Ahdistaa taas herätyskello ja yhdeksäs torkku. Ahdistaa tää aurinko silmissä. Ahdistaa toi jatkuva pimeys. Ahdisti oikeastaan jo mennä nukkumaan. Ahdistaa, että on aina niin kylmä ja ahdisti vähän myös viime kesän helle. Ahdistaa naapuri, joka taas dokas läpi yön – ahdasmielinen rasittava pelle.
Ahdistaa KELA ja ahdistaa yli-innokas sossu. Ahdistaa joka virasto ja niinku punkkarit kiljuu, niin kai kyttäki on possu. Ahdistaa takaisinperintä ja aktiivimalli. Ahdistaa tää loputtoman tuntunen virastomaraton. Ahdistaa täyttää hakemuksia ja pelätä hylättyjä päätöksiä. Ahdistaa jos liitteet ei riitä, tai jos en vaikka osannu täyttää niitä. Ahdistaa olla myöhässä ja olla näin hukassa. Ahdistaa tää arkinen syödäkö vai eikö syödä -stressi. Ahdistavin sana, jonka keksin on karenssi.
Ahdistaa katsoa postit. Ahdistaa, kun tietää jo ennalta mitä kolahti. Ahdistaa maksamattomat laskut. Ahdistaa myös maksetut laskut, niillekki masseille ois ollu muuta käyttöä. Ahdistaa perintä ja ulosotto. Ahdistaa pikavipit ja niiden posketon korko. Ahdistaa koko raha. Ahdistaa se, kun sitä ei oo ja ahdistaa, kun on tiukkaa. Ahdistaa välillä sillonki, kun sitä on, eikö se sittenkään aina jeesaa.
Ahdistaa some niin paljon, että en edes käsitä. Ahdistaa, kun kaikilla näyttäis menevän hyvin ja oma elämä on aika syvältä. Ahdistaa kaikki se, teennäinen roska ja keinotekoinen paremmuus. Ahdistaa lukea huonoja uutisia, mut ahdistaa mua myös kaikki se positiivisuus. Ahdistaa oikeestaan myös negatiivisuus. Ahdistaa se, että silläkin joku varmaan kerää gloriaa ja itsetuntoa tuhansin tykkäyksin. Ahdistaa, että ei voi ees jättäytyä ulkopuolelle. Muutenhan mä jään ahdistavan yksin.
Ahdistaa vasemmisto, ahdistaa oikeisto ja ihan kaikki siltä väliltä. Ahdistaa oikeastaan koko politiikkaa. Ahdistaa, että edes joka neljäs vuosi en jaksa vaivautua äänestää. Ahdistaa ilmastonmuutos tai jos se ei vaikka muutukaan. Ahdistaa, kun pitäis aina olla mielipide ja ahdistaa jos on, kun ei sitä kuunnella kuitenkaan.
Ahdistaa ajatella, että en kelpaa. Ahdistaa, kun menee aina niin huonosti. Ahdistaa, kun tuntuu että en riitä. Ahdistaa pelätä ihmisiä. Ahdistaa, että vaikka koittais olla hyvä tyyppi, niin kukaan ei koskaan kehu tai edes kiitä. Ahdistaa, kun masentaa. Masentaa, kun ahdistaa. Ahdistaa olla läski tai sit ahdistaa olla laiha. Ahdistaa, kun joka toinen päivä pitäis olla jotain ihan muuta. Ahdistaa kattoo peiliin, kun toi kuva on aina sama. Ahdistaa, että näytän ankeelta, harmaalta ja oisin vailla toivoa. Ahdistaa näyttää siltä, kun oisin ihmismuodossa taantuma.
Ahdistaa kiusaaminen ja kiusaajat. Ahdistaa kai myös kiusatut ja ahdistaa olla se kiusaaja. Ahdistaa, kun kukaan ei puutu ja ahdistaa, kun kukaan ei huomaa. Ahdistaa tää raadollinen maailma ja välillä pelottaa kotimatka. Ahdistaa selkäänpuukottajat ja ahdistun, kun musta puhutaan paskaa. Ahdistaa, kun oon niin voimaton ja heikko, vaikka aina sanotaan, että ”kyllä muutkin jaksaa”.
Ahdistaa olla se tyyppi, joka sanoo, että nyt ahdistaa, mutta toisaalta myös ahdistaa, jos aina pitäis jaksaa innostaa ja hymyillä, kun ei kiinnosta kiviäkään. Ahdistaa tulostavoitteet ja urakehitykset. Ahdistaa eriarvoisuus ja ahdistaa sortaminen. Ahdistaa, kun heikoimpia ei auteta tai edes kuunnella. Ahdistaa se, että muualla kuulemma menee niin huonosti ja ahdistaa, kun ei täällä oo aina niin paljon parempi. Ahdistaa, kun en osaa tai pysty auttaa ja ahdistaa, kun tuntuu, että tää koko maailma kaatuu just mun niskaan.
Silti pitäis jaksaa herätä.
Meillä jokaisella lienee joskus päiviä, kun pystymme samaistumaan joihinkin yllämainitun kaltaisiin tuntemuksiin. Suomessa on kuitenkin lukuisia nuoria, joille kyseiset haasteet ja ongelmat kasautuvat kierteenomaisesti ja syövät terän arkisesta jaksamisesta. THL:n verkkosivuilla kuvataan, kuinka nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa tulee kiinnittää huomiota huono-osaisuuden eri osa-alueiden ketjuuntumiseen ja päällekkäisyyteen. Syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kohdalla esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys, toimeentulon ongelmat ja sosiaalisten suhteiden vähyys ovat huono-osaisuuden kokemisen ytimessä.
Arviot syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä vaihtelevat suuresti, sillä syrjäytymisellä ei ole vakiintunutta määritelmää. Nykyisin syrjäytymisen rinnalla käytössä on termi NEET-nuori (not in education, employment or training), joita Tilastokeskuksen vuosikeskiarvoon perustuvien lukujen mukaan 2018 oli 11,8 prosenttia 20-24-vuotiaista suomalaisista. Tulee huomioida, että vaikka NEET ja syrjäytynyt nuori eivät ole suoraan toistensa synonyymeja, niin nuorten osallisuuden kannalta avainasemassa on monesti koulutus tai työelämään kiinnittyminen. Ongelman laajuuden ja laadun selvittäminen on syrjäytymistä ehkäisevän työn kannalta äärimmäisen arvokasta.
Henkilökohtaisella tasolla voimme aloittaa ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn jo tänään kysymällä tutulta tai tuntemattomalta: Mitä kuuluu?
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!