että sieltä pitää päästä pois.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

Lapsi voidaan sijoittaa monesta eri syystä, syy on harvoin yksin lapsen. Näihin voivat vaikuttaa ylisukupolviset seikat ja monet muut tekijät. Näille perheille olisi syytä saada enemmän apua, jo ennen kuin tilanne ajautuu huostaanottoon. Toisaalta jos mietitään näitä surullisen kuuluisia kaduilla riehuvia nuorisoporukoita, niin jokainen niihin porukoihin kuuluvasta on viranomasten mukaan ollut lastensuojelun tai nuorisoseurannan avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Nämä porukat jatkuvat niin kauan, kuin uusia nuoria ajautuu mukaan porukkaan.

Suurin osa tutkitun 97 syntyneiden ikäluokan lapsista voi kuitenkin hyvin, riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet suomessa.

Tämä tutkimus käsitti ainoastaan 97 syntyneiden ikäluokan, mutta tulokset olisivat varmaankin samansuuntaiset muissakin ikäluokissa. On hienoa että tutkimuksia tehdään, jotta pysyttäisiin kärryillä mitä lasten mielissä ja voinnissa tapahtuu. Näiden avulla pystymme ehkä tulevaisuudessa paremmin päättelemään, mitkä tekijät niihin vaikuttavat ja minkälaista apua tulisi tarjota.

Lähteet:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21b30ad1-0b21-44e3-95f2-2b43870be8c8

https://yle.fi/uutiset/3-11663854

Perhekuntoutuskeskuksen työntekijän haastattelu

Tätä blogitekstiä varten haastattelin lastensuojelun parissa työskentelevää henkilöä. Haastattelu tehtiin marraskuun 2020 alussa. Haastattelu on työntekijän omaan kokemukseen ja näkökulmiin perustuva, eivätkä ne edusta muita tahoja. Haastattelin varhaiskasvatuksen opettajaa, joka tällä hetkellä opiskelee myös luokanopettajaksi. Haastateltava toimii perhekuntoutuskeskuksessa ohjaajana, jossa on ollut töissä viimeiset kaksi vuotta koulun ohella. Sitä ennen hän on työskennellyt päiväkodissa sijaisena. Tietosuojaturvan vuoksi käytän jatkossa haastateltavan työnimikettä, ohjaaja, tekstissä.

Lue lisää Perhekuntoutuskeskuksen työntekijän haastattelu

Lasten oikeudet sijaishuollossa

Lapsen oikeuksien päivä lähestyy, joten päätin kirjoittaa lasten oikeuksista sijaishuollossa. Lapseksi määritellään kaikki alle 18-vuotiaat ja heillä on paljon oikeuksia. Lasten oikeuksia määrittelee mm. Suomen laki ja Lapsen oikeuksien sopimus, eli Los. Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisten velvollisuus. Lastensuojelun työntekijöiden tulee varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen sijaishuollossa. Valvontaa suorittaa mm. Valvira ja sosiaalityöntekijät.

Lue lisää Lasten oikeudet sijaishuollossa

Suututtaako?

Paljon puhuttu aihe näinä aikoina on ollut perheiden yhdessä vietetty aika. Kesällä koronatilanteen helpottaessa saimme jo vähän enemmän vapautta mutta syksy ja pimenevät illat ovat tuoneet ongelmat takaisin. Koronakevään ja -syksyn etätöiden, koulujen sulkemisen, tapahtumien peruuntumisen, karanteenin ja vierailujen vähentymisen takia ollaan vietetty paljon aikaa perheiden kesken. Vaikka rakastamme läheisiämme, perheitämme ja lapsiamme, saatamme ärtyä mitä pienimmistäkin asioista, kun yhdessä vietetty aika korvaa oman.

Lue lisää Suututtaako?

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus lastensuojelussa

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus lastensuojelussa nousee keskusteluissa pinnalle aika ajoin. Kaikilla lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla on oma sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöillä on iso vastuu lasten elämään liittyvistä asioista. Heillä tulisi siis olla tiedossa kaikki keskeiset asiat lasten elämään liittyen. Sosiaalityöntekijä mm. arvioi, lasten, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavan henkilön, mahdollisuuksista huolehtia.

Lue lisää Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus lastensuojelussa

Lasten ja nuorten mielenterveys

Lasten ja nuorten mielenterevysongelmat ovat lisääntyneet 2010-luvulla, ja ovat edelleen lisääntymään päin.

Vielä kymmenen vuotta sitten mielenterveysaiheet olivat lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa kuudenneksi yleisin aihe. Viime vuonna mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttiin palveluissa eniten. Yleisimpiä huolta aiheuttavia asioita olivat alakulo ja masentunt mieliala, ahdistuneisuus, syömisomgelmat ja jopa itsemurha sekä kuolema-ajatukset.

Lue lisää Lasten ja nuorten mielenterveys

Moniammatillisuus lastensuojelutyössä

Viime vuosina monimuotoisuutta, ammattitiedon jakamista ja eri tahojen yhteistyötä on korostettu eri aloilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Moniammatillisuus lastensuojelun piirissä on laissa määriteltyä ja sen tarkoitus on antaa sosiaalityöntekijöille mahdollisuus saada kaikki tarvittava tieto käyttöönsä, oman alansa ammattilaisilta, ja turvata tuki myös vaativissa asiakastilanteissa. Tähän konsultoivaan, ei päätösvaltaiseen, asiantuntijaryhmään voidaan koota muun muassa psykiatrian-, oikeuden-, lastensuojelun-, päihdehuollon- ja päivähoidon edustajia. Erityisesti lastensuojelutyössä tämä on tärkeää, kun pohditaan laaja-alaisia kysymyksiä kuten huostaanottoja, seksuaalista hyväksikäyttöä tai vaikkapa edunvalvontaa. Niissä tarvittavissa eettisissä kysymyksissä on oikeutettua saada käyttöönsä tuki- ja avunanto verkosto, jonka avulla voidaan yhdessä pohtia asiakastilannetta kaikista näkökulmista.

Lue lisää Moniammatillisuus lastensuojelutyössä

Lasten hyvinvointi koronapandemian aikana

Lasten hyvinvoinnista on puhuttu paljon niin yhteiskunnallisella, valtakunnallisella kuin yksityisellä tasolla koronapandemian aikana. Poikkeustila on tuonut paljon uusia muotoja sekä haasteita lasten hyvinvoinnin tehokkaaseen seurantaan. Koronapandemian aikana Helsingin Sanomat on julkaissut Lasten uutisten uutislähetyksiä joka arkipäivä. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisevat viikoittain Lasten uutiset sanomalehtenä, jossa lapset ovat itse mukana tekemässä uutisia toimituksen kanssa. Uutisaiheen ilmi tuominen tavoittaa lapset sen selkokielisyyden avulla, sekä samaan aikaan tukee lasten varhaissivistystä ja lukutaitoa.

Lue lisää Lasten hyvinvointi koronapandemian aikana