TULLAAN TUTUKSI

Maarit Aaltonen, Nadeen Al-Hakeem, Anneli Kuus, Päivi Mykrä & Celia Pinto

Moninaisuus ja monikulttuurisuus varhaiskasvatuksen perhetyössä opintokokonaisuudessa pääsimme tutustumaan monipuolisesti erilaisiin monikulttuurisuuden ilmiöihin, niiden tuomiin iloihin, haasteisiin ja työmenetelmiin varhaiskasvatuksen perhetyössä. Kehittämistehtävässä meidän tuli toteuttaa työelämässä projekti tai muu tuotos, joka tukisi opintojamme. Ryhmämme jäsenet ovat työelämässä kotipalvelun perhetyössä, iltapäivätoiminnassa, esikoulussa ja varhaiskasvatuksessa.  Kehittämistehtävän idea sai alkunsa moninaisen keskustelun jälkeen yhden ryhmän jäsenen työpaikalla alkamassa olevasta peliprojektista. Jokaisessa yksikössä toteutettaisiin peli tai leikkiprojekti yhteistyössä perheiden kanssa.

Työn tavoitteeksi määrittelimme lasten kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden tukeminen perheitä osallistamalla. Valitsimme varhaiskasvatustyötä ohjaavan asiakirjan, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet työmme teoriataustaksi. Tutustuimme myös muuhun tutkimukseen ja kirjallisuuteen keskeisten käsitteiden tiimoilta. Keskeisiksi käsitteiksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteista nousivat työhömme kielen ja kulttuurin tukemisen lisäksi osallisuus, vuorovaikutus, perheiden kanssa tehtävä yhteistyö ja leikki.

Osallisuus on lapsen oikeus.

Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan. Hänellä on oikeus tulla ymmärretyksi omilla ilmaisun keinoilla, sekä toteuttaa itseään luovien menetelmien avulla. Osallisuus on myös yhteisöllisyyttä sekä ryhmään kuulumisen tunnetta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostaa osallisuuden yhdeksi työn tärkeistä tavoitteista. Inklusiivisessa toimintakulttuurissa halutaan edistää lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa ja ympäristössä (Opetushallitus 2022). Osallisuus toteutui työssä erilaisten toimipisteiden, ryhmän ja lasten tarpeiden huomioimisena projektien suunnittelussa, toteutumisessa sekä arvioinnissa. Projektien myötä lapset saivat tietoa perheiden erilaisista tavoista elää arkea ja viettää juhlaa sekä oppivat uusia sanoja. Jokainen lapsi pääsi osallistumaan toimintaan ja tuomaan ryhmän yhteiseen toimintaan jotain itsestään ja perheestään.

Kotipalvelun perhetyössä harjoiteltiin suomen kielen sanoja yhdessä perheen kanssa kotileikin avulla.

Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus on osa-alue, jossa kielet, kulttuurit, uskonnot ja katsomukset ovat kaikki luonnollinen osa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Kielitietoisuus, kuten myös monikielisyys ja monilukutaito, mainitaan käsitteinä ensimmäistä kertaa uusissa varhaiskasvatussuunnitelman (2016) ja esiopetussuunnitelman perusteissa (2015). Kielitietoisuus nähdään laajana käsitteenä, johon sisältyy mm. kielellisen tiedon ja monikielisyyden näkökulmat, ja sitä käsitellään osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Yhä useammilla lapsilla on useita kotikieliä ja muita heille tuttuja kieliä, joita he käyttävät arjessa. Monikielisten lasten kanssa työskentelevien tulee ottaa selvää lasten kielellisistä resursseista, sen sijaan että huomio ja huoli keskittyvät suomen kielen taitoon tai, että puhuttaisiin kielitaidottomista lapsista. Kaiken alku on, että lapsi osaa ja puhuu oman äidinkieltä. Kasvattaja kannustaa vanhempia rohkeasti puhumaan omaan äidinkieltä

Esikoulussa toteutettiin peli tunnekorttien avulla.

Jokainen lapsi sai vuorotellen kertoa mistä tykkää tai miltä tuntuu, kun puhutaan omasta kotimaasta/kielestä/kulttuurista. (Esimerkki: Kasvattaja sanoo lauseen. ‘Lapsi aloittaa päiväkodissa, hänen ryhmässänsä ei ole yhtäkään lasta samasta maasta eikä puhuu samaa kieltä, miltä tuntuu olla ryhmässä?’ Lapsi valitse mielessäni kortin, sitten kaikki muut arvaavat, että mikä tunne hänellä oli. Silloin lapsi saa sanoa sen oikean tunteen). Myöhemmin askarreltiin, katsottiin eri kielellä kirjoja, tutkittiin eri maiden lippuja ja muita asioita, mitkä liittyvät lasten kotimaihin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan huoltajille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Huoltajat yhdessä henkilöstön kanssa sitoutuvat lapsen kasvun ja oppimisen edistämiseen ja sen edellytyksenä on keskinäinen tasa-arvoinen vuorovaikutus. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö oli tärkeä osa toimintaamme. Huoltajia osallistettiin projektiin erilaisilla kyselyillä ja tehtävillä, sekä kotipalvelun perhetyössä konkreettisesti ottamalla heidät mukaan leikkiin. Huoltajien osallisuus oli erilaista riippuen projektista. Jokaiseen projektiin huoltajat lähtivät aktiivisesti mukaan ja leikillinen toiminta sai myös heidät aktivoitumaan.

Projektit toteutettiin leikkien ja pelien avulla. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Leikillä itsessään on jo painoarvoa ja se tuottaa lapselle iloa. Yhteisessä leikissä lapsen ja aikuisen vuorovaikutus lisääntyy ja se vaikuttaa myönteisesti lapsen kokemuksiin ja kielelliseen kehitykseen. Toteutuneissa peleissä ja leikeissä lapset ja aikuiset saivat paljon tietoa toisistaan, erilaisista tavoista. Myös uusia sanoja ja käsitteitä tuli yhteiseen ihmettelyyn.

Iltapäivä toiminnassa

Iltapäivätoiminnassa toteutettiin kevään 2022 aikana peliprojekti, jossa tehtiin erilaisia pelejä. Ensin jaettiin lapsia pieniin ryhmiin 4–5 lasta/ryhmä, ja sitten jokainen ryhmä valitsi omien kiinnostuksien mukaan palapeliä, lautapeliä, korttipeliä ja hamahelmiä. Pelien suunnittelussa lähtökohtana oli ensin luoda positiivista pelikokemusta ja edistää lasten toimintaa keskenään sekä tutustua erilaisiin kulttuuritapoihin ja moninaisiin kieliin. Samalla myös tuettiin tasa-arvon toteutumista ja lasten kokemusta aktiivisesta toimijuudesta. Jokainen lapsi osallistui peliin ja sai jakaa omia ajatuksia ja kiinnostuksenkohteitaan. Perheetkin osallistuivat projektiin, kun heille lähetettiin tiedote projektista ja pyydettiin heitä keskustelemaan omien lasten kanssa heidän kulttuuristaan, kielistään, ruoastaan, lauluistaan ja siitä, ketä heidän perheensä kuuluu niin, että myöhemmin jokainen lapsi pelissä voi jakaa mitä kotona kulttuurikeskustelussa esiintyi. Ohjaajat olivat mukana pelissä tukemassa ja esittämässä apukysymyksiä.

Oli ihan mahtavaa suunnitella monikulttuurista toimintaa. Lasten silmistä näkyy, miten lapset ovat kiinnostunut, kun puhutaan lasten omista kotimaista. Vanhempien osallisuus on viime vuosina jäänyt todella pieneksi, koska koronan takia ei ole pysytty toteuttamaan mitään tapahtumia, missä vanhemmat myös saisivat olla läsnä.  Lapset ovat vielä enenemän kiinnostuneet nyt myös muista maista. He ovat tutkineet eri maiden lippuja ja kyselleet muita tietoja eri maista.

Kenen luona nalle on?

Joroisten päiväkodin Velemujen ryhmän 3-5-vuotiaiden lasten kotona vieraili Nalle vihkoineen. Vanhemmat ja lapset saivat kirjoittaa, piirtää ja laittaa valokuvia vihkoon, mitä Nalle näki ja koki perheen kotona. Kehittämistehtävän myötä tarinat muuntuivat peliksi ”Kenen luona Nalle on?

Peli ja leikkiprojektien myötä saatua tietoa perheistä, heidän tavoista ja kulttuurista on mahdollista hyödyntää myös jatkossa ryhmien toiminnassa. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen oppivan yhteisön määritelmä toteutui työtavassa hyvin. Toiminnassa oppiminen oli monisuuntainen prosessi, jossa lapset oppivat toisistaan ja toisiltaan, ja aikuiset oppivat lapsista ja perheistä. Koimme, että tämänkaltaisen työskentelyn avulla on mahdollisuus saada paljon tietoa lapsista ja erilaisista kulttuureista sekä kielestä. Sekä tuoda kieltä, kulttuuria ja moninaisia tapoja elää ja olla näkyviin.


Lähteet

Ahonen, Liisa (2017), Vasun käyttöopas. PS-Kustannus.  

Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. 2017. Valloittava varhaiskasvatus. Turja, L. & Vuorisalo, M. S. (35–38) E-kirja. Viitattu 10.03.2022.  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2016. Määräykset ja ohjeet 2016:17. Opetushallitus. 3. painos.  

Altun, Dilek 2018. Play and language development in early childhood: A literature review. Viitattu 21.3.2022 https://www.academia.edu/37659454/Play_and_Language_Development_in_Early_Childhood_A_Literature_Review

Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus. DIVED. Viitattu 19.03.2022 https://dived.fi/osku/

Lapsen maailma. Lapsen oikeus osallisuuteen 2018. Viitattu 29.03.2022. https://lapsenmaailma.fi/blogit/one-glass-of-milk-please/lapsen-oikeus-osallisuuteen/  

Merja Tuuttila ja Pia Töykkälä 2019. Kieli-ja-kulttuuritietoinen-varhaiskasvatus-Kaarinassa. Viitattu 19.03 2022. https://blogs.helsinki.fi/hyplus-opintie/files/2019/05/Kieli-ja-kulttuuritietoinen-varhaiskasvatus-Kaarinassa.pdf  

Vanhempainliito. Epeli hanke. Viitattu 13.03.2022. https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2018/10/Epeli-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sseminaari-esitys-jaettava.pdf 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus. Viitattu 02.04.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf  

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi