Kello 8:00 alkaa tavallisesti aamuvuoro. Vuoro alkaa raportilla ja sen jälkeen aletaan herättelemään nuoria aamupalalle. Osa herää omatoimisesti ja osalla herääminen on omanlaisensa projekti. Aamupalan jälkeen annetaan lääkkeet, jos niitä nuorella on ja sen jälkeen katsotaan, että nuori lähtee yksikössä sijaitsevaan kouluryhmään tai ammattiopistoon. Ammattiopistolle muutaman kilometrin päähän osa kulkee kävellen, bussilla tai tarvittaessa tuetaan nuoren kouluun pääsyä viemällä hänet sinne.
Lasten lähdettyä kouluun on työntekijöillä erilaisia työtehtäviä. Erityisesti aamupäivän aikana saa soitella sinne tänne. Maanantai aamu on yleensä hektisin, koska viikonlopun jäljiltä tavoitellaan sosiaalityöntekijöitä, mikäli nuoren viikonloppu ei ole sujunut sovitulla tavalla. Sovitaan palavereja, tapaamisia sekä varataan aikoja mm. Terveydenhuoltoon tai muulle hoitaville tahoille.
Aamu- ja iltavuoron aikana voi olla esimerkiksi erilaisia palavereja lasten vanhempien tai yhteistyötahojen kanssa (koulut, erilaiset terveyspalvelut, tukihenkilöt, sosiaalityöntekijät jne.) Asiakassuunnitelmapalaverit ovat joko yksikössä tai mennään nuoren kanssa hänet sijoittaneeseen kaupunkiin/kuntaan, jolloin aikaa pitää varata myös matkoihin.
Nuorilla voi olla päivän aikana erilaisia terveydenhuoltoon liittyviä menoja hammaslääkäristä huumeseuloihin, joihin tarpeen mukaan ohjaaja menee mukaan. Mikäli nuori on sairaana, hän viettää sairaspäivää ”kotona” eli lastenkodilla, tällöin päivään kuuluu sairaan nuoren hoitamista.
Kodinhoidolliset tehtävät kuuluvat myös ohjaajille eli valmistetaan ruokaa, siivotaan ja pestään pyykkiä.
Dokumentointi on tärkeä osa työn näkyväksi tekemistä. Dokumentoinnista käytetään usein myös sanaa kirjaaminen. Tämän vuoksi ohjaajan työhön kuuluu monenlaisia kirjallisia töitä. Päivittäin jokaisesta vuorosta kirjoitetaan päivittäisraportti jokaisesta nuoresta, jossa kerrotaan, miten päivä on sujunut, mitä nuori tehnyt, missä käynyt ja onko erityistä huomioitavaa. esim. aina päänsärkyä jokaisena sunnuntaina kotilomien jälkeen tai pahoinvointia aina niinä kouluaamuina, kun iltapäivällä on liikuntaa, on hyvä vähän jututtaa nuorta, että missä mennään.
Ohjaaja on vastuussa myös mahdollisista kuukausikoosteista (siihen tiivistetään nuoren kuukauden kuulumiset) sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmasta, joka päivitetään kolmen kuukauden välein. Näiden lisäksi nuoren ja vanhemman kanssa tehdään toimintakykymittari, jossa nuori, vanhempi sekä ohjaaja arvioivat eri osa-alueita nuoren arjen sujumisen ja haasteiden kautta. Toimintakykymittari kulkee käsikädessä hoito- ja kasvatussuunnitelman kanssa.
Kirjoittamista on ja paljon ja itse pyrin koosteiden ja suunnitelmien kirjoittamiset tehdä aamuvuorossa nuorten ollessa koulussa tai yövuorossa, jotta aikaa jäisi enemmän nuorten kanssa olemiseen, tekemiseen ja jutteluun.
Dokumentoinnin tarkoitus on ohjata työntekijää lastensuojelulain mukaisissa työprosesseissa, siihen liittyvässä päätöksenteossa sekä päätösten valmistelussa. Dokumentoinnilla on keskeinen rooli osallisten, etenkin asiakkaan, oikeusturvan toteutumisessa ja valvonnassa.
Iltavuoron tullessa töihin klo 11:00 on jälleen raportin vuoro, näin pidetään huolta siitä, että kaikki työntekijät ovat perillä jokaisen lapsen sen hetken asioista. Tiedonkulku on luonnollisesti tärkeää, kun on monta aikuista hoitamassa monen nuoren asioita. Iltavuoron aikana päivittäin samana toistuvia asioita ovat yhteinen päivällinen, harrastusmenot sekä iltapala. Kaikki sen ympärillä voi muuttua joka päivä. Iltapäivisin koulun jälkeen on hiljainen tunti. Se on aikaa, jolloin lapset tekevät läksyjään, lukevat kokeisiin ja viettävät aikaa omassa huoneessaan rauhassa omia juttujaan puuhaten.
Päivällinen syödään yhdessä niinkuin ”normaaleissa perheissä”. Päivällisen jälkeen on harrastuksia ja niihin kuljettamista, ulkoilua, kavereiden näkemisiä, vaatehankintoja, omaohjaaja-aikoja siis oikeastaan kaikkea mitä nyt osaat kuvitella olevan suurperheessä, jossa on seitsemän teiniä. Kerran viikossa on osaston yhteinen toimintapäivä, jolloin tehdään yhdessä osaston nuorten kanssa erilaisia juttuja. Välillä käydään talon ulkopuolella mm. syömässä, keilaamassa, pelaamassa biljardia, luontoretkellä tai ajamassa kartingia. Toisinaan ollaan osastolla ja silloin vietetään yhteistä aikaa lautapelejä pelaten, leipoen, nuoren synttäreitä juhlien tai askarrellen. Toimintapäivän sisältöön nuoret saavat itse vaikuttaa.
Tässä samalla nuorten kanssa harjoitellaan normaaleja arjen asioita, kuten pyykinpesua, oman huoneen siivoamista, rahankäyttöä ja kodinhoitoa. Maanantaisin käydään nuortenkokouksessa läpi yhteisiä asioita ja kysellään toiveita esim. Ruoasta tai toimintapäivän aktiviteetista. Nuoren kanssa tehdään kahden viikkosuunnitelma, jonne nuori merkitsee menonsa, siivous alueensa sekä pyykkipäivän. Samalla mietitään seuraavaa viikonloppua ja sen kuvioita.
Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, joka pääsääntöisesti vastaavat juuri tämän nuoren asioista ja ovat parhaiten kartalla nuoren asioista. Omaohjaajatyöskentelyyn kuuluvat kaikki nämä edellä mainitut palaverit ym. mutta myös nuoren vaatehankinnoista, raha-asioista ym. vastaaminen. Omaohjaajan kanssa nuori suunnittelee mitä yhteisillä hetkillä tehdään ja pääsee sitten kahdestaan omaohjaajan kanssa tekemään valitsemaansa aktiviteettia.
Lasten vanhempien ja muun perheen kanssa tehtävä työ kulkee myös vahvasti osana työtä. Lastenkodissa asuminen ei siis tarkoita, että vanhempi olisi leikattu pois lapsen elämästä, vaan perhesuhteiden ylläpitäminen on tärkeä osa työtä. Vanhempien kanssa soitellaan viikotain kuulumisia ja sovitaan viikonlopun kotiharjoitteluun liittyvistä asioista.
Illalla yritetään rauhoittua iltapalalle ja sen jälkeen katsotaan telkkaria, pelataan pelejä tai mitä nyt kukakin tahtoo tehdä. Samalla ohjaajat pitävät silmällä suihkukäyntejä ja nukkumaan/huoneeseen menoaikataulua.
Iltahulinan ohella kirjoitetaan iltavuoron päivittäisraportit ja muut kirjaukset esim. annetut lääkkeet. Samalla saatetaan soitella myöhässä olevalle nuorelle mihin hän on jäänyt. Nuoresta riippuen joskus käy myös niin että häntä lähdetään etsimään häntä kaupungilta yhdessä toisen osaston ohjaajan kanssa.
Yövuoron tullessa klo 20:00 annetaan jälleen raportti, jonka jälkeen aamuvuorolaisen päivä on pulkassa. Joskus yötkin voivat olla tapahtumarikkaita, mikäli nuori on jättänyt illalla palaamatta yksikköön. Silloin on soitettava sijoittavan kaupungin sosiaalipäivystykseen ja tehtävä poistumisilmoitus sekä tarvittaessa katoamisilmoitus, jos huoli nuoren terveydentilasta on suuri. Nuori saattaa palata omatoimisesti yön aikana, jolloin täytyy arvioida nuoren kuntoa mahdollisten päihteiden käytön osalta. Tarvittaessa nuori puhallutetaan ja tehdään siihen liittyvät dokumentit.
– Renna
Lasten suojelunkäsikirja Dokumentointi lastensuojelussa – THL
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!