Spesiaalikeissi

Loppusanat

Matkamme blogikirjoittelun parissa on tullut päätökseen, ja haluammekin kiittää lukijoitamme sekä kommentoijia osallistumisesta. On ollut mielenkiintoista niin kirjoittaa kuin lukeakin postauksia tärkeistä aiheista, joista meille on jäänyt käteen paljon uutta tietoa ja näkemystä myös ammatillisesta näkökulmasta. Tutustuimme vammaisuuteen eri teemojen ja näkökulmien kautta; työntekijä, läheiset, yhteiskunnallinen asema, yksinäisyys, työllistyminen, vanhemmuus, seksuaalisuus, mielenterveysongelmat, tunne-elämän vaikeudet, digiosaaminen …

Loppusanat Lue lisää »

Digiosaaminen kuuluu kaikille

Ei ole uutinen tai yllätys, että nykymaailmassa tarvitaan yhä enemmän digiosaamista yhä useammassa paikassa. Pankkiasioita hoidetaan verkkopankin kautta, lääkärikäynti siirtyi etävastaanotoksi, liput konserttiin tai tapahtumaan saakin vain netistä, ja bussilippu toimii enää sovelluksessa. Digitalisaatio kiihtyy kiihtymistään, ja siinä voi olla itse kunkin hankala pysyä mukana. Digitaidot avaavat mahdollisuuksia itseilmaisuun, sosiaalisiin verkostoihin, opiskeluun ja työntekoon, joten …

Digiosaaminen kuuluu kaikille Lue lisää »

Yhteiskunnallisesta asemasta

YK:n vammaissopimus velvoittaa sen hyväksyneitä maita yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. Vammaisilla tulisi olla täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä ihmisarvon kunnioittamista tulisi edistää. Tästä huolimatta Suomessa tämän todelliseen toteutumiseen on vielä matkaa. Vielä viime vuosisadan alkupuolella vammaiset olivat enemmänkin hyväntekeväisyyden kohteita. Sittemmin lääketieteellisenä ja hoidollisena kysymyksenä. Vammaisuutta pidettiin tutkimuksellisena objektina itsemääräämisoikeuden omaavan subjektin sijaan. Tämän …

Yhteiskunnallisesta asemasta Lue lisää »

Kehitysvammaisten seksuaalisuus

Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ja jokaisella on oikeus määrätä omasta kehosta ja seksuaalisuudesta. Kehitysvammainen voi olla fyysisesti kuin kuka tahansa muu aikuinen ja omata aikuisen seksuaaliset tarpeet. Usein vanhemmat ja hoitajat saattavat kuitenkin mieltää kehitysvammaisen älyllisen alantuman takia lapsen tasolle. Seksuaalisuudesta puhumisen välttely tai fyysisyyden kieltäminen voi johtaa vallankäyttöön ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen. Vallankäyttöä on myös se, …

Kehitysvammaisten seksuaalisuus Lue lisää »

Työntekijänäkökulmaa vammaistyöhön

Vammaistyö ei ole sosiaalialalla suurinta huomiota herättävä aihe, sillä julkinen keskustelu keskittyy lähinnä työvoima- ja hoitajapulaan. Vammaistyön ero hoitoalaan on se, että vammaistyössä työskennellään yleensä ohjaajana, ryhmäkodeissa tai asuntoloissa. Työntekijä tarvitsee tietoa vammaisten erityistarpeista, jotta voi auttaa heitä toteuttamaan omannäköistä ja mielekästä elämää parhaalla mahdollisella tavalla. (Verneri.net 2022.) Sosionomiopiskelijan näkökulmasta on kiinnostavaa, millaista on itse …

Työntekijänäkökulmaa vammaistyöhön Lue lisää »

Läheiset kehitysvammaisen tukena

On tärkeää, että kehitysvammaisella on turvallisia ihmisiä elämässään. Tällaisia ovat yleensä perhe, ystävät ja joskus jopa hoitajat. Läheisten tuki on tärkeää ja se mahdollistaa kehitysvammaiselle laadukkaamman elämän. Läheinen, jos kukaan, ymmärtää, auttaa ja huolehtii.  Monissa tapauksissa läheiset pysyvät kehitysvammaisen rinnalla läpi elämän. Etenkin tilanteissa, joissa läheinen itse toimii omaishoitajana tai edunvalvojana.  Läheiset tukevat kehitysvammaisen itsenäisyyttä …

Läheiset kehitysvammaisen tukena Lue lisää »

Kehitysvamma saattaa aiheuttaa tunne-elämän vaikeuksia

Kehitysvammaisella ihmisellä on tunteita yhtä lailla kuin vammattomalla ihmisellä. Kehitysvamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen keskushermoston toimintaan, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia tunne-elämässä, ja vaikeuttaa oppimista, ymmärtämistä ja tunteiden säätelyä. Keskushermoston poikkeavuus vaikuttaa eniten tunteiden kokemiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden tulkintaan (Terveyskylä 2021). Tunne-elämän ongelmat ovat usein sidoksissa sosiaalisiin tilanteisiin. Jos henkilön on vaikea tulkita ja ymmärtää toisia …

Kehitysvamma saattaa aiheuttaa tunne-elämän vaikeuksia Lue lisää »

Työllistyminen kehitysvammaisena

Monen kehitysvammaisen toimeentulo perustuu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi käydä töissä, kunhan tulot eivät ylity 848,57€ kuukaudessa. (Tukiliitto.fi.) Tulorajojen ylittymiseen on harvemmin pelkoa, sillä korvaus tehdystä työstä on usein minimaalinen. Avotyötoiminta on tavallista työntekoa oikealla työpaikalla, mistä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan siitä saadaan työosuusrahaa. Miia oli aikaisemmin viitenä päivänä viikossa avotyötoiminnassa, jossa työvuoron pituus oli …

Työllistyminen kehitysvammaisena Lue lisää »

Tukea lievästi kehitysvammaisen vanhemmuuteen

”Vaikka kehitysvammaisilla on oikeus haaveilla ja hankkia lapsia, on myös lapsella oikeus turvallisiin vanhempiin ja huolehtivaan kasvatukseen.” Vanhemmuus kehitysvammaisena ei ole perusteena lastensuojelun asiakkuudelle, mutta avuntarve tulisi arvioida lapsen eri kehitysvaiheissa. Haasteita kohdatessa on suotavaa hakeutua ehkäisevän lastensuojelun palveluihin. Palvelut turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen sekä tukevat vanhemmuutta. (THL 2022.) Vanhemmuus kehitysvammaisena voi herättää erilaisia …

Tukea lievästi kehitysvammaisen vanhemmuuteen Lue lisää »

Lievien kehitysvammojen näkymättömyys

Kehitysvammaisuus ilmenee muun muassa vaikeutena oppia ja ymmärtää uusia asioita. Osa kehitysvammaisista tarvitsee paljon tai jatkuvaa tukea arjessaan, ja osa taas pärjää itsenäisesti tarviten tukea vain tietyissä asioissa. Tuen tarve ja kehitysvamman vaikutus yksilön arkeen ja elämään on siis hyvin vaihtelevaa. (Kehitysvammaliitto 2022.) Syitä kehitysvammaisuudelle on monia. Osa on perintötekijöistä johtuvaa, lapsuusiän sairaudesta tai esimerkiksi …

Lievien kehitysvammojen näkymättömyys Lue lisää »