VARHAINEN LAPSI- JA PERHEOHJAAJAN KOHDENNETTU TUKI PERHEILLE

Kuva Pixapay

Tarve varhaiselle ja tarkemmin suunnitellulle lapsi- ja perheohjaajan tapaamiselle lähti maahanmuuttajataustaisten perheiden ja varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstön tarpeista. Nähtiin, että luottamuksellisen suhteen luominen perheiden kanssa vie aikaa ja haluttiin saada suhde aluille heti lukukauden alussa. Lisäksi koettiin, että perheiden kanssa olisi hyvä käydä päivähoidon perusasioita yhdessä läpi, jotta ne tulisivat tutummaksi heti aluksi. Osa vanhemmista koki, että päivähoitoa aloittaessaan, he olisivat tarvinneet enemmän tietoa ja tämä on lukuvuoden aikana näkynyt tietämättömyytenä perusasioista, kuten esimerkiksi vaatetuksessa.

Päiväkodissa kasvattajien yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien kanssa tuodaan esille erillisenä asiana myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Erityisesti mainitaan, että selkeästä, sujuvasta tiedotuksesta ja vuoropuhelusta tulisi huolehtia hyvin (Stakes 2005,41). Yhteistyön tulisi olla tasavertaista ja molemmin puolin sitoutunutta. (Opetushallitus 2016, 32–33.) Yhteistyön aloittaminen vanhempien kanssa, ja sen ylläpito on varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla (Opetushallitus 2016, 32). Päiväkotien kasvattajilla pitäisi olla siten riittävästi taitoja sekä inhimillistä sensitiivisyyttä kohdata vanhempia ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Yhteistyön onnistumisen kannalta tärkeässä osassa on kasvattajien monikulttuurisen osaamisen taso. (STM 2007.)

Tarkemman suunnitelman kartoittamiseksi haastattelin muutamia päiväkodin kasvattajia ja perheitä minkälaisissa asioissa perheet ovat kokeneet saaneensa liian vähän tietoa päivähoidon aloittamisesta tai siihen liittyvistä asioista. Varhaisen tuen muotona kokeiltiin lapsi- ja perheohjaajan suunniteltuja tapaamisia vasu (varhaiskasvatussuunnitelma) keskustelujen yhteyteen. Toiminnan tavoitteena oli tuoda tutummaksi päivähoidon yhteistyötä vanhempien kanssa, päivähoidon toimintaperiaatteita, tukitoimia sekä yhteistyökumppaneita. Samalla aloittaa luottamuksen rakentuminen kasvattajien kanssa heti toimintakauden aluksi. Luottamuksellinen suhde koetaan tärkeäksi, mutta sen luominen koetaan haastavaksi. Luottamuksellinen suhde vanhempien ja kasvattajien välillä luo kuitenkin jatkuvuutta sekä turvallisuutta ja helpottaa työskentelyä. (Stakes 2005,41.) Yhteistyötä tehtiin suunnitelman arvioinnissa varhaiskasvatuksen moniammatillisen tiimin kanssa.

Kehittämistyöstä syntyi keskustelulle pohja, asialista, jota voidaan tapaamisella hyödyntää. Tämän avulla on helppo varmistaa perheeltä, onko heillä tarpeeksi tietoa aiheeseen liittyen vai käydäänkö keskustelussa aihetta tarkemmin läpi. Lisäksi asialistaa on vielä tarkoitus hyödyntää antamalla ennakkoon perheille tietoa tulevasta keskustelusta esimerkiksi hänen omalla kielellään. Käänsimme asialistan muutamalle kielelle koeluonteisesti. Päivähoidon arki, lapsen kasvun ja oppimisen tuen eri tasot, perheen voimavarat, vanhemmuus ja verkosto sekä lapsi- ja perheohjaajan palvelut perheille tässä yksikössä, olivat asialistalle päässeitä aiheita.

Kehittämistyön tuloksena tuotettu pohja on otettu hyvin vastaan tässä varhaiskasvatuksen kehittämisyksikössä ja kokemuksia voidaan odottaa sen käytöstä tämän syksyn keskustelujen jälkeen. Arvioinnin perusteella on hyvä kehittää pohjaa ja asialistaa yhdessä kasvattajien ja vanhempien kanssa. Onnistunut keskustelu vanhempien kanssa on hyvä alku luottamuksellisen suhteen synnylle.

Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö. https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/lainsaadanto/varhaiskasvatus

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (2007). Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön kehittämisjaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:62. Helsinki: Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. http://urn.fi/URN:NBN:fife201504224448 Stakes. (2005).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kommentoi