Valitettavasti nuorien masennus ei tunnu kiinnostavan päättäjiä niin paljoa kuin pitäisi.
Masennustilat nuoruusikäisillä 12.-22 vuotiailla muodostaa merkittävän kansanterveydellisen ongelman. Tiedetään että nuoruusiän masennusjaksot vaikuttavat myös aikuisiän mielenterveyteen, vaille hoitoa jäänyt depressio voi vaikuttaa siis pitkälle tulevaisuuteen ja masennusjaksoilla on voimakas uusiutumistaipumus. (Karlsson 2004)
Yhteiskunnassa on tällä hetkellä havaittavissa piirteitä, jotka eivät tue kaikkien nuorten hyvää kehitystä. Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on tehty mittavia uudistuksia opetussuunnitelmiin, joissa on lisätty nuorten omaa vastuuta oppimisesta ja valinnoista. (Koivuranta 2021) On haitallista nuoren kehitykselle, jos hän joutuu vastuuseen omista valinnoista aina vain nuorempana. Nuoret uupuvat ja ovat ahdistuneita ja heillä ajatuksia siitä, että he eivät pysty oppimaan asioita vaadittavalla tasolla.
Masennus heikentää nuorten kykyä suoriutua koulunkäynnistä ja vakavimmillaan depressio vaikuttaa nuoren kykyyn huolehtia itsestään. Lisäksi huomattava osa nuorista kärsii saman aikaisesti muustakin mielenterveyshäiriöstä mm. keskittymishäiriö, ahdistuneisuushäiriö, käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöstä. (Karlsson 2004) Nuorten masennuksen suojaavia tekijöitä ovat läheiset ihmissuhteet, vanhempien ja muiden aikuisten tuki sekä muut läheiset ihmissuhteet. Yhteiskunnan tuki on myös suojaava tekijä nuoren elämässä. (Nuotio, Karukivi & Saarijärvi 2013)
Nuoret, jotka potevat depressiota sekä somaattista pitkäaikaissairautta käyttävät runsaasti terveyspalveluja verrattuna nuoriin, joilla on ainoastaan somaattinen sairaus ilman mielialahäiriöitä. Somaattisen sairauden takia nuoret hakeutuvat perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon, jossa tulisi olla riittävä valmius nuorten masennusoireiden seulomiseen. Usein masentunut nuori oirehtii somaattisilla sairauksilla ja voimakkailla fyysisillä oireilla. Masentuneella somaattiset pitkäaikaisoireet ovat yleisempiä kuin muilla nuorilla. (Karlsson 2004)
Lapsiperheiden köyhyys on tällä hetkellä kovassa kasvussa sekä korona pandemia on tuonut lisää talousvaikeuksia perheille; tämä on tullut ilmi lapsiperheköyhyysryhmän keskusteluissa ja heidän jäsenjärjestöjen tuottamissa kyselyissä. Köyhyys on näkynyt uusien perheiden lisääntymisessä ruoka-avustuksessa sekä Hope ry:n jakaman avun piirissä. (Eapn-Fin 2021) ja tämä kaikki vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.
Nähtäväksi jää millaisia jälkiseurauksia korona ajalla on, sillä on ollut puheita kouluterveydenhuollon sekä perustason palveluissa tapahtuneen potilasmäärien kasvua. Nuorisopsykiatriassa on ollut ruuhkia jo kauan ja ylikuormitusta on tapahtunut kahden viimeisen vuoden aikana Taysissa ja Tyksissä. Taysissa avohoidon palveluvalikoimaa on lisätty, mutta silti ylikuormitus on jatkuvaa osastohoidossa nuorisopsykiatrisella puolella. Osastohoidot ovat jopa kaksinkertaistuneet viiden vuoden takaisesta. Lisä resursseja kaivattaisiinkin Tyksissä kouluun ja nuorisopsyktiatrian avo- ja osastohoitoon. Husissa hyväksytyt lähetteet nuorisopsykitatriaan on lisääntyneet 13 prosentilla ja hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntynyt yli 10%. (Toikkanen 2021)
Ratkaisuna ei ole lisätä ainoastaan hoitoresursseja, vaan valtakunnallisesti on mietittävä millä muilla ratkaisuilla nuorison tilannetta voitaisiin helpottaa.
Onkin hyvä muistaa, että nuorison sairastelu ei ole heidän syytään, vaan kaikilla päätöksillä on seurauksia nuorison hyvinvointiin. Sote uudistukselle luodaankin nyt paljon odotuksia ja toiveita myös nuorison kohdalle ja myös päättäjien heräämistä nuorison palveluille- ja mielenterveysongelmille.
Lähde:
- Karlsson, L. 2004. Nuorten masennus” vakavasti otettava sairaus. Viitattu 10.2.2022 https://www.duodecimlehti.fi/duo94539
- Koivuranta, E. 2021. Yle. Viitattu 4.2.2022 https://yle.fi/uutiset/3-11899434
- Nuotio, Karukivi & Saarijärvi. 2013. Nuorten masennusta voidaan ehkäistä. Potilaan lääkärilehti. Viitattu 4.2.2022 https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/nuorten-masennusta-voidaan-ehkaista/
- Toikkanen, U. 2021. Pandemia lisäsi nuorisopsykiatrian ruuhkia. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/pandemia-lisasi-nuorisopsykiatrian-ruuhkia/
- Vaalit ja koronapandemian vaikutukset puheenaiheena. Eapn- Fin. 2021. Viitattu 10.2.2022 http://www.eapn.fi/koyhyys/lapsikoyhyys/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei!
Kirjoitat todella tärkeästä ja hyvin pinnalla (edelleen) olevasta aiheesta. Kun tiedetään mikä vaikutus masennuksella on nuorena ja sen vaikutuksen näkyvän myös vanhempana, miksi tähän ei puututa ajoissa? Olen täysin samaa mieltä tuosta, että lapsen ja nuorten on otettava nykyään (pandemian aiheuttaman muutoksen myötä) vastuuta itsestään ja oppimisestaan liian paljon, kun etenkin opiskelu on tapahtunut paljon etänä ja itsenäistä opettelua ja työskentelyä on ollut valtaosin. Niin kuin sinäkin viittasit erääseen kirjoitukseen osittain samasta aiheesta, niin luin itse myös juuri artikkelin siitä, miten nuorten mielenterveysongelmat ja psykiatrista hoitoa vaativat sairaudet vaatisivat terveydenhuollon apua, mutta koska tätä ei ole saatavilla järkyttävien ruuhkien vuoksi, kirjataan heidät lastensuojelun asiakkaiksi. Lastensuojelu ei taas ole oikea taho tähän ja näin sijoituksiakin tehdään joskus väärin perustein. On todella surullista, kuinka nuoret joutuvat ja jäävät ilman tarvitsemaansa apua ja matalan kynnyksen paikkoja esim. päihdehuoltoon ei ole. Toivon todella, että päättäjät tähän heräisivät tosissaan.
Heippa ja kiitos kommentistasi.
Nuorten masennukseen puuttumisella olisi suoranainen vaikutus yhteiskuntaan, sillä kun nuoren hyvinvointiin kiinnitetään huomiota jo hyvissä ajoin säästää se myös resursseja tulevaisuudessa. Aikuisiällä uudestaan puhkeava masennus voi myös aiheuttaa yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja alkoholiongelmia. Masennus on mielenterveyden häiriö joka vaatii ammattiapua sekä voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä (Mieli 2022)
Tällä hetkellä nuorille luodaan myös suuria paineita yhteiskunnassamme ja heidän tulisi olla jo nyt tietoisia mitä haluavat tulevaisuudelta. Olisi kohtuus muistaa, ettei nuorille sysätä liikaa paineita vaan oman paikkansa hakeminen vaatii aikaa.
Olen samaa mieltä että lastensuojelun käyttäminen hätäratkaisuna hoitojen ruuhkautumiseen on väärä tapa aloittaa jonojen purkaminen.
Osaamisen laajentamista ja ennalta ehkäisevä työ tulisi olla avain asemassa nuorten masennukseen. Aikaisemmin viittaamassani Lääkärilehden artikkelissa “Pandemia lisäsi nuorisopsykiatrian ruuhkia” mainittiin, että lisäresursseja tarvittaisiin kouluun ja nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoitoon.
Iloinen olen kuitenkin siihen, että asiaa on nostettu enemmän esiin lehdissä ja mediassa korona aikana. Toivottavasti se herättäisi myös päättäjien huomion suunnitellessa uusia sote-palveluja ja koko yhteiskunta rupeisi vaatimaan parempia palveluja nuorille.
Lähde:
Mieli 2022. Masennus. Viitattu 17.2.2022 https://mieli.fi/mielenterveys-koetuksella/masennus/
Moikka, on tosiaan muuten todella ajankohtainen ja tärkeä aihe, josta kirjoitat blogissasi. Ja vielä kaiken lisäksi hyvin kirjoitatkin.
Tuo psykiatrisen hoidon ruuhkautunut tilanne taitaa valitettavasti olla tällä hetkellä koko maata koskeva, valitettavasti. Korona pandemia on varmasti omalta osaltaan myös vaikuttanut nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Kaikenlaisten sulkujen myötä sosiaaliset kontaktit on vähentyneet ja lapsia sekä nuoria on myös jäänyt pois esimerkiksi harrastuksista. Tämän olen itse todistanut, kun toimin juniori jalkapallossa, meiltäkin harjoituksien ollessa tauolla hävisi useita sellaisia nuoria pois, jotka aikaisemmin olivat aktiivisesti mukana. Huono homma, koska harrastuksilla ja siellä tapahtuvalla sosiaalisella kanssa käymisellä, kun kuitenkin on iso rooli kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Ja tosiaan tuo etäkoulujen aikainen vastuun ottaminen omasta oppimisesta on nuoria kuormittanut. Se jos oppiminen on vaikkapa ollut haastavaa koulussa niin on se varmasti ollut etäkoulujen aikaan vielä haastavampaa. Kaikilla kun kuitenkaan ei ole esimerkiksi riittävää tukea ja apua kotona saatavana.
Korona pandemia tosiaan on monille perheille aiheuttanut taloudellisia huolia ja se omalta osaltaan heijastuu lasten ja nuorten hyvinvointiin, kun kotona vanhemmat tuskailee, että kuinka rahat edes riittäisi välttämättömyyksiin. Tottakai aikuisien olisi myös lastensa kanssa tärkeä puhua asioista ja varsinkin silloin, jos huomaavat ettei omalla lapsella kaikki ole kunnossa. Ei se helppoa tietenkään ole, varsinkin jos aikuiselle itsellään on vaikkapa huolia siitä, että kuinka taloudellisesti toimeen tulee.
Hei Antti
Olet oikeassa että psykiatrisen hoidon ruuhkautuminen koskettaa koko maata. Itsekkin pidän surullisena mitä korona pandemia on aiheuttanut erityisesti nuorten kohdalla. Olet varmasti juniori jalkapallo toiminnassa huomannut muutoksen radikaalista. Nuoria on vaikea motivoida reeneissä kun pelejä ei ole näköpiirissä ja pitkiä taukoja tulee.
Sinulta oli hyvä näkökulma, että aikuinen ei välttämättä itsekkään huomaa nuoren hätää jos taloudellinen tilanne lamaannuttaa.
Sonja kiitos hyvästä kirjoituksesta! Tärkeää asiaa!
Kirjoituksen toisesta kappaleesta tuli mieleen kysymys, että kun havaittavissa on piirteitä, niitä nähdään jopa uutisissa, että tilanne ei ole hyvä, niin miksi ei parannetaan tätä menoa? Miksi opiskelijoista, koulun henkilökunnalta ei kysytään, eikä kuunnellaan? Kyllä harmittaa…
Itse kirjoitin korona pandemian tuoma vaikeuksien vaikutuksesta, siis nimenomaan lapsiperheen jäsenien mielialasta, tästä pääsee lukemaan jos kiinnostaa, https://showcase.laurea.fi/opiskelijablogit/pasova-2022/pain-perhetta/2022/tuki-lapsiperheille-koronan-aikana-koronan-tuomat-haasteet-lapsiperheille/
Kirjoituksessani mainitsin, että ”Ylen artikkelissa, Valkaman mukaan (Valkama 2020), korona-aikana mielenterveysongelmat lisääntynyt, esimerkiksi aiheuttanut ahdistusta, masennusta tms. muita ongelmia myös ilmeni korona-aikana esim. perheen sisäinen ilmapiirin huonontumista ja toimeentulon aiheuttama huolia. Mielenterveys voi joutua eri syistä koetukselle, varsinkin tilanne voi olla vaikeampi kun velvollisuuksia enemmän, esim. jos on perhe ja lapsi.” Eli todellakin ilmassa on aika paljon havaittavia piirteitä, tutkijat ja uutiset huutaa että tähän tarvii tehdä parannuksia!
Kuten molemmista kirjoituksesta huomaa, että korona pandemia tuonut lisää köyhyyttä, ja se aiheuttaa/ajaa mielenterveys ongelmiin esim. lapsen vanhemmille, sitä kautta lapsella myös saattaa esiintyä mielenterveys ongelmia. Jopa UNICEF yritti ottaa tähän kantaa ja tehnyt tutkimuksen, että maailman laajuisesti, lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä mielenterveys palveluita ei huomioidaan tarpeeksi eikä investoinnit riittävää. UNICEFin tutkimus raportista lukee lisää mun kirjoituksessa, käy vilkaisemassa.
Yt. Gegi.