Elä tässä hetkessä

Moni ihminen ei osaa elää tässä hetkessä nauttien pienistä asioista, joita on ympärillä. Me usein vaan elämme menneisyydessä tai mietimme murehtien huomista, huomaamatta ihania hetkiä siinä hetkessä. Hetki, jolloin lapsi voi sanoa vanhemmalleen kuinka ikävä oli koko päiväkotiajan vanhempaa tai kuinka hakee pikaisen halauksen, eikä vanhempi vastaa siihen. 

Havahdumme tähän hetkeen, kun tajuamme, että aika täällä on vain rajallinen ja näemme, kuinka olemme tehneet pienestä asiasta suuren ja jäänyt sitä murehtimaan huomaamatta ihania asioita, joita ollut ympärillä. 

Elä tässä ja nyt-kirjan kirjoittajat Elisabeth Kubler-Ross ja David Kessler neuvovat kirjassaan arjen kanssa taistelevia ihmisiä, elämän suurissa kysymyksissä: kuinka antaa anteeksi, kuinka rakastaa ja kuinka vapautua syyllisyydestä, suuttumuksesta ja pelosta.  Tämä kirja käsittelee , miten elää hetkessä tiedostaen, ettei aikaa ole loputtomasti. Miten voimme käyttää ajan viisaammin sekä elää onnellisempaa elämää.  

Ben Furmanin kirja- Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus; opastaa kuinka voi nähdä menneisyyden paremminkin voimavarana kuin syynä vaikeuksiin. Minun lukiessani tämän kirjan huomasin itsestäni sen, että olen osannut löytää osittaiset voimavarani, joka päiväiseen käyttöön enkä ole sitä tiedostanut. Kenenkään ei tarvitse olla oman menneisyyden vanki, vaan voi kääntää negatiivisen kokemuksensa jossain vaiheessa voimavaraksi. Tämä toki vaatii, joissakin tapauksissa paljon tukea ja apua selvitäkseen huonosta kokemuksesta(hyväksikäyttö, päihderiippuvuus ym). 

Ollessani päiväkodissa töissä, sain usein kuulla kuinka lapset ihmettelivät, kun pelleilin ja hyppelin vesilammikoissa, laskin talvella pulkalla mäkeä tai muuta tein ja heidän vanhemmat eivät koskaan tee mitään missä voi tulla likaiseksi. Aloimme vanhempia kannustamaan olemaan itsekin lapsia ja yllättää oman lapsensa vaikka hyppäämällä vesilammikkoon joskus. Aikuisuus ei tarkoita ,ettei voi pitää hauskaa ja pelleillä. 

Tällä hetkellä lastensuojelussa olen sama henkilö kuin edellisessä työssäni. Välillä pelleilen niin, että nuori katsoo silmät pyöreinä, että mitä sä teet ja sitten nappaan nuoren siihen mukaan. Olen omille omaohjattavien vanhemmille joskus sanonut, että voisivat lukea tiettyjä kirjoja, joista voi olla hyötyä tilanteessa. Pari vanhempaa on ottanut neuvostani “vaarin” ja lukevat kirjoja, joista voi olla hyötyä omaan jaksamiseen ja koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Eräs vanhempi sanoi, että hän kuuntelee äänikirjoina ja siitä ollut hyvin hyötyä hänelle. Hän sanoi, että ehtii tehdä kotitöitä ja kutoa samalla kuunnellessa äänikirjaa. Hän myös soittelee yksiköön tietäessään minun olevan töissä ja haluaa keskustella muutaman minuutin kirjasta ja antaa minulle kirjaehdotuksia. Tällä vanhemmalla on tarve jutella kaikesta taivaan ja maan välillä ja on sovittu, että hän saa soittaa yksikköön aina, kun on tarvetta. Hänen alkaessaan kokeilemaan näitä kirjojen lukemista, niin olemme huomanneet, ettei hän enää, ole niin negatiivinen vaan nauraa useammin. 

Kirjojen kuunteleminen/lukeminen on muutenkin hyvää koko keholle. Terveyshyödyt joista kirjoitettiin kotiliesi-lehden sivustolla, lueteltiin seitsemän(7) kappaletta; lisää empatiakykyä, lievittää stressiä, voi auttaa nukahtamisessa, voi auttaa masennuksen hoidossa, pitää aivot vetreinä, pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, pidentää elinikää. 

Elä tässä hetkessä nauttien pienistä asioista, huomioiden ne pienet asiat, joiden ohi meinaat kävellä ohi. Kerro tunteistasi, kerro rakastavasi, välittäväsi ja ole onnellinen. Lue kirjallisuutta, niistä voi olla hyötyä oman onnellisuuden löytämiseen. 

Hyvää kevättä ja kiitos ja anteeksi.  

Olen nyt loman tarpeessa pitkien työviikkojen jälkeen. Tiedän mitä tuleva viikko tuo, niin keskityn päivittäiseen rentoutumiseen ja hengitän koulutehtävien välissä huomaten, kuinka ihanaa on olla minä 🙂

Nykke 

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/lukemisen-terveyshyodyt/

1 ajatus aiheesta “Elä tässä hetkessä”

  1. Kiitos Anne. Otit tärkeän asian puheeksi, joka meiltä kaikilta välillä unohtuu. Vaikka tulevaisuuden haaveilu ja menneiden murehtiminen tekevät toisinaan hyvää, peittyy niiden väliin mahtuva nykyisyys liian helposti harmaan arjen peittoon. Valitettavasti meidän jokainen päivämme voi olla viimeinen, ja rakkain muisto menehtyneestä läheisestä onkin usein konkreettinen yhdessä oleminen, jokin tietty läsnäolon hetki.

    Tapasi olla lasten ja nuorten kanssa kuulostaa ihanalta ja läsnäolevalta. Erityisesti sydäntäni lämmittää, että vanhempi soittaa yksikköön juuri sinun työvuorollasi, saadakseen jakaa ajatuksensa ja kokea olevansa kuultu juuri sinun kanssasi. Upeaa työtä!

Kommentoi