Suomi on pitkä maa.

Suomi on pitkä maa, johon mahtuu monen kokoista kuntaa ja kaupunkia. Nyt on joka alueelle valittu hyvinvointialueiden valtuustot, jotka aloittelevat työtään. Puhuttiin pitkään sotesta ja sen vaikutuksista. Miten se vaikuttaa ihmisten palveluiden saantiin. Minulla sijaitsee mökki pienellä paikkakunnalla Pohjois-Savossa. Siellä yhdistettiin palveluita jo monia vuosia sitten. Viereiset kunnat järjestivät vuorotellen esimerkiksi ilta- ja viikonloppupäivystyksiä. Tällä hetkellä ilta- ja viikonloppuisin kello 18 jälkeen pitää lähteä 100 kilometrin päähän, jos tarvitset hoitoa. Pikkuhiljaa kaikki palvelut ovat yhdistyneet ja vähentyneet.

Viimeisimpänä terveysaseman yhteydessä ollut sairaala yhdistettiin viereiseen kunnan sairaalaan. Tällä haetaan säästöjä. Mutta minkä kustannuksella. Sairaalaan on kuitenkin lähes 40 kilometriä. Bussi-liikennettä ei ole. Monellakaan vanhuksella ei ole autoa tai heidän läheisillään. Kuka pääsee katsomaan läheistään sairaalaan, kun ei ole kulkuvälinettä millä mennä. Meillä täällä isoissa kaupungeissa on palvelut kuitenkin hyvin saatavilla. Meillä on suhteellisen toimiva joukkoliikenne täällä. Olen joutunut miettimään tätä ihan läheltä, kun lähisukulaisia asuu siellä. Viikonkin kun on ollut yksin sairaalassa toisella paikkakunnalla ja kukaan ei käy tervehtimässä tai juttelemassa. Aika käy pitkäksi ja kaipaa tuttuja kasvoja.

Ihminen oppii arvostamaan saatavia palveluita, kun pääsee näkemään, ettei kaikkialla ole niin. Meidän pitäisi muistaa valittaessamme palveluiden saatavuudesta täällä pääkaupunkiseudulla, jossa välimatkat ovat kohtuulliset. Maalla ajetaan pitkiäkin matkoja palveluiden takia.

Ylen uutisissa olleessa artikkelissa puhuttiin juuri siitä, että pienet pyrkivät pitämään ja järjestämään palveluita kuntalaisille. Pienille kunnille jää turvaaminen elämisen mahdollisuuteen omassa kunnassa. Isoilla kaupungeilla on mahdollisuus ottaa suurempaa roolia. (YLE 2022.)

Herääkin kysymys. Olemmeko me eriarvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden sijainnin suhteen riippuen siitä missä päin Suomea me asumme?

Lähde:

Yle. 2021. Suomessa joka viidennessä kunnassa on vain yksi peruskoulu ja kohta sote voi myös terveyspalvelut-Mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa? https://yle.fi/uutiset/3-11787400

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

7 ajatusta aiheesta “Suomi on pitkä maa.”

  1. Tervehdys Pia.

    Hienosti otit kantaa terveyspalveluiden eriarvoisuuteen. Vai onko se eriarvoisuutta että siellä missä on ihmisiä on palvelut lähenpänä kuin harvaa asutuilla alueilla? Ihanne kuva olisi, että kaikilla olisi palvelut lähellä tai edes joukkoliikenne toimisi.

    Kuten sote uudistuksen tärkeimmät tavoitteet: turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Parantaa palvelujen saatavuutta. Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, Turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. (Sote-uudistus. 2020)

    Noihin tavoitteisiin on pitkä matka, mutta matka on alussa.

    Lopuksi haluan paljon maailmaa nähneeni muistuttaa, että meillä on kuitenkin maailman paras terveydenhoito vaikka monella sen palvelut on pitkän matkan päässä.

    Lähteet:
    Soteuudistus. 2022. Viitattu 13.3.2022.
    https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti

  2. Hei Jani.
    Kiitos kommentista. Niin onko se eriarvoisuutta. Ehkä me täällä palvelujen lähellä ei oteta huomioon sitä, että läheiset eivät pääse katsomaan omaisiaan. Tilanteeseen on monta näkökantaa. Raha ja säästöt puhuvat nykyisin paljon. Ja Kyllä Suomessa on minunkin mielestä maailman paras terveydenhuolto.

  3. Hei! Hieno teksti. Vastaus kysymykseesi, OLEMME. Lapissa matka synnyttämään on esimerkiksi Utsjoelta lähmpään sairaalaan rovaniemelle 452km. Saatika sitten päivystykseen, mihin perusterveys palvelut eivät pysty vastaamaan. Joukkoliikenne on pohjoisessa heikkoa, ja vaikka olisi, välimatkojen vuoksi ajallisesti matkat on pitkiä. Moni soteuudistus asia ja terveysasemien ja palveluiden yhdistäminen ei tuo pohjoisessa mitään etuja. Kalliimmaksi jopa. Oulussa maksetaan kalliisti soteuudistukseen liittyvistä ongelmista muutaman vuoden päästä. Mielenterveyspalvelut sulautettiin osaksi terveysasemia, jonot räjähti, fyysiset tilat loppuivat ja käyntiajat vähenivät asiakkailla hoitajien luona 50%.

    1. Hei,
      Täältä myöskin kyllä -ääni eriarvoisuudelle SOTE-palvelujen suhteen. Haja-asutus alue riittää syyksi vähentää palveluja jopa Etelä-Suomessa. Terveysasemia saattaa olla jäljellä, mutta lääkäripalveluja asemalla on harvoin tai ei ollenkaan. Lääkärit on korvattu sairaanhoitajan vastaanotoilla ja lääkäriin on lähdettävä alueen pääkallonpaikalle. Matkaa kertyy ehkä 25-35 km/suunta ja julkinen liikenne on lakkautettu jo aikoja sitten. Vanhemmat ihmiset ja ajokortittomat ovat ystävien, sukulaiset, naapurien tai taksin varassa. Kansanterveydellisesti harmillista, koska seurantakäynnit siirtyvät tai niissä ei käydä lainkaan.

      Yksityiselle lääkäriasemalle voisi jopa mennä, mutta sijainti on saman matkan päässä. Itsenäisesti autoileva pääsee vielä kulkemaankin, mutta heikoimmassa asemassa olevat jäävät auttamattomasti palvelujen ulottumattomiin. Tuleva HV-alueiden toimipaikkapolitiikka hieman mietityttää tästä(kin) näkökulmasta.

    2. Hei Heidi!
      Kiitos kommentistasi. Tämä on jo useamman vuoden minua mietittänyt. Itse kun olen joutunut turvautumaan terveyskeskus palveluihin lomallani, olen saanut kokea sen, että ajat 100 kilometriä saadaksesi hoitoa. Millään en olisi päässyt jollei olisi ollut omaa autoa käytössä. Eniten minua huolestuttaa tässä vanhusten osalta se, ettei heitä pääse kukaan katsomaan heidän ollessa hoidossa sairaalassa toisessa kunnassa. Muutenkin sairaalassa olo ei ole mukavaa, niin se vielä siihen ettei kukaan käy katsomassa.

  4. Hei Pia.
    Ehdottomasti olen sitä mieltä, että sote uudistus ja palveluiden keskittäminen eriarvoistavat ihmisiä. Myös minun mökkini sijaitsee Pohjois- Savossa ja sukuni asuu siellä. Siitä käsin olen jo muutaman vuoden päässyt seuramaan kuinka varsinkin kuntaliitosten myötä palvelut ovat omalta alueelta pikku hiljaa vähentyneet ja siirtyneet kauemmaksi.

    Meidän “kylällä” vielä muutama vuosi sitten oli omina palveluina esim. röntgen ja vuodeosato. Nyt Röntgen sijaitsee 60- 100km päässä ja vuodeosasto voi olla yli 100km päässä riippuen siitä missä sattuu olemaan tilaa. Julkista liikennettä ei ole. Omaa autoakaan ei välttämättä ja bensan hinta tänä päivänä jättää esim. eläkeläisen kukkaroon aika ison loven, jos joudut usen matkustamaan pitkiä matkoja. Kela kyydilläkin hintaa tulee edestakaisin 50 euroa. Toisaalta alueen taksikuskit elävät nykyisin lähinnä kela- kyydeillä, joten heitä ehkä nämä keskittämiset sitten palvelevat.

    Kuinka moni jättää menemättä terveyspalveluihin pitkän matkan takia? Mitä vaikutuksia sillä on ihmisten terveyteen?
    Kaikkein eniten olen huolissani vanhuksista. Oma mummoni makasi 2,5 vuotta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Silloin se löytyi vielä omalta kylältä. Isäni vieraili hänen luonaan joka toinen päivä, muutkin jo ikääntyneet sukulaiset kävivät hänen luonaan säännöllisesti. Jos hän olisi ollut yli 100km päässä, harvassa olisivat vierailut olleet. Siellä sitten elämänsä ehtoolla olevat vanhukset makaavat yksin seuranaan hoitajat, jotka hekin parhaimmillaan ovat ylityöllistettyjä.

    Suomessa ehdottomasti on mahtava terveydenhoito, toivottavasti se myös tulevaisuudessa pysyy sellaisena. Toivottavasti inhimillisyys ja yhdenvertaisuus kuitenkin pysyisivät suurempina arvoina kuin raha.
    Kaikki suomalaiset eivät voi asua suurissa kaupungeissa, eikä niitä jotka asuvat hajaseuduilla pitäisi siitä rangaista.

    1. Hei! Kiitos Piia kommentista. Tunnen tuota samaa huolta mitä sinä olet huomannut sukulaistesi osalta palveluiden siirtämisen osalta. Ja juuri tuo, ettei siellä ole toimivaa joukkoliikennettä. Ja nuo Kelakyydit, ne ovat ainakin olleet heikosti saatavilla tai jääneet kokonaan tulematta. Kun on saattanut olla, että kuski ei ole viitsinyt lähteä yli 100 kilometrin päästä hakemaan kuskattavaa. Tästä olen kuullut sukulaisiltani, jotka ovat tarvinneet kelakyytiä. Lääkäri käynnit on joutunut perumaan.
      Mutta toivotaan, että tähänkin löytyisi tulevaisuudessa joku hyvä ja toimiva järjestelmä. Toivotaan, että inhimillisyys ja yhdenvertaisuus painaa vaakakupissa enemmän kuin raha.

Kommentoi