Sote-uudistuksesta on puhuttu uutisissa jo useita vuosia. Ensimmäisiä kertoja siitä on ollut puhe jo vuonna 2006 (Strömberg 2019). 23.6.2021 eduskunta hyväksyi esityksen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistamista koskien, eli lyhyemmin sanottuna sote-uudistuksen, ja presidentti vahvisti lait 29.6.2021. Osa laeista tuli voimaan heti heinäkuun alusta 2021, osa astuu voimaan ensimmäinen päivä maaliskuuta 2022 ja viimeisimmät vuoden vaihteessa 2023. (Sote-uudistus. 2022.) Mutta mitä tämä sote-uudistus käytännössä tarkoittaa? Entä vaikuttaako se nuoriin?
Uudistuksesta lyhyesti
Vielä tällä hetkellä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä kuuluu kunnille ja kuntayhtymille, mutta vuoden 2023 alusta se siirtyy 21 hyvinvointialueelle. Tästä poikkeuksena on Helsinki, jossa tämä vastuu säilyy kaupungilla jatkossakin. Hyvinvointialue on julkisoikeudellinen, kunnista sekä valtiosta erillinen yhteisö, jolla on itsehallinto alueellaan. Hyvinvointialueiden järjestämiin julkisiin palveluihin kuuluu esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammashoito, vammaispalvelut, sosiaalihuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä ikääntyneiden asumispalvelut. Painopisteenä on edistää hyvinvointia ja terveyttä ja näin ollen pyrkiä vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Tavoitteena sote-uudistuksella on muun muassa saada laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut kaikille hyvinvointialueella asuville, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta. (Sote-uudistus. 2022.)
Entäpä nuorten hyvinvointi?
Sote uudistusta luotaessa on oltu huolissaan varsinkin nuorten mielenterveyspalveluista ja hankalasta pääsystä niihin sekä pitkistä jonoista. Nuorten mielenterveydenhäiriöt, kuten ahdistus ja masentuneisuus, ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta pääsy mielenterveyspalveluihin on edelleen niin sanotusti kiven takana. Tämän lisäksi tällä hetkellä esimerkiksi asuinpaikkakunta, koulu tai jopa ammattihenkilö vaikuttaa siihen, minkälaista hoitoa nuori mielenterveyshäiriöidensä kanssa saa (Kalmari, H. & Hietanen-Peltola M. 2021.).
Suomessa onkin alettu kouluttamaan opiskelijahuollon henkilökuntaa, eli koulukuraattoreita, psykologeja sekä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia, jotta nuorten lievät mielenterveyden häiriöt voitaisiin kohdata koulussa, ilman tarvetta ohjata eteenpäin esimerkiksi erikoissairaanhoidon jonoihin. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä opiskelijahuollolta, jotta nuoren tilanne saadaan arvioitua ja ohjattua hänet interventioon sekä mahdollisiin jatkotoimiin ryhtymisessä. Toimintatapojen uudistuminen vaatii yhteistyötä sekä toimivia palveluketjuja myös opiskelijahuollon ulkopuolelle, kuten esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin, psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja nuorisoasemien kanssa. Näillä toimin pyritään vahvistamaan nuorten tukemista perustasolla, nuoren omassa arkiympäristössä. (Hietanen-Peltola, M., Noora Seilo, N. & Miia Ståhle, M. 2021.)
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista huolehditaan myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla (LAPE), jonka tavoitteena on tuoda hoitoa, kuntoutusta sekä tarvittavaa tukea oikeaan aikaan ja mahdollisimman lähelle arkea, eli kouluun, varhaiskasvatukseen tai kotiin, sekä vähentää eriarvoisuutta. Tavoitteeseen pääsemiseksi uudistetaan palveluita ja palvelujärjestelmää sekä vahvistetaan tietoon ja lasten oikeuksiin perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Muutosohjelmassa otetaan käyttöön lapsiperheille suunnattu perhekeskustoimintamalli, jossa kootaan julkisten matalan kynnyksen palveluiden yhteyteen myös vertaistuen, seurakuntien ja järjestöjen palvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017.) LAPE-muutosohjelma alkoi hallituskaudella 2016–2019 ja sitä jatketaan nykyisellä hallituskaudella 2020–2023 (THL. 2021).
Lähteet:
Hietanen-Peltola, M., Noora Seilo, N. & Miia Ståhle, M. Sosiaali- ja terveysministeriö. 24.3.2021 Iso satsaus nuorten mielenterveyteen – sadat opiskeluhuollon ammattilaiset kouluttautuvat uuteen malliin. Viitattu 21.2.2022. https://soteuudistus.fi/-/iso-satsaus-nuorten-mielenterveyteen-sadat-opiskeluhuollon-ammattilaiset-kouluttautuvat-uuteen-malliin
Kalmari, H. & Hietanen-Peltola M. Sosiaali- ja terveysministeriö. 12.3.2021. Entten tentten teelikamentten – kuka hoitaisi lasten ja nuorten mielenterveyttä perustasolla?. Viitattu 22.2.2022. https://soteuudistus.fi/-/entten-tentten-teelikamentten-kuka-hoitaisi-lasten-ja-nuorten-mielenterveytta-perustasolla
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Viitattu 22.2.2022. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM026:00/2017
Sote-uudistus. 2022. Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia sote-uudistuksesta. Viitattu 22.2.2022. https://soteuudistus.fi/ukk
Strömberg, J. 26.2.2019. Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä. YLE. Viitattu 16.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10663208
THL. 14.12.2021. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Viitattu 22.2.2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-?redirect=%2Ffi%2Ftutkimus-ja-kehittaminen%2Ftutkimukset-ja-hankkeet%2Ftutkimukset-ja-hankkeet-aiheittain%2Flapset-nuoret-ja-perheet-tutkimukset-ja-hankkeet
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moro Saara!
Hyvin kiteytit Sote-uudistuksen. Nähtäväksi jää minkälaisia vaikutuksia Sote-uudistuksella todella on. Itse ainakin uskon siihen että nyt saadaan paremmin ja nopeammin ohjattua muutoksia oikeaan suuntaan, kun on jakauduttu omiin hyvinvointialueisiin. Ja ennen kaikkea alueellinen yhdenvertaisuus nostaa päätään. Olit kirjoittanut myös nuorten hyvinvoinnista. Olen noin 6 vuotta työskennellyt lastensuojeluyksikössä ja työn kautta tutustunut monenlaisiin asiakkaidemme kohtaamiin sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Havaintona ollut pitkä jonot mielenterveyspuolen palveluihin. Itse kannatan vahvasti kuntien panostamista ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Luulen että tähän nyt viimeistään herätään kunnolla, kun oikeasti on huomattu kuinka niin moni nuori voi huonosti, eikä kohtaa auttajaansa. Tai jos auttaja on tiedossa, niin se on pitkän odottelun päässä, ja tässä ajassa voi ehtiä nuoren elämässä tapahtua kovinkin radikaaleja muutoksia, yleensä huonompaan suuntaan. Puuttumista, apua ja ohjausta täytyy siis tuoda lähelle, siellä ne tilanteet tapahtuu. Mielestäni on tärkeää olla käden ulottuvilla kun apua tarvitsee. Hyvää tekstiä ja hyviä aiheita.
Hei,
Samoilla linjoilla olen kanssasi sote uudistuksesta nuorten suhteen. Sote uudistus on tuonut paljon
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä kehittämistyötä. Tästä esimerkkinä mm. Terapiat
etulinjaan- hanke, jonka tarkoituksena on parantaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavauutta.
Tässä hankkeessa mm koulutetaan ammattilaisia käyttämään matalan kynnyksen mielenterveyden
interventioita, jotta nuoret saisivat apua jo perustasolla. Psykososiaalisten hoitojen saatavuus paranee, kun
painopistettä siirretään erikoisairaanhoidosta perustasolle.