Juha Järvi Orapi Nordicilta.

Työntekijävalinnassa ratkaisevat koulutus, kielitaito ja asenne, ei syntyperä

Orapi Nordicin maajohtaja Juha Järvi.

Orapi Nordic Oy Ab on ranskalaisen Orapi Group konsernin tytäryhtiö, jonka päätoimipaikka sijaitsee Suomessa Vantaalla. Orapi Nordiciin kuuluu Suomen lisäksi haarakonttorit Ruotsissa ja Norjassa. Yritys myy kunnossapitoon ja tuotantoon soveltuvia tuotteita teollisuuteen, korjaamoille, kiinteistönhuoltoon ja siivoukseen.

Orapi Nordicissa työskentelee monikansallinen porukka. Suomen toimipisteessä työskentelee vakituisesti 20 henkilöä ja lisäksi Ruotsissa on palkkalistoilla yhdeksän ja Norjassa viisi työntekijää. Työntekijöitä on näiden maiden lisäksi Espanjasta, Amerikasta, Vietnamista ja Unkarista. Aikaisemmin työntekijöitä on ollut myös muun muassa Bosniasta, Ukrainasta, Venäjältä, Englannista, Syyriasta, Ranskasta ja Virosta. Työkielenä ovat suomi, englanti ja ruotsi.

“Haasteena onkin se, että joka päivä saa puhua kolmea eri kieltä. Useampaakin kieltä saisi puhua, jos osaisi. Kun tarpeeksi kauan tekee töitä, ei ole enää eroa, että mihin maahan tai kenen kanssa tekee töitä. Sama pätee työaikaan. Jos meinaat tehdä töitä kansainvälisessä ympäristössä, niin ei ole enää vakituista 8-16 työaikaa”, toteaa Orapi Nordicin maajohtaja Juha Järvi.

Kielikukkasia ja kulttuurieroja

Kielten runsauden lisäksi myös kulttuurilliset erot tuovat oman mausteensa työyhteisön toimintaan. Järvelle on pitkän työuran aikana tullut vastaan erilaisia tilanteita ja suhtautumisia niin esimiehiin kuin töiden tekemiseen.

“Maailmalla rasistikortti nostetaan helpommin esille, meillä Suomessa huomattavasti harvemmin. Työnjohtamisen kohdalla täytyy ymmärtää, että joissakin kulttuureissa palautteen ja kritiikin antamisessa tulee olla varovaisempi, vaikka se onkin osa työnjohtoa.”

Ristiriitoja on Järven mukaan syntynyt työyhteisöissä lähinnä kielellisestä väärinymmärryksestä. Myös kieli ja kielenkäytön tavat muuttuvat – nuoret työntekijät puhuvat ja kirjoittavat eri tavalla kuin vanhempi sukupolvi. Syntyy käännösvirheitä ja kielikukkasia, jotka eivät ole vaarallisia, mutta vaativat läpikäymisen ja selvittämistä esimerkiksi myyntiesitteiden osalta, jotta tekniset asiat tulevat oikein ilmaistuksi.

“Me suomalaiset emme aina osaa sanoa asioita englanniksi kovin laveasti ja se voi kuulostaa töksäyttelevältä, vaikkemme sitä tarkoita.”

Esiin nouseviin ristiriitoihin puututaan heti ja ne selvitetään neutraalisti. Selvittämisessä auttaa molempien osapuolien kuuntelu, kokonaiskuvan muodostaminen ja saman pöydän ääressä keskustelu.

Järven kokemuksen mukaan suomalaiset työntekijät suhtautuvat todella hyvin ulkomaalaisiin työntekijöihin ja toisin päin. Enemmän voi syntyä kitkaa kahden ulkomaalaisen työntekijän välillä.

“Jotta työ sujuu kitkattomasti, johdon tuleekin ymmärtää eri maiden kulttuureja ja historiaa. Kaikki eivät tule toimeen keskenään ja syiden juuret voivat ulottua todella pitkälle”, Järvi toteaa.

Työnteko eri kulttuureista olevien kanssa toimii pääsääntöisesti kuitenkin hyvin ja työskentely on helppoa ja vaivatonta. Tietenkin siihen vaikuttaa oma asenne, miten suhtautuu muihin. Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan, Järvi sanoo.

Puutteellinen kielitaito rajaa työllistymismahdollisuuksia

Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoinnissa on ollut haasteita, mutta myös positiivisia yllätyksiä. Suurin haaste on kielitaito, sillä hyvä koulutus ja hyvät paperit eivät riitä, jos ei ole suomen kielen taitoa.

“Positiivinen yllätys on ollut se, että suomenkieliseen työtehtävään liittyvään suomenkieliseen ilmoitukseen tulee paljon hakemuksia ulkomaalaisilta. He ovat todella aktiivisia työnhakijoita, se on hienoa. Haasteena kuitenkin monesti on, ettei heidän suomen kielen taitonsa ole riittävä suomalaisten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Työnhakijoiden kannattaa panostaa suomen kielen osaamiseen”, Järvi kannustaa.

Kielitaidon rajallisuus näkyy työtehtävien lisäksi työyhteisön arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Kahvipöytäkeskusteluista jää helposti ulkopuolelle ja syntyy väärinymmärryksiä. Suomen kieli on vaikea oppia ja englanti onkin helpompi saada haltuun. Toki meissä suomalaisissakin on heitä, jotka eivät opettele mielellään uusia kieliä, eivät edes englantia tai ruotsia.

“Näen, että on suuri lahja ja rikkaus opetella kieliä, ei ole olemassa pakkoruotsia. Ja työkavereiden kanssa kielen opettelu on rennompaa. Ei tarvitse aina mennä oikein, kunhan rohkeasti yrittää puhua ja harjoittelemalla oppii. Ja onhan se hyvä lisä kirjoittaa CV:seen, että on kielitaitoa ja kokemusta monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyssä. Työnhaussa se avaa varmasti uusia ovia.”

Yrityksen kasvun takana on aina ammattitaitoinen työntekijä

Yritys on vuosien saatossa rekrytoinut uutta työvoimaa aktiivisesti. Rekrytoinnin kanavina ovat olleet käytössä niin TE-palvelut (entinen MOL), Duunitori kuin Facebook.

“Tulevaisuudessa sosiaalista mediaa tulee hyödyntää enemmän, koska siellä ne työntekijätkin ovat. Sen lisäksi laajat verkostot ovat tärkeitä ja suosittelu toimii edelleen. Vuosien saatossa on rekrytoitu paljon porukkaa sitä kautta”, Järvi kertoo.

Suomalaisten lisäksi osaava työntekijä voi löytyä myös ulkomailta. Ammattitaito ratkaisee valinnassa ja riittävä palkkaus työntekijän talossa pitämisessä. Järvi kannustaakin muita yrityksiä rekrytoimaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä töihin avoimin mielin, sillä enimmäkseen asiat sujuvat hienosti.

“Ainoa syy palkata on ammattitaito, taustalla ei ole merkitystä. Myös ulkomaalaisten hakijoiden joukossa on aina helmiä, loistavia työntekijöitä. Tärkeintä on, että palkkaat oikean tyypin tekemään tulosta yrityksellesi. Ja hyvälle työntekijälle kannattaa maksaa hyvää palkkaa – näin saa pitkäaikaisen työntekijän, joka tekee hyvää tulosta.”

Orapi Nordic on tähän saakka löytänyt kaikki työntekijänsä itse ilman ulkopuolisten toimijoiden apua. Järvi näkee Vantaan kaupungin roolin kuitenkin tärkeänä maahanmuuttajien palkkaamisessa auttamisessa.

“Kaupungin kannattaa toimia aktiivisesti työnantajayritysten suuntaan ja kartoittaa tarpeita. Ja kun sitten tulee profiiliin sopivia työntekijöitä vastaan, niin tarjota niitä yrityksille. Yritystoiminta kasvaa vain, kun on ammattitaitoinen työntekijä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tärkeää on koulutus, kielitaito ja asenne tekemiseen, ei syntyperä”, Järvi tiivistää.

Yrityshaastatteluun perustuva teksti on tehty osana Vantaan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun Uudet palvelupolut korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille -hanketta. Hanke saa rahoitusta TEM:ltä ja edistää kansallisen Talent Boost -ohjelman tavoitteita.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi