Opas henkilökunnalle, kun monikulttuurisen perheen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa

Kokoamamme opas toteutettu kehittämistehtävänä ja se oli osa Moninainen ja monikulttuurinen perhe- ja verkostotyö varhaiskasvatuksessa koulutusta. Halusimme koota tämän tieto- ja vinkkipaketin varhaiskasvatuksen henkilökunnalle helpottamaan monikulttuurisen perheen vastaanottamista ja heidän lapsensa aloitusta varhaiskasvatuksessa. Tuloksena on runsaasti materiaalia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, taustatietoa Suomen 10 suurimman maahanmuuttajaryhmän kulttuureista ja valmiita tulostettavia lomakkeita ja kuvamateriaalia. 

Ryhmän jäsenet: Doreen Pätzold, Kaisa Paturi, Laura Blom ja Diana Mandel

Kaikki työryhmämme jäsenet työskentelevät varhaiskasvatuksessa ja jokaisella oli jo ennestään kokemusta monikulttuuristen perheiden kohtaamisesta työssään. Pian ensimmäisten Zoom-tapaamisten ja videoluennoista käytyjen keskustelujen myötä havahduimme siihen, miten niistä saamamme uuden tiedon myötä pystyisimme jatkossa paremmin ymmärtämään ja huomioimaan monikulttuuristen perheiden tarpeet työssämme. Halusimme laittaa niin sanotusti hyvän kiertoon ja jakaa saamaamme tietoa eteenpäin. Syntyi ajatus ohjeistuksesta ja tietoiskusta varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, mitä kannattaa huomioida monikulttuurisen perheen lapsen aloittaessa omassa päiväkotiryhmässä, miten toimia perheen kanssa ja miten tukea lapsen monikielisyyttä ja suomen kielen kehitystä. Koska juuri tällaista valmista tietopakettia koimme itse työssämme tarvitsevamme.  

Kehittämistyön aihetta kypsyteltiin vielä loppuvuodesta 2021, mutta aika lailla kaikki pienryhmässämme olivat yksimielisiä siitä, että tällaisen kehittämistyön haluamme tehdä juuri sen tarpeellisuuden vuoksi. Tammikuun suunnitelmaseminaarissa suunnittelimme vielä ”oppaamme” sisältöalueita. Taustateoriana käytimme Moninainen ja monikulttuurinen perhe- ja verkostotyö varhaiskasvatuksessa -koulutuksen luentojen materiaaleja. Muuten hankimme tietoa lähinnä internetistä aiemmin julkaistuista vastaavantyyppisistä oppaista sekä eri maiden kulttuureista ja lapsen monikielisyyden tukemisesta. Jotta kehittämistyömme vastaisi mahdollisimman hyvin käytännön arjen tarpeisiin, päätimme haastatella n. 10 monikulttuurista perhettä heidän kokemuksistaan, kun lapsi aloittaa päiväkodissa. Lisäksi teimme kyselyn omien työpaikkojemme varhaiskasvatuksen opettajille, millaisista asioista he toivoivat tietoa oppaaseen.  Haastattelut ja kyselyt toteutettiin helmi-maaliskuussa 2022 yhdessä laatimiemme lomakkeiden avulla. 

Haastatteluihin osallistuneet vanhemmat kokivat pääsääntöisesti lapsensa päiväkodin aloituksen sujuneen hyvin ja samoin he kokivat saaneensa riittävästi tietoa päiväkodista. He pitivät tärkeänä suomen kielen oppimista ja lapsensa pääsemistä ryhmän jäseneksi. Kysyimme myös perheen oman kulttuurin tapojen tms. tuomisesta esille lapsen päiväkotiryhmässä. Tähän eräs vanhemmista ehdotti, että päiväkodin henkilökunta voisi opetella muutaman sanan lapsen äidinkieltä, erityisesti varhaiskasvatuksen alussa käytettäväksi, ryhmän lapsille kerrottaisiin ko. lapsen äidinkielestä ja musiikista ja voitaisiin katsoa kartasta, mistä päin maailmaa kukin on lähtöisin sekä tutustuttaisiin eri maiden lippuihin. Vanhemmista osa taas ei halunnut lapsensa kulttuuria tai äidinkieltä tuotavan esille päiväkodissa, jottei lasta alettaisi syrjiä.  

 

Henkilökunnalle suunnatun kyselyn vastauksissa kerrottiin varhaiskasvatuksen aloituksessa monikulttuuristen perheiden kohdalla käytettävän tulkkia tai Túlka-palvelua molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi. Muutoin aloituskäytännöt noudattivat suurin piirtein suomenkielisten perheidenkin kanssa käytössä olevaa mallia. Kehittämisideoina esitettiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan monikulttuurisuuskoulutusta, eri kulttuurien tuomista enemmän osaksi varhaiskasvatuksen arkea, erilaiset esitteet ja kuvitettu materiaali kerrottaessa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja esimerkiksi siitä mikä kuuluu vanhempien ja mikä varhaiskasvatuksen vastuulle. Henkilökunnalta kysyttiin vielä erikseen, mistä asioista olisi heidän mielestään hyvä puhua vanhempien kanssa. Vastauksissa mainittiin keskusteleminen kaikenlaisista perheen tavoista esim. nukkumisen, syömisen ja uskonnon sekä kulttuurin suhteen, sekä lapsen mahdollisesta osallistumisesta uskonnollisiin juhlapäiviin liittyviin toimintoihin päiväkodissa. Myös kommunikoinnista olisi hyvä sopia, miten, millä kielellä jne. se hoidetaan. Ja sitten vastavuoroisesti henkilökunnan pitäisi muistaa selittää päiväkodin arjesta olennaiset asiat vanhemmille. Lisää tietoa kaivattiin eniten eri kulttuureista, aikaa perehtyä vieraaseen kulttuuriin, “askelmerkkejä kotoutumiseen ja kulttuurien kohtaamiseen sekä tietoa oman kunnan tukipalveluista maahanmuuttajille ja mistä voisi löytää lisää tietoa.  

RYHMÄTYÖ

Ryhmämme keskusteli kahden viikon välein Teamsin välityksellä ja saimme yhdessä joka kertaa enemmän ideoita oppaaseemme. Huomasimme, että tietoa ja materiaalia on aika runsaasti, mitä sekä varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee ja myös mitä perheet olivat toivoneet. Maaliskuun alussa sovimme tarkemmin oppaassamme käsiteltävistä teemoista ja jaoimme sisältöalueet, mitä kukin alkoi työstää itsenäisesti. Huhtikuussa muokkasimme ja viimeistelimme materiaalia yhdessä ja erikseen.  

Oppaasta löytyy nyt hyviä vinkkejä alkukeskusteluun perheiden kanssa, perustietoa maahanmuuttajuudesta ja kotoutumisprosessista, tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja henkilökunnalle tietoa Suomen 10 suurimman maahanmuuttajaryhmän kulttuureista. Lisäksi löytyy perheille annettava ja myös henkilökunnalle tulostettava kyselypohja alkukeskusteluun, erilaisia kuvitettuja materiaaleja suomalaisen päiväkodin arjesta esim. päiväjärjestys, päiväkodissa tarvittavat vaatteet ja lapsille tarjottavat ruoat. ja kuvattuna esim. vaatteet ja ruoat.  Loppuun olemme koonneet linkkivinkkejä, mistä löytyy lisää tietoa eri kulttuureista, lapsen monikielisyyden tukemisesta sekä vielä lisää kuvitettua materiaalia. Opas ei ole tarkoitettu kerralla haltuun otettavaksi, vaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan rinnalla kulkijaksi, jonka pariin voi aina palata tarpeen tullen.

KYSYMYKSET ALOITUSKESKUSTELUUN 

  • On tärkeätä tiedustella, milloin perhe on muuttanut Suomeen ja onko perheille suomalainen varhaiskasvatus jo tuttu vaiko ei. Päivähoidon esimies saattaa jo tietää tästä enemmän, kun lapsen hakemus on jätetty.  
  • Ensimmäisellä tapaamisella on hyvä ottaa huomioon sensitiivinen vastaanotto.​Voi olla, että huomaat heti, että perhe tarvitsee enemmän tietoa tai perhe tietää jo hyvin paljon päiväkodin arjesta.

LINKKIVINKIT

– Hold on -Esitteet oman kielen merkityksestä eri kielillä vanhemmille jaettavaksi http://www.mylanguage.ca/ 

-Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus https://dived.fi/osku/ – Kielinuppu (laulut ja tukiviittomat) www.kielinuppu.fi 

-Kielipalikat – Suomi toisena kielenä materiaalia varhaiskasvatukseen- https://s2vakamateriaalia.blogspot.com/2017/04/toiminnallisia-satuja-yhdessa-lasten.html?msclkid=f1b61e45bc0b11ec97b0c0d8b83567bf 

-Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kielipeda työväline.  http://www.finna.fi  

-Kielitietoinen päiväkoti  http://www.peda.net/forssa/varhaiskasvatus/mvl/kp  

-Maahanmuuttajaperheen kohtaaminen  http://www.peda.net/forssa/varhaiskasvatus/mvl/mk  


-Monikulttuurisia kohtaamisia. Opas varhaiskasvatuksen arkeen. 2012. Itä-Suomen yliopisto https://peda.net/joensuu/esiopetus/sv/materiaalia/mjl/mkova:file/download/77d892be722d0f452199dd777dcf41aac640b824/MONIKULTTUURISISA%20KOHTAAMISIA.%20Opas%20varhaiskasvatuksen%20arkeen.pdf 

-Moped – monikulttuurisen pedagogiikan sivusto-  http://www.moped.fi/  

 -Papunet (kuvitetut laulut, kuvat, viittomat, pelit) https://papunet.net/ 

-Päiväkoti alkaa, Tervetuloa! Opas varhaiskasvatukseen siirtyvän lapsen vanhemmille  
http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijoille/paivakoti-alkaa-tervetuloa/  

LÄHTEET:

  • Kuvat: Pixabay

Kommentoi