Tunnekasvatus tukena perheessä ja lapsen arjessa.
Tunteet ja niiden tunnistaminen on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Tunnekasvatuksella pyritään vastaaman tähän tärkeään tarpeeseen lapsen kasvussa. Tunnekasvatus tukee lasta tunnistamaan tunteensa ja täten peilaamaan käytöstään, toimintaansa ja omia voimavarojaan sosiaalisissa tilanteissa. Ihmisten kanssakäymisessä syntyvät konfliktit usein johtuvat siitä, ettei omia tunteita hallitse tai toisen tunteita tulkitse oikein.
Mitä tunnekasvatus sitten on?
Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että lapsen reaktio ja tunne hyväksytään, autetaan lasta sanoittamaan tunne, ja selvitetään yhdessä mistä tunne johtuu. Aikuinen on turvallisesti ja luotettavasti läsnä, ja antaa lapselle mahdollisuuden myös palata asian äärelle myöhemmin. Lapsi ei osaa vielä itse sanoittaa tunteitaan, ja voi piilottaa niitä, koska ne tuntuvat hämmentäviltä. Joskus vaikka ikävä vanhempiin saattaa purkautua huutamisella päiväkotikavereille tai tavaroiden potkimisena. Lapselle on myös tärkeää nähdä aikuisten tunteita. Aikuisen pitää osata tietysti säädellä tunteitaan, mutta on tärkeää, että aikuinen näyttää tässäkin asiassa esimerkkiä. Jos aikuinen on iloinen, voi lapselle kertoa mistä syystä on. Toisaalta jos on väsynyt tai kiukuttaa, voi aikuinen ilmaista senkin lapselle. Tärkeää on kuitenkin huomioida lapsen ikä ja kehitystaso, ja sanoittaa omia ja lapsen tunteita nämä seikat huomioiden.
Tunnekasvatus on tunnetaitojen opettamista ja opettelua. Empatian ja myötätunnon kokeminen on tunnetaitoharjoitusten lähtökohta. Tunteiden ja käyttäytymisen säätely auttaa siihen, että lapsi kokee sen, miten hänet hyväksytään ja häntä rakastetaan, ja tästä syystä on hyvä oppia tunnetaitoja. Lapsi oppii tunteita, taitoja, tapoja ja tunnetaitoja havainnoimalla vanhempiaan ja sisaruksiaan. Lapsien leikkejä seuratessa, vanhemmat saattavat löytää itsensä leikeistä ja tavoista puhua. Hyvä ja hedelmällinen paikka lapsen oppia sosiaalisia tilanteita ja niiden edellyttämiä tunnetaitoja on päiväkodit. Tunnetaidot ovat todettu olevan merkityksellinen ja tulevaisuutta suojaava, ennaltaehkäisevä taito, joten niiden opettaminen on tullut osaksi opetussuunnitelmaa.
Opetushallitus. 3. Tunnetaitoja oppii harjoittelemalla | Opetushallitus (oph.fi). Viitattu 9.2.2022
OAJ. Lasten tunnekasvatus edellyttää, että aikuiset näyttävät myös omia tunteitaan • Opettaja.fi. Viitattu 11.2.2022
Tunnekasvatus lapsiperheen varhaisessa tuessa.
Tunnekasvatusta voi harjoittaa kaiken ikäisten kanssa. Koskaan ei ole ole liian myöhäistä puhua tunteista ja sanoittaa niitä toisille. Lapsiperheiden varhaisessa tuessa tunnekasvatus on hyvä keino perheen sisäisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, sekä uusien tunteiden käsittelyyn. Lapset kasvavat ja kehittyvät, jolloin tunteet ja rektiot ovat uusia. Vanhemmilla voi taas olla uusia tai yllättäviä tunteita vanhemmuudesta ja parisuhteessa. Vanhemmille on usein neuvolan kautta tarjolla vanhemmuusvalmennusta, vertaistukiryhmiä, perhekerhoja ja muita ammattilaisten vetämiä ryhmiä, joissa voi keskustela ja jakaa vanhemmuuden tunteita ja haasteita. Myös yksityistä keskusteluapua on tarjolla. Oulussa neuvola- ja sosiaalipalveluiden kautta kokoontuu muutama perhevalmennusryhmä, ryhmä nuorille äideille, ensimmäistä lasta odottaville perheille, isä-lapsiryhmä sekä monia muita ryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia. Oulun alueella tapahtuvat yhdistysten ja järjestöjen toiminnat löytyvät Ihimiset.fi sivuston kautta. Sivustolta näkee perhekahviloiden ja kerhojen aikatauluja. Sivuston kautta voi siis etsiä jokaiselle perheenjäsenelle tukevaa toimintaa, tai ilmoittautua itse vapaaehtoistoimintaan mukaan. Kotona harjoittelu tunnekasvatuksen saralla onnistuu mainiosti esimerkiksi MLL:n sivuston materiaalin avulla, tai opetushallituksen harjoituspankin avullla. Linkit materiaaliin löytyvät alhaalta.
Ihimiset.fi Apua ja tekemistä Oulussa | Ihimiset. Viitattu 17.2.2022
Linkkejä Materiaaliin:
Lapsen tunteiden säätelyssä auttaminen – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos hyvästä kirjoituksesta tärkeästä aiheesta.
Tunnetaitojen kehittyminen on ah niin tärkeää, ja siinä aikuiset ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa. Turvallinen ja luottavainen ympäristö on lapselle kaikki kaikessa, eikä tämä kokemus saa järkkyä lapsen ilmaistessa tunteitaan. Syliä turvallisempaa paikkaa tuskin lienee. Siinä on myös hyvä harjoitella tunteiden ilmaisua, myös rajumpia sellaisia. Purkaukset voivat olla molemmille (kaikille) osapuolille uuvuttavia kokemuksia, mutta kyllä niitä vaan on käytävä läpi osana kasvua ja kehittymistä.
Vanhemmat voivat vaikuttaa myös negatiivisesti omalla käytöksellään lapsen opetteluun – se kun tapahtuu suurelta osin ympäristöä tarkkailemalla ja matkimalla. Ja kuinka tarkkoja lapset ovatkaan, kuinka paljon he ymmärtävätkään! Suhteettomat tunteenpurkaukset lienevät kaikille vanhemmille tuttuja jossain kohdassa vanhemmuuden polkua, samoin kuin rajoittunut kommunikointi mahdollisen puolison kanssa (mököttämiseksi tai mykkäkouluksikin tätä jotkut kutsuvat…). Lapsi imee vaikutteita kaikesta aikuisten toiminnasta. Hiljaisuus opettaa kätkemään asioita sisään, keskustelu kannustaa puhumaan asioista myöhemminkin.
Moi Heidi,
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Se oli helppolukuinen ja mukava lukea. Mahtavaa, että nostit tunnetaidot ja niiden tärkeyden esille postauksessasi. Kuvat olivat myös ihania ja tuntuivat hyvin “henkilökohtaisilta”. Työssäni varhaiskasvatuksessa yksi meidän ryhmän pedagoinen tavoite on tunnetaidot. Olen siis päivittäin tunnetaitojen äärellä. Toisaalta tunetaitojen opetteleminen on erittäin hedelmällistä; lapsilla näen tuloksia todella nopeasti. Käytämme töissä varhaiskasvatuksessa Fanni-tunnetaitokortteja (https://www.tunnetaitojalapselle.fi/fannintunnetaitokortit.html). Kortit ovat mukana leikeissä ja arjen puuhissa. Pedagogiikka on siis sisälletty kaikkiin päivän touhuihin, ei vain “tunnetaitohetkiin”.
Helsingin uutisissa Anniina Virtanen (21.3.2021) oli kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin kuinka tunne- ja vuorovaikutustaitoja oli alettu harjoittelemaan koulussa, ja tulokset olivat olleet erinomaisia. Artikkelissa sanottiin, että “kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Oppilaat tulivat myös entistä useammin kertomaan opettajalle, jos jokin painoi heidän mieltään.” Tässä linkki juttuun: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3994589
Mahtavaa, että tunnetaidoista puhutaan ja niitä harjoitellaan! 🙂
t. Reetta
Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja tärkeän asian esiin tuomisesta.
Tunnetaidot ovat tärkeitä ja minusta pohja monelle muulle taidolle jota elämässä tarvitaan. Tunteiden sanoittaminen ja niistä puheluminen avoimesti kehittää lapsen kykyä oppia tunnetaitoja. Itse olen kuuden lapseni kanssa opetellut puhumaan ja nimeämään tunteita. Kotona kaikki tunteet ovat sallituja ja ne saa näyttää. Omasta lapsuudestani muistan sen ettei tunteista juurikaan puhuttu. Itse haluan sen vuoksi toimia toisin.
Oman autistisen, keskiviasteisesti kehitysvammaisen poikani kautta olen oppinut paljon siitä miten tärkeää on sanoittaa mitä mikin tunne tarkoittaa vaikka sekään ei aina ole niin musta-valkoista. Esim. itku voi liittyä muuhunkin kuin suruun. Tämän oppiminen on ollut pojalleni vaikeaa koska herkkänä itken liikutuksesta,ilosta ja milloin mistäkin.
Ohjaajan työssäni lastenkodilla kohtaan paljon nuorten keskuudessa tunteiden hallinnan ongelmia. Käymme läpi tunteisiin liittyviä asioita jos sillä kertaa on mennyt överiksi mietimme yhdessä miten voisi seuraavan kerran toimia. Yhdessä mietimme myös syitä miksi joku asia aiheuttaa sen tunteen joka tilanteessa on noussut.