Kielitaito voi olla avain kotoutumiseen

Uuteen maahan kun muuttaa yksi haastavista asioista voi olla kielen oppiminen ja opiskelu. Kielen opiskelusta on paljon hyötyä, tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ystäviä, sopeutuminen uuteen maahan voi helpottua, arjessa asiointi helpottuu esimerkiksi kaupassa tai viranomaisten kanssa, myöskin työn saaminen ja työn tekeminen voi olla helpompaa. Itse olen töissä varhaiskasvatuksessa ja olen ohjannut monia kieliopiskelijoita, jotka tulevat päiväkotiin työharjoitteluun. Päiväkoti ympäristönä on monipuolinen uuden kielen harjoittelemiseen, koska siellä keskustellaan lapsien, työkavereiden sekä vanhempien kanssa. Oma kokemukseni on se, että opiskelijat ovat pitäneet harjoittelustaan ja kiinnostuneet lähihoitajan työstä ja hakeneet opiskelemaan ammattikouluun, kun kielitaito vaatimukset ovat täyttyneet. Mikä on mielestäni mahtava asia!

kuvapankkikuvitukset aiheesta vektorikuva sarjakuvahahmosta tervehtimässä ja tervetuloa suomeksi - suomen kielen opiskelu
Kuva: Pixabay

Suomeen juuri muuttaneella voi olla oikeus kotoutumispalveluihin. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu yleensä myös kielen opiskelu. (infoFinland.fi 2022.) Kotoutumiskoulutuksessa opitaan suomen tai ruotsin kieltä sekä tutustutaan suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin. Tavoitteena on saada riittävät yhteiskunnalliset, kielelliset, kulttuurilliset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet. (TE- palvelut 2022.)

Jos hakee Suomen kansalaisuutta, täytyy osoittaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Koe suoritetaan yleisen kielitutkinnon suullisella ja kirjallisella kokeella, josta täytyy saada vähintään taitotasolla kolme (keksitason tutkinto). Kielitutkinto täytyy olla suoritettu siinä vaiheessa, kun tekee kansalaishakemuksen. (Maahanmuuttovirasto 2022.) Yleinen kielitutkinto eli YKI- tutkinto on aikuisille tarkoitettu kielitutkinto. Virallisen kielitason siis voi osoittaa YKI- todistuksella. Tässä tutkinnossa ei tarvitse osata esimerkiksi jonkin erityisalan kieltä, vaan kokeessa arvioidaan yleiskieltä käytännön tilanteissa. YKI- todistusta voi käyttää siis Suomen kansalaisuuden hakemiseen, työn sekä opiskelupaikan hakemiseen ja kielitaidon tason osoittamista työnantajalle. (Opetushallitus 2022.)

Yksi syy huonoon kotoutumiseen voi löytyä kielestä. Kolmannen sektorin toimijat, kielentutkijat- ja opettajat sekä maahanmuuttajat ovat itse kehittäneet uudenlaisen kielenopetusmateriaalin nimeltään Suomen kieli sanoo tervetuloa2: Osallisuuden kieltä oppimassa. Materiaali on julkaistu 2021 maaliskuussa ja sen voi ottaa ilmaiseksi käyttöön verkosta. Oppimateriaali on jatkoa Suomen kieli sanoo tervetuloa- alkeisopetusmateriaalille, joka on kehitetty turvapaikanhakijoille ja Suomeen kotoutuville. (Kärki& Vieraskynä 2021.) Mielestäni tämä on todella hyvä asia, koska tutkiessani tietoa suomen kielen opiskelusta huomasin, että kielikursseille on vaikea päästä, koska kurssit täyttyvät niin nopeasti varsinkin pääkaupunkiseudulla, kun taas harvaan asutetuilla seuduilla tilaa on enemmän. Voisi sanoa, että tämä on alueellista epätasa- arvoa. Toivottavasti näitä asioita ratkaistaan ja osataan ohjata asiakkaita erilaisten kielikurssi palveluiden piiriin, koska kielikursseille haluavia on paljon.

Lähteet

infoFinland.fi 2022. Elämä Suomessa. Suomen ja ruotsin kieli. Suomen kielen opiskelu. Päivitetty 12.3.2021. [Viitattu 6.3.2022] https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/suomen-ja-ruotsin-kieli/suomen-kielen-opiskelu

Kärki, U. & Vieraskynä. 2021. The Ulkopolitist. Kieli on avain yhteiskuntaan- Uusi maahanmuuttajien kanssa kehitetty kielenopetusmateriaali ohjaa toimintaa demokraattisessa yhteiskunnassa. [Viitattu 6.3.2022] https://ulkopolitist.fi/2021/06/07/kieli-on-avain-yhteiskuntaan-uusi-maahanmuuttajien-kanssa-kehitetty-kielenopetusmateriaali-ohjaa-toimimaan-demokraattisessa-yhteiskunnassa/

Maahanmuuttovirasto 2022. Yleinen kielitutkinto (YKI). Suomen kansalaisuus. [Viitattu 5.3.2022] https://migri.fi/yleinen-kielitutkinto-yki

Opetushallitus 2022. Koulutus ja tutkinnot. Kieli ja kääntäjätutkinnot. Yleiset kielitutkinnot (YKI). [Viitattu 5.3.2022] https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kieli-ja-kaantajatutkinnot/yleiset-kielitutkinnot-yki

TE- palvelut 2022. Kotoutumispalvelut. Suomen ja ruotsin kielen koulutus osana kotouttamiskoulutusta. [Viitattu 5.3.2022] https://www.tepalvelut.fi/tyonhakijalle/tukeatyollistymiseen/kotoutumispalvelut/suomen-ruotsin-koulutus

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

3 ajatusta aiheesta “Kielitaito voi olla avain kotoutumiseen”

  1. Tervehdys,
    Kielitaito on oleellinen asia ymmärretyksi tulemisen kannalta. Nykyään pitää osata kommunikoida sujuvasti paitsi suullisesti myös kirjallisesti. Jos et ole aktiivinen somessa, olet ulkona monesta asiasta. Ajatellaanpa paria edellistä koronavuotta ja etäopetusta tai -työtä. Jos kielitaidossa on ollut puutteita, osallistuminen etänä on voinut tuntua hyvinkin hankalalta ja epämukavalta. Jos kontaktit esim. opiskelukavereiden kanssa jäivät fyysisesti nollaan, korostui somen käyttö. Heikolla kielitaidolla se on ollut varmasti erityisen haastavaa.
    Oman työssäni on paljon neuvontaa ja ohjausta, minkä takia kielitaito on tärkeä työväline päivittäin. Suomi on vaikea kieli jopa suomalaiselle, toivottavasti opetusresursseja saataisiin kohdennettua tasapuolisesti kaikille tarvitseville!

  2. Kyllä kielitaito on todella tärkeä, jos ihminen ajoittaa pysyä Suomessa. Kieltä kannatta oppia ja melko heti aloittaa siitä, koska tiedän että monet jättävät sitä ja eivät oppii, vaikka asuvat kymmeniä vuosia täällä Suomessa. Itse kun muutin pienenä lapsena Suomeen, heti menin kouluun ja minun vahvemmat kielikurssille. Jos ei osa maan kieltä, ei pärjää pitkälle, vaikka toinen kieli on ruotsi ja englanti on yleinen joka paikassa. Suomea pitää osata puhua, jotta pärjää koulussa, töissä, harrastuksissa ja jne. Ilman suomen kieltä asumalla täällä tule todella vaikea. Myös monet suomalaiset olin huomannut, vaikka ne osaavat englantia ti ruotsia, kuitenkin tykkäävät, että kaikki puhu suomea. Olen kohtannut työpaikassa, kun meille tulevat ulkomaalaiset vuokra työntekijät, muut suomalaiset aina valittavat niiden kielitaidosta ja ymmärryksestä.

  3. Kieli on todella kotoutumisen keskeisin tuki. Kielen vaikutus yksilön osallisuuden kokemukseen on merkittävä ja omassa työssäni vastaanottokeskuksessa vuosina 2016-2021 tämä tuli ilmeiseksi.

    Valitettava ilmiö kielen opiskelulle oli työllistyminen TP-prosessin aikana. Muistan alkuaikoina kuinka suomenkielen kurssit keskuksessamme olivat täynnä ja halukkaita opiskelijoita oli paljon. Kun turvapaikanhakijat alkoivat merkittävissä määrin työllistyä postin, rakennusalan ja siivouksen parissa vuonna 2019, suomenkielen luokat kokivat kovaa opiskelija katoa. Eräässä tutkimuksessa oli huomattu, että turvapaikanhakijat olivat toivoneet juuri ammattisanastojen liittämistä opetusmateriaaliin (Suokonautio 2008). Tässä on mielestäni mielenkiintoinen kulma suomenkielen opetukselle. Jos asiakas voisi valita haluaako painottaa työllistymistä jollakin tietyllä alalla ja voisi saada perusopetuksen lisäksi esimerkiksi lisäaineistoa toivomansa alan ammattisanaston muodossa.

    Ilmiö on hyvin looginen ja nousee käytännön tosi asioista. Kielen opiskelu on monille vaikeaa esimerkiksi iän takia. Ja kun tämän vaikea asian voimakkaimpia kannustimia on työllistyminen, putoaa siltä pohja kun, työtä saakin ilman kieltä. Tämä on ensisilmäyksellä näyttää hyvältä, mutta se kätkee alleen perustavanlaatuisen ongelman. Kotoutuminen keskeytyy juuri sen tärkeimmän asian osalta eli kielen. Kielitaidon puute asettaa kotoutujan epäsuotuisaan asemaan yhteiskunnassa ja vaikka kieli ajan kanssa tarttuisikin, tuomitsee se henkilön pysähtyneeseen yhteiskunnallisen aseman kehitykseen.

    Suokonautio, J. 2008. Palapelin palat paikoilleen. Maahanmuuttajien kokemuksa
    kotoutumiskoulutuksesta ja sen kehittämisestä. Työ- ja Elinkeinoministeriö/ Euroopan
    Sosiaalirahasto/ Jyväskylän yliopisto. Kopijyvä Oy: Helsinki. Viitattu 31.3.2008
    http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=bb69a16a-ef16-44cd-9785-80b858f9b384

Kommentoi