Maahanmuuttajan sopeutuminen uuteen ympäristöön voi olla haastavaa ja monimutkaista. Sillä on merkitystä mistä maasta hän tulee ja minkälaiset ovat hänen taustansa. Tunnen itse maahanmuuttajia ja siksi minulla on ollut loistavan mahdollisuus haastatella taannoin erästä maahanmuuttajaa syvällisemmin. Kyselin hänen kokemuksiaan maahanmuuttoon liittyen ja kuinka hän on sopeutunut uuteen maahan. Haastateltavan mukaan maamme byrokratia ja pitkät maahanmuutto prosessit ovat tuottaneet paljon päänvaivaa. Myös kielen oppiminen ja sen sisäistäminen on edelleen haastavaa, vaikka hän on asunut jo muutaman vuoden täällä. Isona yllätyksenä hänelle on tullut maamme hintatason korkeus. Hän myös mietti miten paljon kulttuurit eroavat toisistaan ja kuinka tämän huomaa arjessa. Haastateltavalla on itsellään kaksi lasta. Hän pohtii kuinka yksin perheelliset ihmiset ovat loppujen lopuksi Suomessa verrattuna oman kulttuurinsa tapaan, jossa ihmiset ovat enemmän yhteisöllisiä ja auttavat toinen toistaan niin naapurit kuin läheisetkin. Ajatella, että naapurisi ottaisi yhtäkkiä sylivauvasi ja joku peisisi pyykkisi, siivoaisi sekä toisi ruokaa aina kun tarvitset? Mietin, että tällä on varmasti vaikutusta naisten hyvinvointiin ja esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisemisessä. Korostuuko meillä siis pärjääminen yksin liikaakin? Yhteiskunnassamme on mielestäni korkeat paineet pärjätä kaikessa.
Sopeutuessaan uuteen maahan törmää varmasti monenlaisiin epäkohtiin kuten rasismiin ja ennakkoluuloihin. Kun mietin maatamme, olemme jo aika mukavasti karistaneet epäluulot muiden maiden edustajista – ainakin suurkaupungeissa. Valitettavasti rasismiin saattaa vieläkin törmätä mutta autamme täällä sopeutumiseen ja uuden elämän alkuun. Maahanmuuttajille on erilaista tarjontaa kielen oppimiseen ja koulutuksiin liittyen ja tämä edistää heidän sopeutumistaan. Selatessani uutisia törmäsin aiheeseen ystävätoiminnasta. Esimerkiksi Närpiössä on suunnitteilla ystävätoimintaa maahanmuuttajaperheille. Tämän ideana on oppia ja tutustua toistemme kulttuureihin ja täten edesauttaa sopeutumista suomeen. (yle.fi.)
Keskustelussa haastateltavan kanssa nousi esille myös vaikeudet saada vakituista työpaikkaa tai edes täysiä tunteja työpäivään lukuisista hakemuksista huolimatta. Ammattitutkinto papereineen ja kokemusta alasta löytyisi, mutta onko maahanmuuttajatausta esteenä? Tämä on ristiriidassa julkisuudessa käydyn keskustelun kanssa, jossa puhutaan työvoimapulasta ja toivotaan työtä tekeviä maahanmuuttajia Suomeen. Haastateltava työskentelee tällä hetkellä osa-aikatyössä. Hän koki, että saadakseen työpaikan, hänen piti näyttää ahkeruutensa ja taitonsa erityisen korostetusti. Missä on luottamus? Työmaailmassa törmää edelleen tiettyihin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Tämä vaikeuttaa työn saantia ja sopeutumista maahamme. Omalla asenteella ja ulosannilla on kuitenkin yleensä positiivisia vaikutuksia, vaikka kenenkään ei pitäisi näyttää olevansa enempää mitä on. Tästä aiheesta lisää ylen artikkelissa ”Nimi vaihtoon” Yle.fi. Jutun henkilöillä oli erilaisia kokemuksia nimensä takia. Nimellä oli vaikutusta työn saantiin. Esimerkiksi yhden henkilön kerrottiin omaavan taidot ja riittävä kokemus työhön, mutta haastattelukutsua ei kuulunut. Hän vaihtoi nimensä suomalaisempaan ja työskentelee tänäkin päivänä kyseisessä yhtiössä. Yhtiön johtoon kuuluva henkilö myöntää nimellä olevan vaikutusta siihen, miten huomioidaan työnhaussa.
Olen tutustunut maahanmuuttajien eri kulttuureihin, tapoihin, kuullut ihmisten kokemuksista ja heidän elämästään. Useimmiten he ovat sydämellisiä ja avoimia ihmisiä ja kaikilla heillä on oma tarinansa. On varmasti vaikeata asettua yhtäkkiä aivan uuteen maahan ja yrittää rakentaa elämäänsä uudestaan. Siksi olisikin tärkeätä, että tukisimme ja antaisimme mahdollisuuden. Sillä on suuri vaikutus!
Lähteet:
Yle, (2022). ”Närpiössä suunnitellaan maahanmuuttajaperheille ystävätoimintaa”. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-12313821 Haettu 11.2.2022
Yle, (2021). ”Nimi vaihtoon”. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-12194198 Haettu 11.2.2022
kuva: Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi Iris,
Kiitos postauksesta. Kiva lukea pohdintaasi! Mahtavaa, että olit myös kirjoittanut tuttavasi omankohtaisista kokemuksista maahanmuuttajana. En ole ajatellutkaan ennen kuinka paljon Suomessa todella pitää “pärjätä” yksin. Toki meillä on upea sosiaaliturva ja esimerkiksi neuvolan palvelut. Mutta niinkuin kirjoitit, olen samaa mieltä, että yhteisöllisyydellä voisi hyvinkin olla positiivinen vaikutus esimerkiksi naisten hyvinvointiin.
On hienoa, että varsinkin pääkaupunkiseudulla ennakkoluulot maahanmuuttajia vastaan ovat vuosien mittaan ovat karisseet. Valitettavasti olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa (niinkuin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa) rakenteellinen rasismi on hyvin vahvaa. Yhdenvertaisuus valtuutetun (https://syrjinta.fi/rasismi) mukaan: “Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnan toimintaan, lakeihin, palveluihin ja instituutioihin piiloutuvaa syrjintää, joka tuottaa lähes huomaamatta rodullistavaa ja etnistä eriarvoisuutta. Rakenteellinen rasismi on usein tiedostamatonta, ja se muodostuu ennakkoluulojen, stereotypioiden ja yhteiskunnan normien ruokkiessa toisiaan.”
Meillä on siis vielä todella paljon työtä erityisesti rakenteellisen rasismin kitkemiseksi. Kiitos Iris, että nostit postauksessasi tärkeitä asioita esille! 🙂
t. Reetta
Moikka Iris ja kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi. Olen havainnut samanlaisia asioita, joista mainitset blogitekstissäsi. Maahanmuuttajatuttavieni kanssa keskustellessa on tullut myös esille, että integroituminen Suomeen ei ole kovin helppoa ja tämä vaatii henkilöltä paljon motivaatiota. Tuttavani ovat korostaneet, että suomenkielen oppiminen on melko vaikeaa, mutta he ovat kokeneet suomenkielen oppimisen kotoutumisen ja integroitumisen kannalta erittäin tärkeäksi. He ovat tuoneet esille, että ilman suomenkielentaitoa esimerkiksi työllistyminen on hyvin haasteellista.
Kielen oppimisen lisäksi tuttavani ovat korostaneet, että kotouttamista edistää myös suomalaiset ystävät ja tuttavat. Kantasuomalaisten avulla maahanmuuttajat oppivat ja sisäistävät kulttuuriamme. Lisäksi heidän kielitaitonsa kehittyy, koska he kuulevat ja keskustelevat suomalaisten ystäviensä kanssa. Itse olen kertonut maahanmuuttajatuttavalleni esimerkiksi suomalaisista juhlapäivistä ja kuinka vietämme joulua Suomessa. Myös minä olen oppinut paljon tuttavieni kulttuurista ja heidän tavoistaan ja tämä vastavuoroisuus on ollut minusta parasta yhteydenpidossa. Koen, että olen saanut maahanmuuttajatuttaviltani paljon hyödyllisiä näkökulmia myös tulevaan sosionomin työhön.
Hei,
Postauksessa minusta kertomus tutun omakohtaisesta kokemuksesta antoi asialle vielä paremman konkreettisuutta kuin pelkkkä pohdinta aiheesta. Rasismista puhuttaessa otit hyvin esille että isommissa kaupungeissa siitä ollaan opittu, mutta valitettavan paljon sitä silti vielä tapahtuu. Oli myös hurjaa lukea kuinka nimen vaikutus työnsaantii on todella noin suuri. Olen ollut kyllä tietoinen että tällaisia tilanteita/vastaavia on, mutta silti se kuulostaa surulliselta. Itselläni ei ole maahanmuuttaja taustaista tuttavaa tai ystävää, joten oli mielenkiintoista mielekästä lukea hieman aiheesta lisää. Kiitos.