Miten varhaiskasvatusikäisen lapsen perhettä tuetaan?

Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa- opintojaksolla olemme saaneet tutustua Suomen monipuoliseen yhteiskunnan tarjoamaan tukiverkostoon lapsiperheille. Koska koulutus on järjestetty Vantaalla Laureassa ovat myös luennoitsijat olleet pääkaupunkiseudulta. Meitä opiskelijoita tuli kurssille kuitenkin ympäri Suomea, joten meitä alkoi kiinnostaa miten nämä eri tukimuodot toimivat eri paikkakunnilla. Miten varhaiskasvatusikäisen lapsen perhettä tuetaan eri kaupungeissa? 

Olemme työskennelleet jo pitkään varhaiskasvatuksen kentällä. Kokemusta on kertynyt eri kaupungeista ja eri päiväkodeista. Yhteistä näille erilaisille kokemuksille on, että päiväkotityöyhteisöt ovat usein täynnä erilaisia lippusia ja  lappusia, joissa on tärkeää tietoa: puhelinnumeroita, ihmisten nimiä ja osoitteita. Kukaan ei kuitenkaan oikeasti tiedä miltä vuodelta tai vuosikymmeneltä tieto on peräisin.  Lähdimme kartoittamaan mitkä ovat tällä hetkellä niitä oikeita ja käytössä olevia yhteystietoja ja mihin tällaista yhteystietoa voisi käyttää. 

Kehitystehtäväämme lähdimme työstämään ihan vain tutkimalla, mitä ne meidän työpaikkojemme  ilmoitustaulut sisältävätkään? Mitä infoa ja minkälaista puhelinnumeroa sieltä löytyykään juuri nyt?  Sen jälkeen etsimme tämän hetken tietoa ja kirjasimme ylös mistä ja miten näitä palveluja voi hyödyntää. Nämä tämän hetken tiedot keräsimme sitten selkeästi tiedostoon, jota ehkä tulevaisuudessa sitten muistetaan päivittääkin. 

Mistä ajan tasaista tietoa sitten löytää?

Kaupunkien nettisivut sisältävät paljon tietoa.

Tieto on helposti saatavilla, varsinkin jos jaksaa käyttää vähän aikaa ja miettiä loogisia polkuja. Jos tarvitsen tietoa varhaiskasvatuspalveluista suuntaan ehkä lapsiperhevalikkoon, enkä ikäihmistenvalikkoon. Kunnilla on erityyppisiä nettisivuja ja se miten helppo niistä on löytää tietoa, riippuu ehkä ihmistyypistä. Työntekijöillä on oikeus käyttää myös kaupungin sisäisiä intranettejä, mutta niistä tiedon löytäminen koetaan ainakin joissain paikoissa niin haastavaksi, että nopeinten tiedon löytää käyttämällä googlea kaverina. Me käytimme työssämme Vaasan ja Vantaan kaupunkien nettisivustoja.

Kaupunkien nettisivuja päivitetään säännöllisesti, joten uskomme, että niistä löytyvät yhteystiedot ovat ajantasaisia. Kaupunkien omilla sivuilla kerrotaan myös aika helppotajuisesti, kenelle palvelu on suunnattu ja miten palveluun voi hakeutua. Moni palvelu vaatii ajanvarauksen, mutta joitain palveluja on saatavilla myös helpon kuuloisesti esim. chatin välityksellä virtuaalisesti. Useaan lapsiperheille suunnattuun palveluun tarvitaan kuitenkin myös ammattihenkilön lähete tai muu ohjaus, jotta palvelun piirin voi hakeutua.  

Kuva: Pixabay

Kaupunkien tarjoamien palvelujen lisäksi myös monet yhteisöt ja järjestöt tarjoavat palveluja varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeisiin. Näistä löytää tietoa internetistä, mutta myös esim. paikallislehtien ilmoitusosiosta tai eri tahojen ilmoitustauluilta.

 

Myös paikalliset Facebook-ryhmät ja muu sosiaalinen media on tänä päivänä yleinen tiedotuskanava.

Millaista tukea perheille sitten tarjotaan? Suomessa lapsiperheet ovat oikeutettuja erilaisiin tukiin ja palveluihin. Rahallisena tukena voidaan tässä mainita lapsilisä. Neuvolatoiminta tulee lapsiperheille tutuksi jo vauvaa odottaessa. Neuvolassa lapsen kasvua ja kehitystä seurataan koko lapsuus ja sieltä ohjataan tarvittaessa esim. puheterapiaan tai perheneuvolaan.  Neuvolat järjestävät myös vertaiskerhoja esim.  ensimmäisen lapsen saaneille perheille. 

Varhaiskasvatusikäisten lasten perheiden tavanomaisin tuki neuvolatoiminnan lisäksi on varhaiskasvatus. THL:n mukaan varhaiskasvatuksen piirissä on ollut vuonna 2019 noin 77% 1-6 –vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoit-teena on olla perheiden tukena lasten kasvun ja kehityksen tukena. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan perheen ja lapsen erityiset tarpeet mm. kolmiportaisen tuen avulla ja tukemalla kielenoppimisessa. 

Kuva: Pixabay

Joskus perheessä tapahtuu jotain ikävää, perheessä koetaan turvattomuutta tai ilmaantuu muuta huolta, voidaan tarvita lastensuojelullista tukea. Tällöin voidaan olla yhteydessä lastensuojeluun. Lastensuojelusta ollaan perheeseen yhteydessä ja kartoitetaan palveluntarve. Lastensuojelu auttaa esim. perhetyön muodossa ja keskustelutukena. Lastensuojelun lisäksi kunnat tarjoavat myös matalankynnyksen perhetyötä, jonka palvelun piiriin pääseminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. 

Yhteiskunta tukee siis lapsiperheitä monin eri keinoin. 

Tukitarjontaan tutustuessa on helppo huomata, että tukea on tarjolla erityisesti keskusteluapuna ja vertaistukena.

Keskustelemaan pääsee kasvokkain ja puhelimitse tai chatin välityksellä. Vertaistukiryhmät toimivat yleensä paikan päällä kokoontuvina, mutta nyt pandemian aikana nekin voivat toimia virtuaalisesti. 

Herää kysymys, että miten helposti tukea sitten saa? Tukimuotojen esittelytekstien perusteella moni tukimuoto on mahdollinen melkeinpä kenelle tahansa, joka tukea kaipaa. Todellisuus on varmasti aivan toisenlainen, sillä tuentarvitsijoita on tänä päivänä paljon. Kaupungin tarjoamiin palveluihin on usein ainakin jonkin mittaiset jonot, mutta kiireellisissä tapauksissa apua kuitenkin järjestyy jollain tavoin. Yhdistysten ja seurakunnan tuen piiriin on varmasti helpompi päästä, jos vain uskaltautuu tai pystyy lähtemään toimintaan mukaan.  

Kuva: Pixabay

Seurakunnat auttavat, vaikka et olisikaan jäsen, mm. tarjoamalla keskustelu- ja kuunteluapua perhe-elämän huolissa – ja kriiseissä. Seurakunta järjestää myös monenlaisia kerhoja ja tapahtumia, myös iltaisin, lapsille ja lapsiperheille.  

Yhdistyksistä esim. MLL järjestää monella paikkakunnalla kerhoja ja muita vertaisryhmiä eri tilanteissa oleville perheille. Kerhojen ja muiden eri paikkakunnilla järjestettävien vertaisryhmien lisäksi MLL toimii myös virtuaalisesti. MLL:n nettisivuilta löytyy paljon tietoa perheen erilaisiin tilanteisiin ja vinkkejä niiden ratkaisemiseksi. MLL ylläpitää myös vanhempainnettiä, josta löytää keskusteluapua puhelimitse tai virtuaalisesti. 

Puhelimitse auttaa myös MIELI.  Suomen mielenterveys ry eli MIELI ylläpitää kattavia nettisivuja, joista löytyy apua moniin mielenterveyden haasteisiin. 

Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111

 Kriisipuhelin päivystää suomen kielen lisäksi ruotsiksi ja arabiaksi ja apua saa myös englanniksi. 

Väestöliitto tarjoaa apua valtakunnallisesti puhelimitse tai chatin välityksellä. Väestöliitto tarjoaa sekä maksutonta että maksullista palvelua. Lapsiperheiden auttava puhelin vastaa tiistai- ja torstai-iltapäivisin. Perhepulma-chat on avoinna keskiviikko- ja torstaiaamupäivisin. 

Jos huolenaihe on akuutti ja iso, apua saa sosiaalipäivystyksestä. Sosiaalipäivystyksen paikallisen  puhelinnumeron löytää nopeinten internetistä googlaamalla. Sosiaalipäivystys auttaa 24 h/vrk. 

Kaikissa vakavissa terveys- tai turvallisuusongelmissa oikea puhelinnumero on kuitenkin aina 112!

Ja mitä sitten? Puhelinnumerot ja muut yhteystiedot on nyt päivitetty ja ilmoitustaulut siivottu ainakin  meidän omilla työpisteillämme. Nyt tiedot ovat ainakin hetken ajan tasalla ja eri tukimahdollisuuksista on ajantasaista tietoa, jota voimme tarjota työkavereillemme ja tarpeen tullen asiakkaillemme. Oli upeaa löytää kaupunkien tarjoaman tuen lisäksi myös yhdistysten matalankynnyksen palvelut ja vertaiskerhot, joista varmasti moni perhe saa apua lapsiperheen haasteissa.  

Kuva: Pixabay

Olisi ihanaa, jos näin kattavalla tukiverkostolla voisi varmistaa, että kovin moni lapsiperhe ei tippuisi verkon läpi ja joutuisi pärjäämään haasteissaan yksin, mutta se on varmaankin vain haavekuva. 

Kirjoittajat: Sanna Rahko & Marjut Venäläinen

Kommentoi