Nuorena on tärkeää, että saa kokea, tuntea ja tutustua erilaisiin ihmisiin.
Itse muistan omasta nuoruudestani sen, että kaverit ja heidän kanssaan ajan viettäminen harrastusteni lisäksi oli hyvin tärkeää. Harrastin nuorempana tanssia ja kävinkin esimerkiksi viikoittain treeneissä sekä kesäisin kesäleireillä, ne olivat hyvin tärkeitä minulle.
Kaksi vuotta sitten kaikkien elämä mullistui, kun korona alkoi levitä ympäri maailmaa. Suomessa laitettiin käytännössä kaikki kiinni. Olen paljon pohtinut näiden koronavuosien aikana, minkälainen vaikutus kaikella tällä on ollut erityisesti nuoriin. Nuorena esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunne on hyvin tärkeää, mutta entä sitten, jos ei saa itselleen tunnetta, että kuuluu johonkin. Onneksi viime aikoina on herätty siihen, että nuorten harrastustoimintaa ei ole esimerkiksi kokonaan suljettu, vaikka poikkeusolot ovatkin jatkuneet.
Nuoret kokevat hyvinvoinnin laskeneen koronakriisin keskellä. Allianssin ja MTV:n tehdyn kyselyn perusteella yli 68 % nuorista koki hyvinvointinsa heikentyneen koronavuosien aikana. Ennen koronaa hyvinvointia lisäsi kaveriporukoiden lisäksi esimerkiksi koulu ja erilaiset harrastukset, niiden myötä turvalliset aikuiset. Nyt koronarajoitusten myötä kodin ulkopuoliset kontaktit ovat jääneet minimiin. Se on lisännyt nuorten ongelmia kuten ahdistuneisuutta, flegmaattisuutta, yksinäisyyttä, huolta perheestä ja kavereista. Nuorilla on myös lisääntynyt kännyköiden sekä median käyttö. (Munsterhjelm.2022)
Vertaistuen sekä mahdollisuus jutella muiden nuorten tai turvallisen aikuisen kanssa, ovat tärkeitä nuorten jaksamisen kannalta näissä poikkeusoloissa. Nuoret tarvitsevat myös esimerkiksi tukea opiskeluihin sekä erilaisia mielenterveyspalveluja. (Munsterhjelm. 2022)
Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntynyt koronavuosien aikana, myös nuoremmissakin lapsissa. Tämä on huolestuttavaa ja olisikin tärkeää, että tähän asiaan paneuduttaisiin. Jokaisella lapsella on tärkeää olla oma kaveri, sillä on tulevaisuuden kannalta iso vaikutus. Korona-aika on myöskin lisännyt nuorten hyvinvoinnin eroja, jotkut nuoret ovat voineet poikkeusajan hyvin. Mutta ne nuoret, keillä oli jo ennen koronaa vaikeaa, ovat kokeneet poikkeusajan haastavana. (Puustinen.2020)
Tämä aihe kokonaisuudessaan on hyvin ajankohtainen ja esillä medioissa. Se on hyvä asia, koska nuorten hyvinvointiin kannattaa ja pitääkin satsata.
Lähteet:
Puustinen Marja. 2020. Korona-aika syventää lasten ja nuorten hyvinvoinnin eroja. Viitattu 17.2.2022 https://psykologilehti.fi/korona-aika-syventaa-lasten-ja-nuorten-hyvinvoinnin-eroja/
Munsterhjelm Anna. 2022. Nuorten hyvinvointi on heikentynyt koko koronakriisin ajan – ”Viimeistään nyt kaikkien suomalaisten on syytä huolestua” Viitattu 17.2.2022 https://alli.fi/nuorten-hyvinvointi-on-heikentynyt-koko-koronakriisin-ajan-viimeistaan-nyt-kaikkien-suomalaisten-on-syyta-huolestua/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Olit hienosti kirjoittanut siitä, kuinka nuorena pitää saada kokea, tuntea ja luoda uusia suhteita muihin ihmisiin. On myös kerrottu se, että jo nuorena luodut ihmissuhteet kantavat pitkälle aikuisikään asti. Nykypäivän nuorille jää hyvin suppeaksi alue, josta he löytävät uusia kontakteja. Nämä rajoittuvat tällä hetkellä vain ja ainoastaan koulunkäyntiin, koska kaikki muut erilaiset tapahtumat on suljettu.
Kun koulunkäynti siirrettiin etäopiskeluun myös monille, jäi paljon vastuuta itselleen. Myös ystävyyssuhteiden luominen ja kasvattava vuorovaikutus heikkeni.
Moni nykypäivän nuori ei edes tiedä vaihtoehdoista, joita heillä olisi voinut olla tarjolla. Tällä tarkoitan nuoruuteen liittyviä elämyksiä esim. festarit, tapahtumat konsertit ja matkustaminen. Tarkoitan sitä mitkä kokemukset näistä saa.
Kuten Avola ja Pentikäinen (2020) kirjoittavat kirjassaan kukoistava kasvatus, miten hyvän elämän taitoja voi opettaa ja oppia.
Kasvatuksella voi tietysti vaikuttaa siihen, minkälaisia aikuisia meidän nuoristamme kasvaa. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta jo pelkästään lapsuus ja nuoruus ovat niitä parhaimpia vaikutuksen aikoja. Silloin ihminen kehittyy, kasvaa kiivaimmin ja on altis ympäristön vaikutuksille. Nämä hyvinvointitaidot ovat kokonaisuus myös muita erilaisia taitoja. Näitä ovat ne, joita tarvitsemme elämän varrella opiskelussa, työssä, ihmissuhteissa ja oman itsemme kanssa erilaisissa elämänvaiheissa. (Avola & Pentikäinen, 9-11.)
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä on tietysti tunnetaitojen oppiminen jo koulussa. Kouluissa opettamalla hyviä vuorovaikutustaitoja voimme rakentaa lapsille parhaimmillaan hyvin merkityksellisiä ja hyvinvointia vahvistavia verkostoja. Jolloin nuoret voivat tukeutua toisiinsa ja he saavat myös turvaa toisistaan. Elämän eri vaiheissa tärkeää on, että opetamme nuorillemme ystävyyssuhteiden, ryhmien ja verkostojen merkityksen hyvinvoinnille, jotta lapset oppivat ymmärtämään ja arvostamaan niiden merkitystä. Nämä antavat onnellisen ja hyvän elämän rakennusaineet. (Avola & Pentikäinen, 325–328.)
Myös monen nuoren perheessä käydään koronakriisiä ja monella on taloudellisia vaikeuksia. Nämä heijastavat suurella tavalla myös nuorten elämään. Minusta olisi ollut ehdottoman tärkeää, että missään vaiheessa ei olisi rajoitettu tai suljettu nuorten harrastamisen mahdollisuuksia. Olen kuullut useiden nuorten lopettaneen harrastuksen, sen mentyä tauolle. Motivaatio on laskenut niin rajusti. Esimerkiksi salibandyssä jopa 15% on lopettanut lajin harrastuksen (YLE 2022).
Näiden korona aikaisten muutoksien seuraukset tullaan näkemään myöhempinä vuosina. On silti erittäin hyvä puuttua nuorten ongelmiin jo nyt. (Munsterhjelm 2022.)
Toivon suuresti lastemme ja nuortemme vuoksi, että saisimme pitää yhteiskunnan auki.
Avola, P. Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. E-kirja. BEEhappy Publishhing Oy.
Munsterhjelm, A. 2022. Alianssi. Nuorten hyvinvointi on heikentynyt koko koronakriisin ajan- ”Viimeistään nyt kaikkien suomalaisten on syytä huolestua”. Viitattu 17.2.2022. https://alli.fi/nuorten-hyvinvointi-on-heikentynyt-koko-koronakriisin-ajan-viimeistaan-nyt-kaikkien-suomalaisten-on-syyta-huolestua/
Yle. 2022. Salibandy on kärsinyt harrastajakadosta kenties eniten- lajiliitto yhtyy olympiakomitean vetoomukseen purkaa liikunnan rajoitukset. Viitattu 17.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12291214
Kuten aloituksessa todettiin, on tämä valoillaan oleva Korona-tilanne vaikuttanut nuoriimme heikentämällä heidän hyvinvointiaan. Erityisesti varhaisen tuen tarve pitäisi pystyä tunnistamaan aiemmin, jotta nuoren tilanteeseen voitaisiin puuttua ja antaa tilanteeseen sopivaa tukea. Tämän tuen varmistamiseksi tarvitaan varmasti monipuolisia perustason palveluja, joka toteutettaisiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kanssa.
Tämän päivän (19.2.2022) Hämeen Sanomissa oli artikkeli Tampereen yliopistollisen keskussairaalan alueyhteistyön kanssa meneillään olevasta Viva-projektista, jonka avulla Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen 13-18 vuotiaiden, masennusoireista kärsivien nuorten on helpompi hakea ja saada tukea omasta oppilaitoksestaan. Viva (Varhaisilla interventioilla vaikuttavuutta) – projektin yksi merkittävä tavoite on kouluttaa koulu- ja opiskelu-terveydenhuollon ammattilaisia varhaisen tuen IPC-menetelmän (interpersoonallinen ohjaus ja neuvonta) käyttöön ja tukea menetelmän käyttöä sekä sen käytön jatkuvuutta. (Laitinen 2022, 10.)
IPC taas on strukturoitu menetelmä, johon kuuluu 6 tapaamiskertaa. Käyntien sisältö laaditaan ja suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa, hänen voimavaransa huomioon ottaen. Yksi tavoite myös on, että masennus oireiset nuoret oppisivat itse hakeutumaan riittävän varhaisessa vaiheessa avun piiriin, ja se mahdollistuisi omassa tutussa, matalan kynnyksen ympäristössä. IPC käynneillä nuori saa muun muassa ihmissuhteisiin ja vointiinsa liittyvää ohjausta sekä apua hänen toimintakykynsä parantamiseen ja mieliala oireiluun. Taysin alueella onkin jo koulutettu noin 250 IPC-osaajaa ja siitä on saatu runsaasti hyvää palautetta. Noin 86 % prosenttia nuorista on kokenut saaneensa hyötyä menetelmän avulla toteutetulla hoidosta. (Viva-projekti.)
Toivottavasti tämä projekti lisää ja vahvistaa nuorten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta matalalla kynnyksellä myös tulevaisuudessa, eikä se jää unholaan hankerahoituksen päätyttyä. On varmasti selvää, että meillä kaikilla on vahva tahto ja halu parantaa nuorten perustason mielenterveyspalveluja.
Lähteet:
Laitinen, K. 2022. Varhaisen tuen ohjausta nuorille. Hämeen Sanomat 19.2.202,10.
Viva-projekti. Viitattu 19.2.2022 https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Vivaprojekti
Heippa Tanja ja kiitos mielenkiintoisesta ja keskustelua herättävästä postauksesta. Itsekin olen koronan alusta asti miettinyt lasten ja nuorten hyvinvointia korona-aikana. Heillä ei ole samaa lähtökohtaa asioiden käsittelyyn kuin meillä aikuisilla. (Tosin välillä tuntuu, ettei meillä aikuisillakaan ole jaksamista käsitellä korona-ajan haasteita).
Toit hyviä esimerkkejä nuorten harrastuksista ja siitä yhteenkuuluvuuden tunteesta, jota nuoret kokevat ja tarvitsevat.
Kun löysin korona-aaltojen alussa koulukirjoja meidän pihaltamme, tuli karmiva tunne siitä miten käy oppivelvollisuuden ja miten ne oppilaat joilla on jo ennestään haasteita pärjäävät esimerkiksi etäkoulussa.
Koronan vaikutukset tulevat varmasti näkymään laajemmin takautuvasti ja luultavasti me ammattilaisina olemme kohtaamassa näitä nuoria/perheitä, joihin koronan vaikutukset ovat olleet syviä. Samoissa ajatuksissa siis kanssasi meidän nuoristamme.
Yle uutisoi tammikuussa (https://yle.fi/uutiset/3-12260320) etsivästä nuorisotyöstä. Jutussa mainitaan, että joillain nuorilla on ollut helpompaa keskustella etänä ja verkossa, mutta osa nuorista eristäytyy koteihinsa ihan syyn kanssa. Tällöin etsivänkin nuorisotyön resurssit alkavat loppua, sillä nuoria ei löydy mistään, jos he ovat jääneet kotiin eivätkä hakeudu syystä tai toisesta palvelujen piiriin.
Toivottavasti nuoret pääsisivät tasavertaisesti takaisin harrastusten piiriin ja jokaisella nuorella olisi tarttumispintaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta edes johonkin, jotta nuoret eivät ”bunkkeroituisi”, niin kuin ylen artikkelissa mainitaan.
Aurinkoterkuin, Karo
Kiitos että nostat kiinnostavaa ja tärkeää aihetta keskusteluun. Olen itse huomannut omassa työssäni, että asiakas ryhmillä, joille on jo ennestään haastava sitoutua työskentelyyn, on todella vaikeuksia, kun toiminta muuttuu etä työskentelyksi ja teams neuvotteluiksi. Silloin on helpompi vaan vetää peittoa korville ja laittaa herätyskello pois päältä, koittaa unohtaa vallitseva tilanne ja velvollisuudet.
Nuorten ja lasten tilanne on huolestuttava. Kaikki mikä lisää eriarvoisuutta heidän keskuudessaan on syytä nostaa tarkan tutkinnan alle. Kerrot että osa on selvinnyt Korona ajasta hyvin, sitten on heitä, ehkä jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevia, joille se tuntuu olevan “viimeinen niitti” liikaa.
Juurikin sosiaalisen vuorivaikutuksen ja kaveri suhteiden sivuun jääminen on hyvin surullista. Olen todella pahoillani nuorten puolesta.
Hei,
Postauksen sisältö oli hyvin kirjoiteltu ja todella painavaa asiaa. Itse työskentelen lastensuojelun kentällä ja Koronan aiheuttamista haasteista nuorten parissa ei vielä tiedetä mitä kaikkea se tuo tulevaisuudessa. Olen itse pohtinut asiaa oman työni kannalta ja uskon vaikka se hyvin ikävltä kuulostaa että koronan aiheuttamat harrastustoimien ja nuorten tapaamiset ylipäänsä tulevat heijastumaan pahempina ongelmina viiden vuoden sisällä. Perheet ovat joutuneet suurelle kuormitukselle ja juuri jo ennestään haasteiden parissa olleet nuoret kärsineet entistä enemmän yhdessä perheen kanssa. Toivon että olen väärässä mutta valitettava totuus varmasti tulevina vuosina tulee olemaan nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen ja sitä kautta myös perheiden ja vanhempien uupuminen tilanteeseen mikä johtaa lastensuojeluasiakkuuksien kasvuun.
Hei, kiitos kovasti kaikille kommenteista. Oli mielenkiintoista lukea mieteitänne. Tämä aihe oli varsin mielenkiintoinen ja hyvin pinnalla oleva. Nyt näyttää onneksi siltä, että korona-tilanne helpottaa, toivottavasti ne nuoret, jotka ovat kärsineet korona-aikana, saavat tukea seuraavien vuosien aikana.