Työttömyys ja mielenterveys

Työttömyys voi masentaa, se on päivänselvää. Työttömyydestä masentuminen voi aiheuttaa ikävän kehän ihmisen elämään, kun pitäisi masennuksen taakan alla jaksaa reippaana hakea töitä uudelleen ja uudelleen sekä mahdollisesti kokea lisää pettymyksiä, jos tulee torjutuksi. Eihän sellaista kukaan normaali ihminen jaksa. Lisäksi toimeentulon aiheuttama stressi pahentaa tilannetta entisestään. 

Työn menetys on todettu psykologiassa yhdeksi traumaattisimmista kokemuksista ihmisen elämässä (Poijula 2003, 11). 
Työelämän ulkopuolelle jääminen voi synnyttää paljon negatiivisia tunteita kuten turvattomuutta, häpeää ja epäonnistumisen tunnetta sekä huonommuuden ja tarpeettomuuden kokemuksia. Ihmiselle voi myös tulla kokemus, että oma elämä ei ole enää hallinnassa. (Mieli 2022.) Pelkkä työttömyyden uhka voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisen elämään stressin muodossa, joka oireilee sekä psyykkisesti että fyysisesti. Työttömillä esiintyy tutkimusten mukaan enemmän mielenterveysongelmia, lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, avioeroja ja muita ristiriitoja perheiden sisällä kuin työssä käyvillä ihmisillä (Duodecim 1993).  

Riskinä työttömyydessä on myös yksin jääminen, kun ei ole työyhteisöstä saatavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan taloudellinen turvallisuus ja työkykyisyys ovat merkittäviä tekijöitä väestön onnellisuudessa. Työstä saamme rakennetta elämäämme sekä paikan, jossa voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Yksi ihmisen perustarpeista on olla osa jonkinlaista ryhmää, toisin sanoen laumaa. Lauman tai ryhmän ulkopuolelle jääminen uhkaa perustarpeemme tyydytystä. (Poijula 2003, 16.) 

Artikkelissa Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus, haastateltavat kertovat työnsä menetettyään kokeneensa ensimmäisenä shokin. Vaikka työstä ei olisi nauttinut ja siitä olisi aiheutunut mielenterveysongelmia, oli sen menettäminen silti järkyttävää. Seuraavana ilmeni lamaannus. Työn menettämiseen ja kotonaoloon tottumiseen saattoi mennä jopa puolitoista vuotta. Työttömyyden alussa haastateltavat kuvailivat, kuinka he passivoituivat työn loputtua, mikä ilmeni kotiin jäämisenä ja fyysisen aktiivisuuden vähenemisenä. Laiskuuden tunne, väsymys, yleiskunnon heikkeneminen ja saamattomuuden tunteet lisääntyivät sekä yhtäkkiä lisääntynyt vapaa-aika aiheuttivat ristiriitaa haastateltavien mielessä. Aikaa tehdä asioita oli yllin kyllin, mutta jaksamista ei. Päivärytmi muuttui, sosiaaliset kontaktit vähenivät ja yksinäisyyttä lääkittiin alkoholilla. (Hult, Saaranen, Pietilä 2016, 111-112.) 

Olen useamman ihmisen suusta kuullut lauseen: “Kunpa ei tarvitsisi käydä töissä”. Ajatus on käynyt myös omassa mielessäni ennen opiskelujen aloittamista. Ihmiset unelmoivat lottovoitosta ja mahdollisuudesta käyttää kaikki vapaa-aikansa, miten haluavat, mutta olisiko se pelkästään ruusuilla tanssimista? Olisiko mahdollista, että ilman työn tuomaa rytmiä ja ihmiskontakteja, ihminen on vaarassa erakoitua ja ajautua mielenterveysongelmiin. Tutkimusten mukaan kyllä. Elämä pitäisi pystyä rytmittämään itse harrastuksilla ja muilla aktiviteeteilla sekä löytää sosiaaliset kontaktit muualta, mutta esteenä on raha, ellei sitten ole voittanut lotossa. Vapaaehtoistyöstä ja mielenterveysyhdistyksistä voisi työtön jaksamisensa mukaan mahdollisesti löytää merkityksellisyyden tunnetta ja sosiaalisia kontakteja.  
Tekniikan kehittyessä yhä useampi työntekijä korvataan roboteilla ja työpaikat vähenevät samalla, kun ihmiskunta lisääntyy. Tulevaisuudessa me kaikki voimme olla työttömiä, kun robotit ottavat vallan, joten ratkaisuja olisi hyvä alkaa miettiä pian!  

Lähteet: 

Duodecim. 1993. Työttömyys ja sen uhka: yksilön ja yhteisön kriisi. Viitattu 19.10.2022. 
https://www.duodecimlehti.fi/duo30277 

Hult,M., Saaranen, T., Pietilä, A. 2016. Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. Vol 53 Nro 2. 
https://journal.fi/sla/article/view/56917 

Mieli, Suomen mielenterveys ry. 2022. Työttömyys voi aiheuttaa epävarmuutta elämään. Viitattu 18.10.2022. 
https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/tyottomyys-voi-kuormittaa/tyottomyys-voi-aiheuttaa-epavarmuutta-elamaan/ 

Poijula, S. 2003. Miten selviytyä työpaikan menetyksestä. Helsinki: Gummerus. 

THL. 2019. Työllisyys. Viitattu 19.10.2022. 
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/tyollisyys 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi