Työskentelyvälineitä tueksi

Viimekertaisessa blogimme postauksessa Kikka kysyi, mikä sinun mielestäsi olisi paras keino vahvistaa ja tukea kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta? Kikka toi esille asumispalveluyksikön työntekijöiden ja asiakkaiden ajatuksia.

Tässä postauksessa kerron teille esimerkkejä muutamista toimintatavoista, joiden avulla kehitysvammaisten ihmisten mielipiteet ja tahtotilaa voidaan saada selvitettyä, jos niitä on vaikeaa sanoittaa.

Itselläni ei ole paljoa kokemusta tukivälineiden käyttämisestä kehitysvammaisten kanssa, ja valitsen tähän esille nostettavaksi sellaisia välineitä, joilla varmasti vähän kokemattomampikin selviää, ja joita voi hyödyntää myös muidenkin asiakkuuksien kuin kehitysvammaisten kanssa. Vinkkaa alle kommentin muodossa, jos sinulle tulee mieleen jokin muu hyvä keino näiden lisäksi!

Kartta- väline:

Tämä saattaa olla useammalle meistä tuttu tapa työskennellä, itse ainakin muistan muutamia kertoja tätä itsekin tehneenä unelmakartan myötä 🙂

Tätä samaa tapaa voimme käyttää myös kehitysvammaisten kanssa työskennellessämme. Tapoja tehdä karttaa on useita. Lehtikuvien leikkaamisten lisäksi, kartan voi tehdä, vaikka piirtämällä tai maalaamalla. Kartan voi kohdentaa koskemaan esimerkiksi toiveita asumisen suhteen, ihmissuhteisiin liittyen, tai vapaa-aikaan. Kartan avulla voidaan tarkastella asiakkaan elämää kokonaisuutena, eikä ajatella vain ongelmia ja haasteita, jossa asiakas tarvitsee apua.

Väline on positiivinen tapa kerätä tietoa, hyvä tapa oppia ja kuunnella ja se voimaannuttaa kehitysvammaista kertomaan itse toiveistaan ja hänelle itselleen tärkeistä asioista.

Kuva: Pixabay

Tunnekortit:

Tämä on maksuton työväline, joten jokainen saa sen helposti omaan käyttöönsä. Näiden avulla voidaan nimetä ja ilmaista tunteita. Kortit toimivat siten, että asiakas valitsee omaa tunnetilaa, kuvastan kortin. Työntekijän rooli on esittää lisäkysymyksiä.  (Kehitysvammaisten tukiliitto ry).

Minkälainen tunne on? Negatiivinen vai positiivinen? Mistä tunne johtuu? Kortit ovat ladattavissa täältä: https://www.tukiliitto.fi/uploads/2018/08/mahti_tunnekortit.pdf

Yksilökeskeinen työote:

Tämä työskentelytapa sopii myös muille asiakasryhmillemme, ja tämä on tärkeää meidän kaikkien muistaa.

Yksilökeskeisellä työtavalla pyritään edistämään kehitysvammaisen valinnanvapautta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kehitysvammaisen ihmisen elämän sisältö määritellään yleensä siten, miten vammaisen lähiverkosto hänen kanssaan toimii, ja miten tukipalvelut hänelle on rakennettu. Kehitysvammaiset ihmiset saattavat olla tilanteessa, jossa muut jatkuvasti päättävät hänen puolestaan, ja kehitysvammaisilla tulisi ihmisoikeuksien mukaisesti oikeasti olla mahdollisuus valita esimerkiksi asuinpaikkansa. Tähän on vielä matkaa, mutta askel oikeaan suuntaan, on työskennellä yksilökeskeisesti.

Tässä työskentelytavassa etsitään ihmisen voimavaroja, ja hyödynnetään niitä. Työskentelyote on positiivinen ja ratkaisukeskeinen. Tilanteisiin etsitään ratkaisuja. Toisinaan asiat saattavat mennä pieleen, mutta silti ei luovuteta.

Työkulttuurina yksilökeskeinen työote tarkoittaa sitä, että kaikki kohtelevat toisiaan yksilökeskeisesti.

  • Ihmistä kohdellaan persoonana, jolla on hyviä voimavaroja
  • Ainutkertaisena yksilönä, joka tietää, mikä on hänelle hyväksi ja mitä hän haluaa
  • Yhteisön tasavertaisena jäsenenä, joka haluaa ja pystyy antamaan kykynsä mukaan oman panoksensa
  • Ihmisenä, joka tarvitsee muilta tukea
  • Oppivana yksilönä

Lähde: Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, Verneri.net

Kuvatyökalut:

Kuvien avulla voidaan myös tukea vuorovaikutustilanteita, ja niiden avulla kehitysvammainen voi pystyä näyttämään asioita, joita hän ei osaa sanoittaa.  Kuvien avulla me ammattilaisina voimme myös selkiyttää kehitysvammaiselle sisältöä, jonka ymmärtäminen on hänelle vaikeaa. Papunet sivustolta saa kuvia ilmaiseksi käyttöön, materiaalia on siellä hyvin kattavasti!

Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Sergio Palao/ARASAAC

Lähteet:

Kehitysvammaisten tukiliitto ry:

 https://www.tukiliitto.fi/uploads/2018/08/mahti_tunnekortit.pdf . Viitattu 4.3.2022.

Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, Verneri:

https://verneri.net/yleis/yksilokeskeinen-tyoote . Viitattu 4.3.2022.

2 ajatusta aiheesta “Työskentelyvälineitä tueksi”

  1. Hei Jenni ja kiitos blogikirjoituksestasi! On hienoa, että otitte blogiinne tarkempaan tarkasteluun juuri kehitysvammaisten henkilöiden mielipiteiden ja oman tahtotilan tarkastelun. Ja olitkin koonnut hyvin tärkeimpiä niistä kirjoitukseesi.
    Itse olen toiminut yli kymmenen vuotta kehitysvamma-alalla ja tämä asia on usein mielestäni se, joka saattaa unohtua kehitysvammatyössä. Usein voidaan ajatella, että on turhaa kysyä kehitysvammaisen mielipidettä koska ”ei kuitenkaan saada vastausta” tai no ”hän valitsee aina kuitenkin sen saman”. Aina näin ei välttämättä kuitenkaan ole.
    Mieleeni nousee juuri yksi esimerkki aiheesta viimeisimmässä työpaikassani. Olen itse koulutukseltani puhevammaisten tulkki ja tykkään hyödyntää työssäni hyvin paljon mm. kuvia, selkokieltä ja sosiaalisia tarinoita. Näitä kun voi hyödyntää ihan siinä arjen tasollakin, valintoja tehdessä. Tein työyksikkööni yksinkertaisen kuvitetun valintataulun ruokailuihin avuksi, mitä haluat juoda; piimä, maito, vesi, kotikalja. Minua perehdyttänyt henkilö kertoi asiakkaamme valitsevan aina maidon varmistelematta asiaa puhumattomalta asiakkaalta sen tarkemmin. Kerroin taulusta, jonka olin tehnyt ja rohkaisin käyttämään sitä asiakkaan kanssa. Kas kummaa, asiakas valitsikin piimän.. Tällä tarkoitukseni on juuri osoittaa se, että kehitysvammaiset ovat ihmisiä siinä missä me muutkin, mielipiteet saattavat muuttua, jos vain annetaan keinot niiden ilmaisemiseen.

    Itse käytän työssäni myös paljon Talking mats-menetelmää (keskustelumatto). Se on nimenomaan kehitetty tukemaan puhe- tai ymmärtämisvaikeuksista omaavien henkilöiden mielipiteenilmaisua.
    Menetelmässä havainnollistetaan kuva- tai sanakorttien avulla asioita, joista henkilön mielipidettä kysytään. Keskustelumatto ei ole puhetta korvaava menetelmä. Se on apuväline, jolla voidaan kartoittaa eri- ikäisten puhevammaisten ihmisten mielipiteitä. Mattoa voi myös hyödyntää puhuvien henkilöiden kanssa, jos puhetta on tarve jäsentää tai havainnollistaa kuvien avulla. Menetelmässä on tärkeää, että henkilö näkee, tunnistaa ja ymmärtää käytettävien kuvien merkityksen. (Papunet 2021.)

    Papunetin sivustolta löytyy hyvin kattavasti tietoa erilaisista puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä, jota tukevat kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta ja omien mielipiteiden ilmaisua. https://papunet.net/tietoa/apuvalineet

    Kiitos vielä.

    Lähteet
    Papunet 2021. Keskustelumatto-menetelmä. Viitattu 11.3.2022. https://papunet.net/tietoa/keskustelumatto-menetelma-haastattelussa

    1. Kiitos hyvästä kommentistasi, lueskelin tuosta mainitsemastasi Talking-mats menetelmästä kun tätä postausta tein ja tutustuin laajemmin näihin erilaisiin keinoihin ihan mielenkiinnosta 🙂

      Liian usein varmaan tosiaan päädytään valitsemaan toisen puolesta (ja sitten tosiaan valitaan herkästi ihan väärinkin) kun se on helpompaa, jos esimerkiksi kommunikointi hidasta tai vaatisi tukevia menetelmiä. Hyvä että pääsit näyttämään tämän käytännössä, että vastaus todennäköisesti tulee, kun on oikeanlaiset keinot käytössä. Toivotaan, että se myös että se jäi käytännöksi.

      Olishan se itellekin aika hassu tilanne kahvilassa, jos myyjä päättää mun aiempien valintojen perusteella tuoda mulle vaan maitokahvin eikä kysy mitä sais tällä kertaa olla, ja siinä sit joisin maitokahvia vaikka olisin halunnut tällä kertaa teetä.

      Toki, mulla olis mahdollisuus sanoa, kaikille se ei onnistu niin vain.

Kommentoi