Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin

Kuinka paljon pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa?

Tilastokeskuksen (2022a) Indikaattorista selviää, että vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömiä on ollut vain noin 40 000. Vuodesta 2008 eteenpäin lukemat näyttävät olleen nousujohdantoisia vuoteen 2016 saakka, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä jopa yli 120 000. Työttömien määrä oli siis kolminkertaistunut vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2016 jälkeen pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt laskemaan vuoteen 2020 saakka eli koronavirus epidemian alkamiseen asti.

Tilastokeskuksen (2022a) sivuilta ilmenee myös, että pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2021 lopussa ollut yhteensä 107 300. Vuonna 2020 määrä oli 91 900 eli 15 400 vähemmän. Vuoden 2021 lukemista naisia oli 43 100 ja miehiä 64 100. Tässä pitkäaikaistyöttömällä tarkoitettiin henkilöä, joka on ollut vähintään 12 kuukautta eli vuoden työttömänä. Pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta työttömänä myös heidän määränsä on noussut. Heitä oli vuonna 2021 yhteensä 50 000. Vuotta aikaisemmin vuonna 2020 heitä oli 36 300 eli 13 700 vähemmän.

Työttömien määrä neljännellä neljänneksellä vuonna 2021 on ollut noin 173 000. Vuonna 2020 heitä on ollut 25 000 enemmän. (Tilastokeskus 2022b.) Laskelmieni perusteella alle vuoden ajan työttömänä olleita on ollut vuonna 2021 pyöristettynä noin 66 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on siis selvästi suurempi kuin alle vuoden työttömänä olleiden. Mistä voisi saada apua työttömyyteen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen?

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin”

  1. Heippa, Hanna!
    Kiitos kattavasta katsauksesta työttömien kohtaamiin haasteisiin yhteiskunnassamme. Työskentelen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana ja kohtaan päivittäin työttömänä olevia henkilöitä, jotka ovat eri syistä päätyneet kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Useilla asiakkaista on haasteita työ- ja toimintakyvyssä esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi, mutta usein samalla henkilöllä on lisätaakkaa esimerkiksi velkaantumisesta, ongelmia päihteiden kanssa tai pitkään pois työelämästä oltua hankaluuksia motivoitua uudelleen työtä hakemaan. Voisikin sanoa, että useilla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista saattaa olla “intersektionaalinen ongelmavyyhti”, jossa erilaiset, risteävät haasteet kuormittavat toimintakykyä ja arkea.

    Kuten blogitekstissäsi mainitsit, mielekäs työ ja päivittäiset sosiaaliset kontaktit ehkäisevät mielenterveyttä haastavien ongelmien, kuten masennuksen, syntyä ja toisaalta myös kohentavat em. haasteiden kanssa elävän henkilön vointia. Usein kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla henkilöllä onkin tavoitteena saada työtoiminnasta mielekästä tekemistä arkeen sekä sosiaalisia kontakteja.

    Terveisin, Marjo

  2. Kiitos palautteesta Marjo! On hyvin ikävää, että ongelmia kasautuu monella eri elämän osa-alueella ja on varmasti haastavaa löytää ratkaisuja asiakkaiden vaikeisiin elämän tilanteisiin. Näissä tilanteissa palveluohjaus on erityisen tärkeä asia. Hyvän palveluohjauksen avulla vahvistetaan asiakkaan elämänhallintaa ja pyritään rakentamaan hyvää arkea. Kuitenkin oikeanlaisen lähestymistavan avulla, esimerkiksi rakentamalla luottamuksellinen asiakassuhde ja aidosti kuuntelemalla asiakasta, voidaan ehdottaa asiakkaalle itsenäistä elämää tukevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeklinikan palvelut ym. palvelut, joiden avulla asiakasta saadaan vietyä eteenpäin omassa elämässä. Myös ottamalla asiakas keskiöön oman elämän suunnittelussa on ratkaisevaa. Kuulluksi tulemisen tunne on tärkeä askel, jotta asiakkaan kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja jotta yhteistyö olisi asiakkaan edun mukaista. (Mitä palveluohjaus on? 2022.) Sivulla oli myös hyvä video, jossa kerrottiin palveluohjauksen merkityksestä asiakkaiden kanssa, jotka ovat vaikeassa elämän tilanteessa ja joilla on haasteita mahdollisesti monella eri elämän osa-alueella.

    Lähteet

    Mitä palveluohjaus on? 2022. Suomen palveluohjausyhdistys ry. Viitattu 5.3.2022. https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Kommentoi