Pelko ja mielenterveys

Jokainen meistä pelkää jotain ja kokee ahdistavia tuntemuksia, jotka hallitsevat mieltä päivittäin. Jokaisella on omat syynsä pelätä tiettyjä asioita ja ne pelot pohjautuvat jokaisen henkilökohtaiseen mieleen. Usein pelko kohdistuu itselle tärkeisiin ja rakkaisiin asioihin, tai sitten asioihin, jotka tuottavat ajatuksen tasolla ahdistusta ja negatiivisia tuntemuksia. Pelot ja ahdistukset ovat asioita, jotka horjuttavat mielenterveyttä ja vaikuttavat siihen.

Itsekin olen elämäni aikana pelännyt ja ollut ahdistunut erilaisista asioista, jotka ovat vaihdelleet iän myötä tai elämäntilanteen mukaan. Tällä hetkellä kahden lapsen isänä suurimmat pelot keskittyvät luonnollisesti lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Jokainen vanhempi varmasti jakaa tuon tunteen ja käy jossain vaiheessa päässään läpi sitä tunnetta, että mitä jos omalle lapselle tapahtuu jotain hirveää.

Oli pelkoa ja ahdistusta luova asia oikeastaan mitä vain, niin silti se on mielessä oleva asia, joka on vielä kaukana asian realisoitumisesta. Itse ajatus, pelko ja ahdistus voi tuottaa ihmiselle mielenterveydellisiä ongelmia ja päässä käytävä ajatusleikki mahdollisesta tapahtumasta, onkin useimmiten alkusysäys ongelmille.

Ajatusten sijaan, kun koittaa hetki jolloin, niistä omista pahimmista peloista tuleekin totta ja tilanteet ja tapahtumat pamahtavat päin kasvoja ja kaikki realisoituu herättää se moninaisia tunteita. Hädän ja kriisin hetkellä, kun koko maailma tuntuu kaatuvan päälle, niin mieli järkkyy ja siitä saattaa olla pitkäaikaisiakin mielenterveydellisiä seurauksia. Tärkeää onkin myös itse reagoida asiaan pyytämällä esimerkiksi apua tai hakeutumalla avun piiriin, jolloin jonkin asteinen paranemisprosessi saadaan heti aluille.

Kun mielenterveys järkkyy, ahdistus saa vallan, niin mieli käy erinäisiä kamppailuja itsensä kanssa ja hakee selvitymiskeinoja siinä hetkessä. Saattaa tulla tunne kuinka kaikki asiat murenee henkisellä tasolla, ja muruset lähtevät leijailemaan tuulen mukana. Ihminen yrittää pitää niistä murusista kaikin keinoin kiinni ja kasata niistä murusista jälleen jotain kokonaista ja ehjää.

Valitettavan usein sitä samaa vanhaa, kokonaista ja ehjää ei saa kasaan enää koskaan siinä muodossa. Sen tilalle tulee ajan myötä uusi kokonaisuus, johon ihminen yrittää sopeutua ja löytää paikkansa. Jokainen meistä on omanlaisensa yksilö, joka käy omanlaisensa kamppailun pelkojensa, ahdistuksensa tai ylipäätään ongelmiensa kanssa. Tärkeintä on löytää omanlaisensa polku kulkea ja huolehtia itsestään henkisesti ja fyysisesti, jotta pystymme nauttimaan elämän pienistäkin iloista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Alla linkki, mikäli haluaa tutustua lisää aiheeseen:

https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/muisti-ja-mielenterveys/vaikeudet-ja-oireet/ahdistuneisuus-ja-pelot

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Pelko ja mielenterveys”

  1. Hei, kiitos Jukka tekstistäsi!
    Jotenkin tekstisi osui oikeaan aikaan, viikko sitten tunsin ensimmäistä kertaa pelkoa ja ahdistusta läheisen puolesta ja se tunne oli hirveä mitä niinä kriittisinä päivinä tunsi. Tuo kun kirjoitit, että on tärkeää reagoida ja pyytää apua on aivan totta. Ja itse olinkin koko ajan tietoinen, että täytyy puhua ammattilaiselle jos oma olo tuntuu ylitsepääsemättömältä sekä silloin pystyisin myös ennalta ehkäisemään esimerkiksi sitä ettei mielenterveys järkkyisi tapahtuneen takia.

    Kun pitää itsestään huolta psyykkisesti ja fyysisesti niin silloin kun kohtaa jotain joka pysäyttää elämän hetkellisesti niin on helpompi jatkaa eteenpäin kun elämä taas jatkuu.

  2. Heippa Jukka,

    Ajankohtainen blogiteksti. Maailmantilanne tällä hetkellä pandemian ja sodan keskellä on lisännyt mielenterveysongelmia huomattavasti, erityisesti ahdistuneisuutta. Tätä on ilmennyt myös omalla kohdallani ja se on vaikuttanut myös työ- ja opiskelukykyyni tänä keväänä. Onneksi töiden kautta pääsin työterveyteen, jossa saan pidempiaikaista apua. Kunnallisella puolella saamani kokemukset mielenterveysasioissa on ollut lähes poikkeuksetta hyvin negatiivisia; on sanottu, että kaikkia ahdistaa ja määrätty vain lääkkeitä. Toivoisin, että alkaisimme kohtelemaan mielenterveysongelmia samalla vakavuudella, kuin fyysisiäkin ja että mielenterveysonglemien stigmaa saataisiin vähennettyä- pelkästään niistä puhuminen voi auttaa saamaan vertaistukea ja helpotusta oloon.

    Kiitos tekstistäsi!

    – Riina

Kommentoi