Mitataan pituus ja paino!

Mitä muuta neuvolassa tehdään kuin vaan mitataan ja punnitaan? Onko neuvola vain välttämätön paha, minne pitää mennä keskellä työkiireitä? Ei meillä ole mitään ongelmia. Mitä se niille kuuluu, mitä meillä tapahtuu.

Neuvola ja ikätarkastukset lapsen ollessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusikäiset lapset tapaavat neuvolassa terveydenhoitajan ollessaan 12kk, 1,5-v, 2-v, 3-v, 4-v, 5-v, ja 6- vuotiaina. 4-vuotis tarkastuksen yhteydessä lapselle tehdään varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä Hyve4 –mallin mukainen tarkastus. Lääkärin lapsi tapaa myös 1,5 -vuotis ja 4 -vuotis- tarkastuksen yhteydessä. Nämä kaikki määräaikaiset terveystarkastukset perustuvat myös lainsäädäntöön, valtioneuvoston asetus 338/2011 ja terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja neuvolapalveluiden järjestämisvelvollisuus on kunnilla. (THL). Näiden lisäksi vanhemmat voivat varata neuvolaan ylimääräisen ajan, jos heillä herää huolta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Myös neuvolasta voidaan pyytää näiden käyntien välillä käymään, esimerkiksi jos lapsi on ollut tarkastusajankohtana väsynyt eikä ole jaksanut keskittyä tehtäviin. Silloin on parempi kokeilla toisella kertaa uudelleen, kun lapsi on virkeämpi.

Mitä siellä neuvolassa sitten oikein tapahtuu? Ennen jokaista tarkastusta neuvolan terveydenhoitajan kanssa käydään läpi tiedot esitietolomakkeesta ja potilaskertomuksesta, ja tarvittaessa niitä täydennetään. Näitä tietoja ovat mm. Perherakenne, Perheen ja suvun sairaudet, Lapsen sairaudet ja sairastavuus, Edellisillä neuvolakäynneillä mahdollisesti kirjatut huolet ja poikkeavuudet, sekä niitä koskeva suunnitelman toteutuminen, vanhempien esille tuomat asiat ja huolet sekä vanhempien ja lapsen väliset vuorovaikutussuhteet. Terveydenhoitaja kuuntelee ja haluaa aidosti tietää mitä lapselle ja hänen perheelleen kuuluu.

Monet mieltävät neuvolassa tehtävien tarkastusten olevan se olennaisin asia. Näitä konkreettisia tarkasteltavia asioita käydään läpi jokaisella käynnillä ja niitä ovat mm. Lapsen kasvu, johon sisältyy lapsen painon, pituuden ja päänympäryksen mittaaminen. Lapsen näön ja kuulon tarkistaminen. Näiden lisäksi terveydenhoitaja keskustelee vanhempien kanssa vuorovaikutuksesta, lapsen nukkumisesta ja mahdollisista unihäiriöistä. Lapsen ruokailutottumukset ovat myös asia, joita on hyvä käydä neuvolassa läpi. Monille vanhemmille saattaa tulla yllätyksenä keskusteluaihe lapsen seksuaalisuudesta ja sen kehityksestä, mutta tämä on yleinen puheenaihe eikä siitä tarvitse huolestua. Terveydenhoitaja antaa neuvolassa myös terveysneuvontaa suun terveydestä ja ohjaa tarvittaessa suun terveydenhuollon puolelle.

Terveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kokonaisarvion lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista yhdessä vanhempien kanssa. Hän käy vanhempien kanssa läpi lapsen ja perheen kokonaistilanteen, mahdollisesti ilmenneet poikkeavuudet sekä terveysriskit, varmistaa tarvittaessa, että vanhemmat ovat varmasti ymmärtäneet asian. Tarvittaessa terveydenhoitaja ottaa vanhempien kanssa huolen puheeksi. Terveydenhoitaja tekee tarvittavat merkinnät terveyskorttiin ja annetaan se huoltajalle, samalla annetaan seuraava terveystarkastusaika tai merkitään se ylös terveyskorttiin tai kerrotaan vanhemmille milloin he voivat varata uuden ajan.

Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja, lääkäri ja perhe tekevät yhdessä lapsen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman, johon kirjataan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarve, tavoitteet ja järjestettävä tuki, tarvittaessa.

Lapsen lähestyessä neljän vuoden ikää aletaan lapsen päiväkodissa ja kerhossa tiedustelemaan lapsen vanhemmilta neuvolan ajankohtaa ja kerrotaan heille hyve 4-mallista. Kun lapsen neuvola-aika on tiedossa etukäteen ehditään lapsen vanhempien kanssa sopia keskusteluaika, jossa käydään yhdessä läpi lapsen kehitystä ja täytetään hyve 4 –lomake. Vanhemmilta pyydetään aina lupa kaavakkeen lähettämiseksi neuvolaan ja vanhemmat saavat sen myös itse luettavaksi.

Hyve-4: Lapsen 4- vuotistarkastus on laajaterveystarkastus, jossa katsotaan lapsen terveydentilaan laajemmin. Tarkastukseen tehdään mukaan myös varhaiskasvatuksesta havainnointilomake, jossa käydään läpi viisi eri osa-aluetta ja näistä jokaisesta vielä erikseen varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnot vahvuuksista ja tuen tarpeista.

•Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki.

•Tarkkaavaisuus, motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen.

•Kielellinen kehitys.

•Motoriset taidot ja omatoimisuus.

•Muut lapsen ja perheen esille tuomat asiat.

(Hyve-lomake)

Lisäksi lomakkeeseen neuvola merkitsee omat ehdotuksensa mahdollisille jatkotoimenpiteille esimerkiksi lähete puheterapiaan, lastenlääkärille, psykologille tmv. (Hyve-lomake). Hyvässä yhteistyössä neuvolan, lapsen vanhempien ja varhaiskasvatuksen välillä tieto on ajantasaista ja neuvola on saanut lomakkeen hyvissä ajoin luettavaksi etukäteen ja tarkastuksen jälkeen lomake lähetetään varhaiskasvatuspaikaan takaisin.

Neuvolassa käynnit eivät ole siis aivan turhaa ajanhukkaa, vaan niillä on suuri merkitys lapsen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta.

Jätä kommentti

Vastaa