Kaikki mukaan!

–opas maahanmuuttajataustaisten lasten vertaissuhteiden tukemiseen varhaiskasvatuksessa

Kirjoittajat: Ilona Lähteenmäki, Veera Luukkonen, Hanna-Leena Inkeroinen ja Anne Lönnqvist

Päiväkodeissa on nykyään paljon lapsia moninaisista taustoista ja kulttuureista. Päiväkodin arki on täynnä kohtaamisia ja lasten välistä vuorovaikutusta, johon kaikilla lapsilla on oikeus. Päiväkodin henkilöstöllä onkin iso rooli maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa ja sopeutumisessa suomalaiseen päiväkotimaailmaan. Niinpä päätimme luoda oppaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle tukemaan maahanmuuttajataustaisten lasten vertaissuhteita.

Useat suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa vallitsee hyvin suomalaisuutta henkivä ihanne. (Eerola-Pennanen 2013: 120–130; Mikander & Hummelstedt-Djeou 2018: 152; Lappalainen 2014: 652–653). On siis varsin perusteltua kantaa huolta siitä, miten yhdenvertaisuus ja osallisuus voivat toteutua, jos osa lapsista jää toistuvasti ulkopuolelle. Myös meidän ryhmämme jäsenet ovat kohdanneet työssään varhaiskasvatuksen opettajina enenevissä määrin maahanmuuttajataustaisia lapsia perheineen. Arjessa ovat nousseet esiin lasten haasteet tutustua muihin lapsiin ja monesti maahanmuuttajataustaiset lapset hakeutuivatkin toisten maahanmuuttajataustaisten lasten pariin. Myös tutkimukset osoittavat, että jo alle kouluikäiset lapset sulkevat helpommin leikeistä ulos ne lapset, jotka eivät sovi suomalaisuuden määritelmään. (Eerola-Pennanen, 2013: 120–130).

Kuva: Pixabay

Työntekijän näkökulmasta toiveena oli saada lisää tietoa ja lisää käytännön vinkkejä lasten kanssa työskentelyyn. Tarvittiin neuvoa, tietoa ja käytännön vinkkejä siihen, miten voitaisiin tukea lasten ryhmäytymistä ja tutustumista toisiinsa lähtökohdista riippumatta. Tästä näkökulmasta aloimmekin työstämään opasta varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta maahanmuuttajataustaisten lasten vertaissuhteita voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Opas on laadittu osana Laurea Ammattikorkeakoulun järjestämään täydennyskoulutusta Moninainen ja monikulttuurinen perhe- ja verkostotyö varhaiskasvatuksessa keväällä 2022. Oppaassa on nostettu esiin keskeisiä näkökulmia ja käytännön menetelmiä, joita voi ottaa osaksi käytännön työtä lasten parissa. Oppaan teoriapohja perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (vasu 2022), antirasistiseen pedagogiikkaan, osallisuuteen, kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä tunnetaitoihin. Lisäksi oppaassa on tietoa traumatisoituneen lapsen kohtaamisesta.

Kuvan tehnyt Veera Luukkonen, mukaillen Arvola, 2021.

Ennen oppaan tekemistä mietimme, mitä aihealueita liittyy maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentelyyn. Keskustelumme pohjalta tuli ilmi, että monet maahanmuuttajataustaisia lapsia koskevat teemat koskevat ihan kaikkia lapsia ja niistä hyötyvät kaikki. Halusimme tuoda oppaassa esille miksi kaikkien lasten näkökulmasta tunnetaidot, kaverisuhteet ja lastenkulttuurin tunteminen ovat tärkeitä ja mihin ne vaikuttavat. Päätimme kerätä teoriatietoa sekä tunne- ja kaveritaidoista että vertaisryhmään pääsystä maahanmuuttajalapsen näkökulmasta.  Lopulta tarkensimme oppaan teoriaosuutta ja kokosimme yhteen myös nettisivuja, kirjoja ja menetelmiä, joita voisi helposti hyödyntää ja ottaa käyttöön päiväkodin hektisessä arjessa. Oppaan teimme PDF-muotoon, johon merkitsimme esimerkiksi suorat linkit, joilla pääsee heti aiheiden pariin. Oppaan teoriaosuudesta halusimme tehdä informatiivisen, mutta silti helposti omaksuttavan ja ytimekkään.

Osallisuus oli yksi iso teema, joka haluttiin myös liittää tähän oppaaseen, sillä osallisuus varhaiskasvatuksessa on ollut esillä viime vuosina paljon. Jokaisen lapsen näkeminen ja kuuleminen omana yksilönään ja yksilöllisenä kulttuurinsa edustajana sekä hänen saamisensa osaksi ryhmän toimintaa on oppaamme kantava ajatus. Halusimme pureutua oppaassa myös kasvatushenkilöstön omiin asenteisiin ja arvoihin, jotka usein heijastuvat työskentelyyn jollain lailla. Työntekijän herättely tarkastelemaan omia asenteitaan ja ajatuksiaan on avainasemassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan (2022) kieli- ja kulttuuritietoisuus on osa kaikkien lasten varhaiskasvatusta, mistä työntekijät voivat ottaa myös oppia. Työntekijän omien arvojen ja vakaumusten kanssa ristiriidassa olevat, maahanmuuttajataustaisen perheen valinnat eivät saa haitata työskentelyä ja on tärkeää muistaa lapsen hyvinvointi ja etu työskentelyn keskiössä. (Malinen, 2019, 25–26). Antirasistinen pedagogiikka haastaa monikulttuurisuuden vallitsevana lähestymistapana kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Antirasistinen kasvattaja tarkastelee omaa työtään ja käyttämäänsä kuvastoa kriittisesti, muokaten sitä tarpeen mukaan siten, että jokainen lapsi voi löytää itselleen samaistumisen kohteita ja saada äänensä kuuluviin. (Alemanji 2021: 214–220).

Kuvan tehnyt Veera Luukkonen, mukaillen Nieto 2010.

Lähteet:

Eerola-Pennanen, Paula 2013. Yksilönä vaan ei yksin: Lapset minuuden muodostajina päiväkodissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.; Mikander & Hummelstedt-Djedou 2018. Discrimination as a One-Day Performance Critically Reviewing an Anti-racism Day at School. Teoksessa Alemanji, Amikeng A. (toim.): Antiracism Education in and out of Schools. Cham: Palgrave Macmillan.; Lappalainen, Sirpa 2004. They say it’s a Cultural Matter: gender and ethnicity at preschool. European Educational Research Journal, Volume 3, Number 3.

Alemanji, Amikeng A. 2021. Kohti antirasistista pedagogiikkaa. Teoksessa Keskinen, Suvi &
Seikkula, Minna & Mkwesha, Faith (toim.): Rasismi, valta ja vastarinta – rodullistaminen,
valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Tallinna: Gaudeamus.

Eerola-Pennanen, Paula 2013. Yksilönä vaan ei yksin: Lapset minuuden muodostajina
päiväkodissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet

Arvola, Outi 2021. Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana. Väitöskirja.

Malinen Heidi 2019. Anna lapselle ääni. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kommentoi