Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin

Jatkan seuraavassa blogiaiheessani syventyen työttömyyteen ja sen aiheuttamiin terveyseroihin työttömien ja työssäkäyvien välillä. Työttömyys on merkittävä tekijä terveyserojen selittäjänä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Se lisää sairastavuutta kuin myös kuolleisuuttakin. Sairastavuus on siis työttömillä korkeammalla tasolla kuin työssäkäyvillä. Tämä johtaa siihen, että myös terveyspalveluiden tarve on suurempi. On myös riski, että työttömien terveydentilanteet heikentyvät entisestään ja esimerkiksi työllistyminen vaikeutuu, mikäli palvelutarpeeseen vastaaminen ei ole riittävällä tasolla. On myös tärkeää, että työttömille ei muodostuisi terveyspalveluiden aiheuttamista asiakasmaksuista estettä niiden käyttämiselle. (SOSTE 2022.)

Kuva: Pixabay

Pitkäaikaistyöttömyys hyvinvoinnin uhkana

Yksi merkittävä tekijä pitkäaikaistyöttömyyden kannalta on koulutustausta. Työttömyys on sitä suurempaa, mitä vähemmän opiskeluvuosia on takana. Vuonna 2017 perusasteen koulutuksen saaneilla työttömyysaste on ollut 23 prosenttia, kun taas korkea asteen opiskelleilla se oli samana vuonna yhteensä 6 prosenttia. (THL 2019.) Perusasteen opiskelleilla työttömyys on ollut melkein nelinkertaista, mikä on huikea määrä verrattuna korkea asteen opiskelleihin. Kouluttautuminen on siis kannattavaa pelkän työllistymisenkin kannalta.

Henkilön jäädessä ilman työtä ja työttömyyden pitkittyessä hän putoaa pois myös esimerkiksi työterveyshuollon piiristä. Tämä taas lisää eriarvoistumista terveyspalveluissa. Kerätär (1995) toteaa, että tutkimuksessa noin kolmannekselta tukityöllistetyistä havaittiin haitta, joka heikentää työkykyä ja johon olisi apua työkykyä ylläpitävästä tai parantavasta toiminnasta. Tämä olisi hyvä kehittämisen kohde tukityöllistettyjen henkilöiden tilanteessa, jotta työttömiä työnhakijoita saataisiin kuntoutettua enemmän palkkatyöhön. Sen avulla torjutaan myös köyhyyttä ja lisätään hyvinvointia, kun palkkatyössä olevat pääsevät esimerkiksi työterveyshuollon piiriin. Mielekäs työ ja päivittäiset sosiaaliset kontaktit ehkäisevät myös mielenterveysongelmia ja masennusta.

Myös Taipaleen (2013) artikkelissa tulee esille, kuinka työterveyshuolto on vuonna 2009 kattanut 92 prosentille palkansaajista sairaanhoitoa sekä erikoissairaanhoitoa. Työttömät ovat perusterveydenhuollon piirissä, joka taas ei sisällä työterveyshuollon sairauksia ehkäisevää puolta. Turunen (2017) kertoo artikkelissaan myös ammatillisen liikkumattomuuden olevan uhka terveydelle. Ammatillisella liikkumattomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa voimavarat eivät ole riittävällä tasolla uusien ammatillisten ratkaisujen löytämiseen. Jaksamattomuus ja oireilut voivat johtaa pitkiin sairauslomiin ja pahimmillaan pitkäaikaistyöttömyyteen. Pitkät poissaolot työelämästä, ammatillinen liikkumattomuus, huonot elämäntavat sekä myös huonommat terveyspalvelut johtavat yhdessä terveydentilan heikentymiseen ja huonoimmassa tilanteessa eliniänodotteen laskemiseen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että myös epätyydyttävä työ voi aiheuttaa terveyshaittoja. Kuinka ammatilliseen liikkumattomuuteen voitaisiin vaikuttaa? Voisiko työntekijöiden tilanteeseen vaikuttaa ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa voimavarat ovat käytetty kokonaan loppuun?

2 ajatusta aiheesta “Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin”

  1. Heippa, Hanna!
    Kiitos kattavasta katsauksesta työttömien kohtaamiin haasteisiin yhteiskunnassamme. Työskentelen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana ja kohtaan päivittäin työttömänä olevia henkilöitä, jotka ovat eri syistä päätyneet kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Useilla asiakkaista on haasteita työ- ja toimintakyvyssä esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi, mutta usein samalla henkilöllä on lisätaakkaa esimerkiksi velkaantumisesta, ongelmia päihteiden kanssa tai pitkään pois työelämästä oltua hankaluuksia motivoitua uudelleen työtä hakemaan. Voisikin sanoa, että useilla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista saattaa olla “intersektionaalinen ongelmavyyhti”, jossa erilaiset, risteävät haasteet kuormittavat toimintakykyä ja arkea.

    Kuten blogitekstissäsi mainitsit, mielekäs työ ja päivittäiset sosiaaliset kontaktit ehkäisevät mielenterveyttä haastavien ongelmien, kuten masennuksen, syntyä ja toisaalta myös kohentavat em. haasteiden kanssa elävän henkilön vointia. Usein kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla henkilöllä onkin tavoitteena saada työtoiminnasta mielekästä tekemistä arkeen sekä sosiaalisia kontakteja.

    Terveisin, Marjo

  2. Kiitos palautteesta Marjo! On hyvin ikävää, että ongelmia kasautuu monella eri elämän osa-alueella ja on varmasti haastavaa löytää ratkaisuja asiakkaiden vaikeisiin elämän tilanteisiin. Näissä tilanteissa palveluohjaus on erityisen tärkeä asia. Hyvän palveluohjauksen avulla vahvistetaan asiakkaan elämänhallintaa ja pyritään rakentamaan hyvää arkea. Kuitenkin oikeanlaisen lähestymistavan avulla, esimerkiksi rakentamalla luottamuksellinen asiakassuhde ja aidosti kuuntelemalla asiakasta, voidaan ehdottaa asiakkaalle itsenäistä elämää tukevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeklinikan palvelut ym. palvelut, joiden avulla asiakasta saadaan vietyä eteenpäin omassa elämässä. Myös ottamalla asiakas keskiöön oman elämän suunnittelussa on ratkaisevaa. Kuulluksi tulemisen tunne on tärkeä askel, jotta asiakkaan kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja jotta yhteistyö olisi asiakkaan edun mukaista. (Mitä palveluohjaus on? 2022.) Sivulla oli myös hyvä video, jossa kerrottiin palveluohjauksen merkityksestä asiakkaiden kanssa, jotka ovat vaikeassa elämän tilanteessa ja joilla on haasteita mahdollisesti monella eri elämän osa-alueella.

    Lähteet

    Mitä palveluohjaus on? 2022. Suomen palveluohjausyhdistys ry. Viitattu 5.3.2022. https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Kommentoi