Työnhaun viestitulva

Koulussa kurssit alkavat olla suoritettuna ja valmistuminen lähestyy. Tämän myötä tuntuu, että joka suunnasta tulee viestiä CV-klinikoista ja oppaita työnhakuun. Todennäköisesti nämä ovat olleet ennenkin saatavilla, mutta en ole niitä edes huomannut. Nyt kuitenkin olen osallistunut koulun, urheilun ja harrastusten kautta tulleiden viestien kautta monelle klinikalle. Aina kun sellainen viesti osuu silmään, koen, että tuonne on osallistuttava, etten vaan jää mistään informaatiosta paitsi.

Olen siis tehnyt oman CV:n, muokannut sitä jo monta kertaa, luetuttanut muilla, kirjoittanut työhakemuksia ja lähettänytkin niitä muutamaan paikkaan. Lähdin prosessiin kovalla itseluottamuksella, mutta jo parin kielteisen vastauksen jälkeen huoli heräsi, että eihän tämä työpaikan saanti niin helposti käykään. Aloin käyttää omia verkostojani suorilla viesteillä LinkedInin kautta, ja heti tärppäsi. Aloitin saman tien työharjoittelun tietämättä tarkkaan mihin lähdin mukaan. Olin kuitenkin todella innoissani ensimmäisestä työpaikastani!

Innolla kohti ensimmäistä oikeaa työpaikkaa

Oliko innostus liian aikaista?

Kahden viikon työskentelyn jälkeen pohdin kuitenkin, kuinka kivaa olisi hakea muita kiinnostavia paikkoja. Olin vasta päässyt CV:n teon ja työnhaun makuun, opin siitä koko ajan lisää, mutta nyt en enää voikaan hakea paikkoja. Mietin, oliko järkevää sitoutua 800:ksi tunniksi työhön, josta en tiennyt tarpeeksi etukäteen? Joka kanavalta minulle tulee edelleen viestejä avoimista työpaikoista, saan puheluita verkostoistani, jossa kysellään, kiinnostaisiko työt. Painin siis päivittäin sitoutumiseni ja uuden ja paremman tavoittelun välillä.

Mitä tehdä kiinnostavien viestien tulvassa?

Ratkaisun hetket

Huomenna menen ensimmäiseen työhaastatteluuni. En voinut kieltäytyä siitä, mutta en tiedä voinko ottaa paikan vastaan, vaikka sitä minulle tarjottaisiin? Haluaisinko edes lähteä sille uralle? Aluksi kuvittelin, että vaikeinta olisi CV:n teko ja työpaikan saanti, mutta todellisuudessa onkin niin, että vaikeinta on päättää mitä itse haluaisin oikeasti tehdä, kun kokemusta juuri mistään ei ole. Painin siis päivittäin näiden kysymysten kanssa viestien tulviessa silmieni eteen uusista mahdollisuuksista. Lopuksi kuitenkin uskon sitoutumiseni voittavan, vaikka en usko tämän nykyisen työn olevan minulle hyödyksi tulevaisuutta ajatellen. Luonne ei kuitenkaan anna minun lopettaa jotain, mihin olen luvannut ryhtyä.

Tämä olen minä seuraavat puoli vuotta

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi