Kehitysvammaisuus oli meille kolmelle aiheena suht vieras, joten ensimmäiseksi ajattelin avata kehitysvammaisuuden määritelmää ja näin itsekin oppia enemmän aiheesta, josta tulemme blogia kirjoittamaan. Tulemme käsittelemään myös kehitysvammaan liittyvää diagnosointia, tukia, lakia ja mitä muuta tässä matkan varrella sitten tarttuukaan mukaan. Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita, soveltaa oppimaansa ja hallita omaa elämäänsä. Syitä siihen on paljon mm. häiriöt perintötekijöissä, synnytyksen aikainen hapen puute ja lapsuusiän sairaus. N. 30 prosentissa vaikeista ja 50 prosentissa lievistä kehitysvammoista jää kehitysvammaisuuden syyt tuntemattomaksi. Kehitysvammaa ei tule sekoittaa esim. liikuntavammoihin eikä cp-vammaan eikä kehitysvamma ole sairaus. Kehitysvammaisuus rajoittaa kuitenkin vain joitakin ihmisen toimintoja ja jokaisella ihmisellä on omia vahvuuksia ja kykyjä. Kehitysvamman aste voi olla lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä kehitysvammaisuus.
Lievä kehitysvamma
Meidän case-aiheemme oli vammainen lapsi/nuori. Päädyimme tarkastelemaan lievää kehitysvammaa ja näin rajata aihetta. Olemme lastensuojelualalla ja juuri lievän kehitysvamman kohdalla ihmettelimme diagnooseihin liittyviä asioita, joihin palaamme myöhemmissä kirjoituksissa. Erilaisia tukia on saatavilla hyvin, mutta jäimme pohtimaan, kuinka kehitysvammaiset henkilöt löytävät ne. Tästäkin lisää myöhemmin. Kehitysvammaisista henkilöistä n. 60% on lievästi kehitysvammaisia. Lievästi kehitysvammainen oppii usein lukemaan ja kirjoittamaan. Mitä lievempi kehitysvamma on, sitä parempia ovat henkilön ympäristöön sopeutumisen taidot. Omien raha-asioiden ja asioiden hoito voi olla haasteellista. Tärkeää on löytää yksilöllisiä tukiratkaisuja, jotta jokaisella on mahdollisuus omannäköiseen elämään ja jotta jokainen voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla osana yhteiskuntaa.
Lähteet: Kehitysvammaliitto 2022. Viitattu 5.2.2022. https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/
Verneri 2022. Viitattu 5.2.2022. https://www.verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei, Tukiviidakko-blogin kirjoittajat!
Olen itse työskennellyt aiemmin kehitysvammaisten aikuisten parissa ja siksi tunnen siihen liittyvää lainsäädäntöä, diagnostiikkaa ja käytänteitä, mutta ennen kaikkea tunnen ison joukon mahtavia ihmisiä, joiden yksi ominaisuus on kehitysvamma.
Kokemusteni mukaan lievästi kehitysvammaiset henkilöt toden totta ovat monissa diagnostiikkaan perustuvissa lakisääteisissä palveluissa väliinputoajia. Vammaislainsäädäntöön peilaten he saattavat olla kognitiivisilta kyvyiltään ”liian” toimintakykyisiä, jolloin itsenäiseen elämään vaadittavista taidoista osan puuttuminen voi jäädä huomaamatta. Tällöin henkilö saatetaan määritellä kykeneväksi esimerkiksi asumaan itsenäisesti, vaikka todellisuudessa hän tarvitsisi tukea. Toisaalta kehitysvammaisilta henkilöiltä saattaa jäädä hoitamatta psyykkinen sairaus tai huomaamatta päihdeongelma, jos kaikkia henkilön elämässä eteen tulevia haasteita lähdetään niputtamaan kehitysvammadiagnoosin alle. Tukien ja lakien viidakossa seikkaillessa onkin ensiarvoisen tärkeää, että jokainen henkilö kohdataan yksilönä ja hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Siten jokaiselle kehitysvammaiselle henkilöllekin voidaan löytää sopivasti elämää tukevia palveluita.
Jään mielenkiinnolla odottamaan bloginne jatkoa!
Marjo