Aluevaalit ovat pohdituttaneet minua pitkän aikaa. Mitä se on meillä täällä pääkaupunkiseudulla ja mitä se on maalla pienellä paikkakunnalla pohjois-Savossa Keiteleellä? Olen itse päässyt seuraamaan mökki paikkakunnalla tätä sote muutosta jo useamman vuodenajan. Pääkaupunkiseudun osalta se on minulle jäänyt vielä avoimeksi osittain. Pääsinkin sähköposti haastattelun kautta kyselemään vähän mitä ajatuksia on ja mitä Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on herännyt Sirkka-Liisa Kähärälle, joka sai eniten ääniä Vantaalla aluevaaleissa ja tuli valituksi.
Tässä pieni blogi kirjoitus Sikulta.
Aluevaalit olivat toiset vaalit, jotka käytiin korona-aikana. Kampanjointi oli kuitenkin todella erilaista, kuin viime kevään kuntavaaleissa, jolloin ensin vaalien siirtämisen jälkeen myös rajoitukset toukokuussa helpottivat. Silloin oli todella lämmintä pitkään, vaalityötä pystyi tekemään sandaaleissa ja capreissa sekä t-paita päällä. Tammikuussa sitten piti tumpata vaatetta enemmän kuin aikoihin ja suotavaa oli vetää maski/pleksi kasvoille.
Aluevaalikampanjoinnin toteuttamisen haasteita
Vuodenaika aluevaaleille ja sitä ennen tapahtuvalle kampanjoinnille oli hankala, vaikka koronarajoituksia ei olisi ollutkaan. Lähestyvä joulu ei ole parasta vaalityön aikaa. Silloin ihmisten ajatukset olivat aivan muualla kuin aluevaaleissa. Vaalinumerot tulivat ehdokkaille 23.12. jonka jälkeen seuraavat kaksi viikkoa osa äänestäjistä oli lomilla ja jossain muualla kuin esim. menossa töihin junalla. Todella vähän äänestäjiä oli tavoitettavissa ulkona ja tämä puhututti monia ehdokkaita. Vantaalla ulkotilaisuuksia sai järjestää, kunhan huolehti turvallisuudesta, mutta Keravalla jossain vaiheessa rajoitettiin niitäkin.
Selvää oli, että vaalikampanjointi siirtyi sosiaaliseen mediaan, ulkomainontaan ja lehtiin. Onneksi sosiaalisessa mediassa mainostaminen rajatulle kohderyhmälle on edullista ja onneksi vaalikassassani oli rahaa, että pystyin myös mainostamaan ehdokkuuttani lehdissä. Uskon vaalitulokseeni vaikutteen sen, että olen jo vuosikausia kirjoittanut sosiaalihuollon ja varsinkin terveydenhuollon ongelmista. Sitä tein myös kampanjan aikana omassa blogissani, jota mainostin sosiaalisessa mediassa. Rehellinen kirjoittaminen palvelujen ongelmista, asiakas-/potilasprosesseista, henkilöstön saatavuudesta ja ihmisten kokemuksista sote-palveluista puhutti varmasti lukijoita.
Äänestysprosentti oli surkea, voiko sille tehdä mitään
Eniten minua ihmetytti se, että kovin moni kertoi aluevaaleissa jättävänsä äänestämisen väliin, kun ei tiedä, mistä on kysymys. Tietoa oli hyvin saatavilla hyvinvointialueelle siirtyvistä asioista, päätöksenteosta, rahoituksesta ja ennen kaikkea syistä, miksi näin tehdään. Mielestäni oikeat syyt siihen, että edes ei harkittu äänestämistä, olivat: Ei ymmärretty sitä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle järjestettäväksi ja että poliittiset voimasuhteet määrittävät, miten palvelut jatkossa järjestetään: julkisina palveluina vai yksityisten palveluntuottajien toimesta. Ei uskottu, että mikään muuttuisi ja siitä syystä osa äänestäjistä ei edes halunnut perehtyä asiaan, selvittää muutokseen liittyviä syitä. Yksi iso syy oli varmasti se, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella asuu paljon maahanmuuttajia, joista osa ei ymmärtänyt koko asiaa tai ei tiennyt äänioikeudestaan.
Vantaa on jo vuosikausia rämpinyt valtakunnallisella tasolla äänestysprosenttien häntäpäässä. Mielestäni asialle ei ole tehty riittävästi. Viimeksi kuntavaaleissa vain alle puolet vantaalaisista äänesti, eli kaupunginvaltuutetut päättävät vähemmistön mandaatilla siitä, mitä Vantaalla tehdään. Nyt sama tapahtui aluevaaleissa vielä surkeammalla äänestysprosentilla. Niin kaupungin kuin hyvinvointialueen virkamiesten ja päättäjien on tehtävä jatkossa paljon enemmän viestinnän selkeyttämiseksi. On tehtävä paljon enemmän asukasvaikuttamista, on mentävä sinne missä asukkaat ovat ja uskallettava keskustella avoimesti ilman valmisteltuja esityksiä. Yksinkertaisesti on rakennettava luottamusta asukkaiden ja poliittisten päättäjien sekä asioita valmistelevien virkamiesten välillä.
Vuonna 2022 rakennetaan hyvinvointialueen organisaatio ja päätöksentekoprosessit
Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työskentelynsä maaliskuun alussa. Silloin ns. nostetaan ylös organisaatio eli hyväksytään sääntöjä ja ohjeita, jotka perustuvat lakiin ja joiden pohjalta toiminnat ja eri päätöksentekotasot saavat laillisen oikeutensa päättää palveluista, niiden järjestämisestä, henkilöstöstä, toimipisteistä, jne. Kannattaa muistaa, että palvelut aloittavat toimintansa vasta 1.1.2023 hyvinvointialueella. Sitä kannattaa myös korostaa kaikille, jotka sote-palveluja käyttävät.
Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle on sovittu poliittisten ryhmien neuvottelujen pohjalta seuraavia toimielimiä aluevaltuuston lisäksi: Aluehallitus, tarkastuslautakunta, aluevaalilautakunta, kansalliskielilautakunta, pelastuslautakunta (joka muodostetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa), lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, yksilöasioiden jaosto ja edunvalvontajaosto. Tämän lisäksi perustetaan aluehallituksen alaisuuteen tulevaisuusjaostoja, joiden tehtävänä on kehittämis- ja tulevaisuustoiminta. Tähän kuuluu olennaisena osana myös henkilöstötilanteen seuranta ja tavoitteiden asetanta. Tulevaisuusjaostoja ovat: Perheiden palvelut-jaosto, aikuissosiaalityö- ja vammaispalvelut jaosto, terveydenhuollon palvelut jaosto ja vanhusten palvelut jaosto. Lisäksi kansalaisten vaikuttavuutta ja osallistumista vahvistamaan perustetaan vaikuttamistoimielimet: Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Näihin toimielimiin kootaan sekä Vantaan että Keravan jo olemassa olevista toimielimistä jäsenet.
Mielestäni jokaisella päätöksenteon tasolla tulee muistaa, miksi uudistusta tehdään. Tavoitteena on palvelujen parempi laatu, hoitotoimenpiteiden sujuvuus ja nopeus, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä rahoituksen varmistaminen toiminnan toteuttamiseksi. Paras mittari toimille on asiakas-/potilastyytyväisyys, että jokainen saa oikean hoidon, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ammattitaitoiselta sosiaali- ja terveydenhuollon- sekä pelastuslaitoksen henkilöstöltä.
Terveisin,
Siku
Tämä ehkä avaakin meille jonkin verran mitä hyvinvointialueella tehdään. Kiitos Sikulle näistä tiedoista. Aionkin pohtia seuraavissa parissa blogissa tätä kirjoitusta ja äänestysinnokkuutta Vantaalla yleisesti.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!