Vahvistaako soteuudistus nuorten ääntä?

Sisältää jälleen kerran kyynistä sarkasmia ja ripauksen epäilevää Tuomasta.

Soteuudistusta taikinoidessa monelta suunnalta kuuluu, kuinka uudistus takaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Laatukin siinä paranee. Tämä taataan niputtamalla kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnallisten hyvinvointialueiden alle. (Sote-uudistus 2021.) Kuulostaa näppärältä. Pitkien välimatkojen Suomessa täällä maaseudulla palvelut on koottu isoimpiin kaupunkeihin jo liki 20 vuotta. Ei se kovin näppärältä ole vaikuttanut, varsinkin kun kaikkien maakuntakeskusten keskustoista muovataan vihersiirtymää kumarrellen autottomia. Siinä saakin vähän funtsia, mihin sen kuraisen Toyotansa parkkeeraa. Eikä se sen helpompaa ole nuorillakaan päästä esimerkiksi terveyspalveluiden piiriin, nytkin saa jonottaa maailman tappiin saadakseen oikea-aikaisia psykiatrisia palveluita. Niin mikä käytännössä helpottuu?

Ennen kuin allekirjoittanut oli lastensuojelussa töissä, hänelle oli kertynyt aiempaa kokemusta nuorisotyöstä yli kymmenen vuotta. Hän oli osaltaan kuntatasolla vaikuttamassa nuorten äänen kuuluvuuteen ja osallisuuteen huomatakseen, että kaikki uudistaminen on hyvin pitkälti aina aikuisjohtoista. Tilastollisesti näyttää upealta, että nuoria on kuultu. Nypätty pari mielipidettä sieltä täältä ja ”jepjep kaikki ok.” Ydinkysymys onkin, että kuullaanko heitä oikeasti? Jo LAPE-uudistuksen alkuvaiheissa huomasimme paikallisen nuorisovaltuutetun kanssa, että kuulemiset on rajattu koskemaan varhaiskasvatusta ja kouluja. Istuminen kokouksissa turhautti.

Maakuntatasolla nuorten äänen kuuluminen on tähän mennessä toteutunut hyvin eri tavoin. Joissain kunnissa nuorisovaltuustotoiminnalla on selkeä toimenkuva, osassa nuoria kuullaan satunnaisesti ja osassa ei nuoria kuulla lainkaan. Kuntien nuorisovaltuustot ovat kuitenkin nykyisellään lakisääteisiä ja edustaja maakunnalliseen nuorisovaltuustoon manuvaan on hyvä löytyä jokaisesta kunnasta. Manuvien yksi tehtävä on varmistaa, että nuorten ääni ei kuulu vain enemmistöjen näkökulmasta. (Nuorten Suomi ry.)

Yhtenä haasteena onkin saada kerättyä ääni heiltä, jotka ovat yhteiskunnalle huomaamattomia. Heiltä, jotka pelaavat konsolipelejä verhot kiinni tai heiltä, jotka seisovat välituntisin yksin. On helppoa saada mielipide nuorelta, jolle on jo synnytyslaitoksella annettu käteen vaikuttamisen avaimet. He luontaisesti ohjautuvatkin vaikuttamistoimintaan mukaan esimerkiksi osallistumalla järjestötoimintaan tai nuorisovaltuustoihin. Sijaishuollossa olevat lapset saavat melko paljon vaikuttaa lähiympäristönsä tapahtumiin, mutta miten heidät saisi mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Joskus se ovi heillekin maailmaan aukeaa.

Lasten ja nuorten on myös vaikea vaikuttaa sellaiseen, mistä he eivät tiedä mitään. Halutakseen muutosta johonkin, on tiedettävä, minkälaisia palveluja on aiemmin ollut. Tässä tietenkin on aikuisilla paikkansa, mutta tietävätkö hekään kuitenkaan vielä, mihin tämä puuhastelu johtaa?

Vaikka laki lastensuojelun asiakasmitoituksesta tuli voimaan vuoden alussa, sosiaalityöntekijöillä on edelleen enemmän asiakkaita, kun lain mukaan saisi olla. Talentian puheenjohtajan Jenni Karsion mukaan alalle haetaan työntekijöitä, mutta palkan ja työolosuhteiden ollessa edelleen puutteellisia tekijöitä ei löydy. Tätä hän kutsuu näennäisrekrytoinniksi, sillä Valviran rekisteröimiä sosiaalityöntekijöitä on riittävästi kuntien tarpeeseen. (Hinkula 2022.)

Asiakasmäärien ollessa edelleen valtavia, sosiaalityöntekijät eivät ehdi paneutua riittävästi lasten asioihin. Erityisen paljon huolta herättävät perheet, joissa on nepsy-lapsia. Heidän tilanteensa kun vaatisi erityistä perehtymistä.  Sosiaalityöntekijät kuormittuvat työssään, eivät koe pystyvänsä tekemään laadukasta sosiaalityötä ja vaihtavat alaa. (Hinkula 2022.)

Ei siis kovinkaan kuulosta siltä, että suunta on oikea.

-Vulle

Lähteet:

Sote-uudistus 2021. Sote-uudistus parantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaista asemaa palveluissa. Viitattu 11.4.2022.https://soteuudistus.fi/-//1271139/sote-uudistus-parantaisi-lasten-ja-nuorten-yhdenvertaista-asemaa-palveluissa

Nuorten Suomi ry. Nuorten äänten kuuleminen maakunnissa. Viitattu 11.4.2022. http://www.nuortensuomi.fi/wp-content/uploads/2021/08/Suositus-hyvinvointialueille-ja-maakunnille-nuorten-osallisuudesta-ja-kuulemisesta-tiivistetty-versio.pdf

Hinkula, E. 2022. Asiakkaat odottavat tapaamisia kuukauden, asioihin ei ehditä perehtyä, ja työntekijät väsyvät – sosiaalityöntekijä: “Lastensuojelu on kriisissä”. Yle. Viitattu 11.4.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12396629

Kommentoi