Onko mielenterveys kulttuurisidonnaista?

Muistan, kuinka lukion psykologian tunnilla pohdimme aihetta tämän kysymyksen äärellä. Kulttuurisidoinnaisuuden takia mielenterveyttä voi olla haastavaa tunnistaa ja siihen voi olla myös vaikeaa hakea apua. Syitä siihen voi olla kulttuurille ominaiset normit, jotka ohjaavat meitä siinä, kuinka on suotavaa käyttäytyä. Lisäksi eri kulttuureilla on eroja mielenterveyden käsitteissä ja sen tulkitsemisessa.

Suurin osa maailman kulttuureista on kollektiivisa eli yhteisöllisiä. Yhteisölliset kulttuurit korostavat ryhmän merkitystä ja me-henkisyyttä. Kollektiivisissa kulttuureissa ominaista on perhekeskeisyys ja sen tärkeys. Identiteetti on vahvasti sidoksissa yhteisöön. Vastuu ja resurssit jakaantuuvat yhteisölle ja emotionaalinen side yhteisöön on vahva.

Yhteisöllisyys ja käyttäytyminen yhteisön normien mukaisesti voi myös tuoda yhdenmukaisuuden paineita. Ihmiselle voi tulla pelko kasvojen menettämisestä, jos hän hakee apua muualta. Eräässä tutkimuksessa verrattiin avun hakemista korealaisten, eurooppalaisten ja amerikkalaisten opiskelijoiden välillä. Havaittiin, että korealaiset opiskelijat käyttivät selviytymiskeinonaan muihin verrattuna huomattavasti vähemmän tuen hakemista läheisiltä ihmisiltä. Kulttuurin normit ohjaavat myös yksilöä siinä, miten ja mitä tuntemuksia hän voi ilmaista. Normit voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka avoimesti oireista ja sen syistä on sopivaa puhua. Mielenterveys käsitteenä voi olla myös joissakin kulttuureissa vieras, mikä voi vaikeuttaa sen tunnistamista.

Suomeen muuttavat henkilöt tulevat hyvin erilaisista kulttuureista ja taustoista. Suomeen muuttaneen henkilön mielen hyvinvoinnin horjumiseen voi vaikuttaa erilaiset tekijät, kuten kotimaan huonot olosuhteet tai järkyttävät tapahtumat. Lisäksi uuteen kulttuuriin sopeutuminen, perheen hajoaminen ja mahdollinen yksinäisyys voivat vaikuttaa kielteisesti henkilön hyvinvointiin. Henkilö saattaa myös suhtautua varautuneesti uuden kulttuurin viranomaisiin, mikä voi vaikeuttaa tarvittavan avun hakemista. Mielestäni olisikin tärkeää, että sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijat ja sen rakenteita kehittävät ammattilaiset tiedostaisivat kulttuurisidonnaisuuden merkityksen mielenterveyteen liittyvissä asioissa, jotta kukaan ei jäisi yksin silloin, kun hyvinvointi horjuu.

Lähteet

Psykologia! 5 -Persoonallisuus, mielenterveys ja hyvinvointi. Wsoy Pro: Helsinki

https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/maahanmuuttajat/Pages/kulttuuri_ja_mielenterveys.aspx

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi