HUOLEN HERÄÄMINEN, VARHAINEN PUUTTUMINEN JA LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Kuva: Pixabay

Me varhaiskasvatuksen ammattilaiset edistämme toiminnallamme lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä ja lapsen etu kaikessa toiminnassa on aina ensisijainen. Koska lapsi on kokonaisuus ja perhe osa tätä kokonaisuutta, ei varhaiskasvatuksessa voi lasta erottaa perheen kasvatustyötä tukevasta toiminnasta. Niinpä me kasvattajat olemme arjessa sekä lapsia että perheitä varten.

Lapsia ja perheitä on hyvin moninaisia, joten myös erilaisia tilanteita tulee arjessa eteen, joista meille kasvattajille saattaa nousta huoli joko lapsesta tai perheen sisäisestä tilanteesta. Huolen edessä on tärkeää osata toimia ja hakea itselleen kasvattajana sekä lapselle ja perheelle tukea haastaviin tilanteisiin. Varhainen puuttuminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää. Selkeät toimintamallit ja yhteistyötahot ovat arjessa avainasemassa.

KUN HUOLI HERÄÄ – OPAS KASVATTAJIEN TUEKSI

Aihe kehittämistehtävään lähti työelämän tarpeista. Varhaiskasvatuksen kentällä on tärkeää olla entistä selkeämpää tietoa, miten toimia, kun huoli lapsesta tai perheestä herää, varhaisen tuen palveluista sekä lastensuojeluprosessin eri vaiheista.  Niinpä kokosimme varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ja heidän yhteystietoja yhteen ja laadimme muutaman A4 sivun mittaisen paperisen oppaan: “Huolen herääminen, varhainen puuttuminen ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen varhaiskasvatuksessa” työyhteisöön kasvattajien tueksi arkeen. Opas on kasvattajien apuna tilanteissa, joissa heillä herää huoli lapsesta tai perheestä ja he kokevat tarvitsevansa tarkempaa tietoa, kuinka edetä asioissa sekä yhteistyökumppaneista ,joiden kanssa asioita voi yhdessä viedä eteenpäin. Opas sisältää varhaisen tuen palveluiden yhteistyötahot, heidän yhteystietonsa, lastensuojelun yhteystiedot ja tietoa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sekä poliisin yhteystiedot. Oppaassa helpotamme kasvattajia erilaisten huolen laatujen ja huolen vyöhykkeistön avulla hahmottaan eri huolen tasoja ja yhteistyötahoja huolen tasosta riippuen. Työyhteisön toiveesta pyrimme tekemään oppaasta mahdollisimman lyhyen, selkeän ja yksinkertaisen, jotta sitä on helppo ja nopea hyödyntää arjessa.

Päiväkodin lähimpien yhteistyötahojen (konsultoiva varhaiskasavtuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen psykologi ja varhaiskasvatuksen kuraattori, päiväkodin lapsi- ja perheohjaaja) lisäksi lähdimme aluksi selvittämään muita varhaisen tuen palveluita (perhekoutsit, neuvola, perheneuvola) sekä lastensuojelun palveluita, joita voimme kasvattajina konsultoida tai jonne voimme perheitä ohjata. Tiedonkeruussa hyödynsimme eri toimijoiden sähköposti – ja puhelinhaastatteluita, kaupungin hallinnon sivuja, kaupungin yleisiä internetsivuja sekä yhteistyötahojen facebook-sivuja.  Myös Huoli puheeksi – opas varhaisista dialogeista opas oli suurena apunamme omaa opastamme tehdessä.

AJATUKSIA OPPAANTEKOPROSESSISTA

Suunnitelmamme oli selkeä, mutta tuntui kuitenkin, että alkuun pääsemisessä oli hankaluuksia, tehtävään oli vaikea päästä kiinni. Kartoitimme yhteistyötahot, jotka jaoimme keskenämme ja joihin otimme kumpikin osaltamme yhteyttä. Alkuun tuntui, että tiedon saaminen oli monen mutkan takana ja jouduimme soittamaan tai ottamaan yhteyttä useampaan eri paikkaan ennen kuin saimme oikean ihmisen kiinni, jolta pystyimme asiaa tiedustella. Eri toimijat olivat kuitenkin hyvin avuliaita ja yhteistyöhaluisia ja tarttuivat kysymyksiimme tehtävän edistämiseksi.

Matkan varrella kuitenkin tuli hämmentäviäkin tilanteita. Osa yhteistyötahojen työnkuvasta ja palveluista olivat niin samankaltaisia, että emme saaneet selvyyttä minkä palvelun piiriin missäkin tilanteessa lapsi tai perhe tulee ohjata, kuka ottaa kopin, kun palvelut ovat sisällöltään hyvin samanlaisia ja menevät osin päällekkäin. Palvelujen päällekkäisyyksistä tuli tietoa myös palvelujentuottajilta itseltään. Tällaisissa tilanteissa totesimme yhteistuumin, että tärkeintä kokonaisuudessaan on kuitenkin se, että lapsi ja perhe ohjataan jonkun palvelun piiriin, joka ottaa alkuun kopin ja ohjaa lapsen/perheen oikealle taholle eteenpäin, jos on tarvis. Yhteydenotoissa tuli myös esille, että kaupungin sisäisiin sivuihin ei aina tulisi luottaa 100 prosenttisesti, sillä ei ole taattua, että niitä ehditään reaaliajassa päivittää. Tämä oli myös osaltaan hieman hämmentävää, sillä nämä sivut ovat juuri ne, joita kasvattajina työssämme käytämme yhtenä työvälineenämme. Kehittämisprossin aikana saimme kuitenkin tarvittavat ja oleellisimmat tiedot, joita hyödyntää arjessa.

Lähimmät varhaiskasvatuksen yhteistyötahot, varhaisen tuen palvelut ovat kasvattajille osittain arjessa jo hyvinkin tuttuja, mutta lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö ja lastensuojeluilmoitukseen liittyvät asiat ovat käytännössä vieraampia. Työyhteisössä esimerkiksi yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi oli hyvin vierasta. Eroa lastensuojeluilmoituksen ja yhteydenottoa sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi välillä hämmästeltiin ja se oli hyvin vieras asia meille kaikille kasvattajille. Lähinnä kysymyksiä herätti se, milloin tulee tehdä yhteydenotto tarpeen arvioimiseksi ja milloin lastensuojeluilmoitus. Kun varmistimme asiaa vielä lastensuojelusta, sieltä kerrottiin, että ilmoittajan ei tarvitse välttämättä edes tietää mistä ilmoitustyypistä on kyse, pääasia on, että asiasta soitetaan tai lähetetään sähköpostia lastensuojeluun ja lastensuojelu hoitaa asian siitä eteenpäin oikeaan suuntaan, mutta että akuuteissa asioissa tulee aina soittaa. Helpottava tieto oli siis se, että näiden kahden yllä mainitun eroa ei tarvitse tilanteen eteen tullessa juurikaan pohtia, kunhan lastensuojeluun ylipäätään vaan otetaan yhteyttä.  

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on VIESTINTA.jpg
Kuva: Pixabay

YHDESSÄ LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI

On äärettömän hienoa huomata, miten paljon Vantaan kaupungilla on panostettu lasten ja perheiden varhaiseen tukemiseen ja miten paljon matalankynnyksen palveluja on saatavilla jo ihan pelkästään varhaiskasvatuksen arjessa, kuten varhaiskasvatuksen kuraattori- ja psykologi sekä osassa yksiköitä päiväkodin omat lapsi- ja perheohjaajat. Helpottavaa ja lohdullista on tietysti myös se, että jos varhaisen tuen palvelut eivät tuo helpotusta lasten ja perheiden tilanteeseen ja arkeen, ottaa lastensuojelu kopin lapsen ja perheen asioista ja auttaa heitä omin tukitoimin.  Yhteistyössä perhettä tukien ja rinnalla kulkien saamme parhaan lopputuloksen aikaan.

Kuva:Pixabay

Lähteet:

Varhaiskasvatuksen kuraattorin haastattelu 3.6.2021. Vantaan kaupunki. Vantaa.

Sosiaalityöntekijän haastattelu 11.6.2021. Vantaan kaupunki. Vantaa.

Perhekoutsin haastattelu 22.6.2021. Vantaan kaupunki. Vantaa.

Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan haastattelu 16.6.2021. Vantaan kaupunki. Vantaa.

Eriksson, E., & Arnkil, T. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. 8. painos. Helsinki: Stakes 2005.

https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/aitiys-_ja_lastenneuvolat/neuvolan_perheohjaus

https://www.facebook.com/Vantaan-neuvolat-216656152033435/

https://www.vantaa.fi/perhekoutsit

https://www.facebook.com/Vantaanperhekoutsit

https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/huoli_lapsesta_tai_nuoresta/perheneuvola

https://www.facebook.com/VantaanPerheneuvola/

https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/lastensuojelu

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/157901_Lastensuojelun_yhteystiedot_Vantaa_2021_8.6.2021.pdf

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus#kuka%20voi%20tehda%20ilmoituksen

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P1

Kirjoittajat Mervi Peltola ja Pia Kotkavuori

Jätä kommentti

Vastaa