Asukastila kohtaamispaikkana

Kuvituskuva

Asukastila on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin. Niiden tarkoituksena on parantaa alueen asukkaiden oma-aloitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä. Asukastilojen tavoitteena on yksinäisyyden ehkäisy ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen.

Asukastilat ovat kaikille avoimia tiloja, jotka ovat vapaita kaikesta syrjinnästä. Tilassa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja eri yhteisöt ja yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat vuokrata tai varata tiloja omiin käyttöihinsä.

Asukastilojen toiminnan tulee kuitenkin olla kaupungin asukaskäytön arvojen mukaisia. Helsingin kaupungin arvoja ovat muun muassa ekologisuus, asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yrittäjämyönteisyys sekä osallisuus ja sen mahdollistaminen.

Asukastilan toiminta perustuu kävijöiden toiveisiin. Asukastiloissa on järjestetty muun muassa käsityökerhoja, jumppaa, yhteisöllistä aamupalaa ja lounasta, opastusta tietokoneiden käyttöön sekä Kelan lomakkeiden täyttämiseen ja esimerkiksi Katrinebergin kartanolla toimii kesäisin 4H:n kotieläinpiha. Toiminnan suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana. Hyvin usein asukastilojen toimintaa ohjaavat vapaaehtoiset, jotka usein itsekin vierailevat asukastilassa.

Vantaan tavoitteena on, että jokaisen suurkaupungin alueella olisi oma asukastila. Tarve asukastiloille on valtava. Asukastiloja Vantaalla on tällä hetkellä 10 ja niitä käyttävät kymmenet tuhannet ihmiset vuosittain. Suurin osa asukastilojen käyttäjistä on ikäihmisiä, mutta toinen suurin käyttäjäryhmä on lapsiperheet.

”Ihmiset tulevat asukastiloihin, koska haluavat kohdata muita ihmisiä. Tämä perustarve on meillä kaikilla ja asukastilat tarjoavat matalan kynnyksen kohtaamiseen, Marjo Nurminen kertoo.”

Mutta entä ne muut ihmisryhmät, jotka eivät lukeudu asukastilojen suurimpiin käyttäjäryhmiin. Kuinka heidät saataisiin edes poikkeamaan asukastilassa? Paljon on puhuttu työikäisten yksinäisyydestä, nuorten aikuisten muuttoon liittyvästä yksinäisyydestä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta. Kuinka paljon heidän yksinäisyyttään voitaisiinkaan vähentää, jos heidät saataisiin vierailemaan asukastilassa? Millä tavoin heidät saataisiin piipahtamaan siellä?

Itse kuusi vuotta sitten pieneltä paikkakunnalta muuttaneena pääkaupunkiseudulle olisin hyötynyt asukastilojen kaltaisesta toiminnasta. Silloin tällöin tuntui yksinäiseltä, kunnes tutustui paremmin silloisiin luokkaisiin. Mutta, vaikka tutkin erilaisia mahdollisuuksia ja osa oli mielenkiintoisia, silti se kaikkein suurin haaste oli se lähteminen. “En mä viitsi sinne yksin lähtee. Mitähän ne kaikki aattelee, kun mä tuun sinne ihan yksin” ja muuta tämäntyylistä ajattelua, vaikka asukastilan tarkoituksena juuri on yksinäisyyden vähentäminen.

Onko yksin pärjääminen ja yksinäisyys niin juurrutettu meidän suomalaisten DNA:han ettei siitä ole helppo luopua?

Toinen kysymys on tietysti, mitä nämä ihmisryhmät haluaisivat tehdä asukastilassa. Haluaisivatko he vain istua kahvilla ja jutella muille – kohdata ihmisiä. Vai olisivatko he kiinnostuneempia erilaisista toimintamahdollisuuksista, kuten lenkkeilyporukoista tai ploggingista? Jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa, joka saattaa vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Siitä huolimatta jokainen haluaa kuulua johonkin – olla osana yhteisöä. Voitaisiinko asukastiloissa mainostaa enemmän yhteisöllisyyttä ja muodostaa tiloista enemmän olohuoneen tyylisiä paikkoja? Kutsuvia tiloja, jonne olisi miellyttävää poiketa työpäivän jälkeen?

Mitä mieltä olette asukastilojen toiminnasta? Oletteko vierailleet tai haluaisitteko vierailla? Mitä siellä oli hyvää ja mikä huonoa?

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/802308-vantaalla-avattu-kolme-uutta-asukastilaa-mikkolassa-asukastila-paikkaa-lahteneita

https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asukastalot/asukastalot

Jätä kommentti

Vastaa